|
|
|
Hankekoodi: S21924
Hankkeen nimi: Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358207986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Outi Mikkola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.mikkola(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 478 0230
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hoitotyön työvoimapula on tämän päivän ja tulevaisuuden yksi suurimpia haasteita Suomessa. Hoitajia menetetään työelämästä eläköitymisen vuoksi enemmän kuin heitä ehditään kentälle kouluttaa. Lähes puolet sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan keskustellaan siitä, millä henkilökuntamäärällä eli hoitajamitoituksella pystytään vastaamaan autettavien tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti.
Pula ammattitaitoisesta työvoimasta vaikuttaa kohtalokkaasti hoitajien työoloihin, jolloin tyytymättömyys työhön lisääntyy. Yhä useampi hoitotyön tekijä on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen vuoksi. Työolojen heikentyessä kasvaa myös riski työhyvinvoinnin heikkenemiseen sekä osatyökykyisyyteen.
Yksi vastaus hoitajapulaan on osatyökykyisten hoitajien erilaisten hoitotyömahdollisuuksien kehittäminen ja sen myötä työurien jatkamisen mahdollistaminen etähoitotyön keinoin. Tämä onnistuu, kun etähoitotyötä tekeville hoitajille on tarjolla etähoitotyön osaamista vahvistavaa koulutusta. Nyt käsillä olevalla hankkeella vastataan tähän koulutustarpeeseen tuottamalla koulutusmalli etähoitotyön laadun (hoitotyön osaamisen näkökulma) ja toimintavarmuuden (digiosaamisen näkökulma)varmistamiseksi. Hankkeen muut tavoitteet ovat seuraavat:
- Edistää osatyökykyisten ja esim. ikääntyneiden hoitajien etähoitotyön osaamista.
- Edesauttaa vaihtoehtoisen hoitotyön tekemisen mallin myötä osatyökykyisten ja esim. ikääntyneiden hoitajien työhyvinvointia ja työurien jatkumista.
- Tuottaa hankkeen sisällöistä 5 opintopisteen vapaastivalittava etähoitokoulutusta koskeva opintokokonaisuus lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijoille sekä ICT-alan opiskelijoille.
- Juurruttaa hankkeen koulutuksissa mukana olevien hoitajien kautta etähoitotyö osaksi erilaisten hoitotyöyksiköiden sujuvaa päivittäistä toimintaa.
Edellä kuvatut tavoitteet vaativat ensimmäisenä toimenpiteenä etähoidon nykytoteuttamiseen liittyviä kartoituksia. Tässä yhteydessä hankkeen alussa kartoitetaan maailmalla toteutettavien etähoitomallien sisältöjä sekä suomalaisen etähoitotyön nykytoteutuksen tilaa ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Jotta hankkeessa kehitettävä etähoitokoulutus voidaan pilotoida, on hankkeen toisena toimenpiteenä etähoitokoulutukseen osallistujien rekrytointi. Kolmantena hankkeen toimenpiteenä on varsinaisen etähoitokoulutuksen kehittäminen, pilotointi ja arviointi. Tässä yhteydessä hankkeessa suunnitellaan ja kehitetään etähoitotyötyön laatua ja toimintavarmuutta edistävä koulutus. Etähoitokoulutus-opintokokonaisuuksia pidetään hankkeen aikana kaksi kertaa. Ensimmäinen koulutus toteutetaan syksyllä 2021 ja toinen keväällä 2022. Koulutuksen opetusmenetelmät suunnitellaan käytännönläheisiksi, opiskelijoita osallistaviksi ja monipuolisesti digitaalisia menetelmiä hyödyntäviksi. Tämän jälkeen hankkeen neljäntenä toimenpiteenä tuotetaan etähoito-koulutuskokonaisuutta koskeva koulutusmalli. Tässä yhteydessä kootaan yhteen hyviksi käytännöiksi osoittautuneet toimintatavat etähoidon laatua ja toimintavarmuutta edistäväksi koulutusmalliksi. Malli avataan julkaisun muotoon ja se on jatkossa käytettävissä hoitotyön kouluttajaorganisaatioissa. Em. toimenpiteiden lisäksi hankkeessä järjestetään sen viidentenä toimenpiteenä ao. aihepiiriä koskeva seminaari.
Edellä esitellyt toimenpiteet tuottavat seuraavat tulokset:
Tulos 1: Hankkeessa on kartoitettu suomalaisen etähoitotyön nykytoteutuksen tila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet. Lisäksi on kartoitettu osatyökykyisten tai osatyökyky-uhan alla olevien hoitajien näkemyksiä etähoitotyöstä, täydennyskoulutustarpeista, uran jatkosuunnitelmista sekä hankkeessa toteutetun koulutuksen vaikutuksista työelämässä jatkamisen mahdollisuuksiin.
Tulos 2: Etähoitokoulutus on pilotoitu. Tämän myötä on edistetty osatyökykyisten ja etähoitotyöstä kiinnostuneiden hoitajien (lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) etähoitotyöosaamista, ml. hoitotyön ja digiosaamisen näkökulmat. Vaihtoehtoisen työntekemisen mallilla on edistetty ammattitaitoisen, osatyökykyisen ja esim. ikääntyneen hoitohenkilöstön työelämässä jaksamista ja jatkamista.
Tulos 3: Digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä etähoitokoulutusmalli on kehitetty ja hankkeen toimenpiteillä on mahdollistettu yksilökohtainen etähoitotyön osaaminen (esim. poliklinikkahoitajan etähoitotyö) ja/tai hoitotiimien osaamisen vahvistaminen (tiimeissä tapahtuva etähoitotyö) ja kyseisten tiimien muodostamisen tukeminen hoitotyöyksiköihin. Mallia hyödyntämällä edistetään jatkossa hoitajien toteuttaman etähoitotyön laatua ja toimintavarmuutta (täydennyskoulutus). Mallia hyödynnetään jatkossa lisäksi hoitotyön (lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) sekä ICT-alan koulutuksissa etähoitotyötä koskevan 5 opintopisteen vapaastivalittavan opintokokonaisuuden muodossa.
Tulos 4: Koulutusmallista on tiedotettu laajalti alueellisesti ja kansallisesti hankkeen aikana mm. sosiaalisessa mediassa, erilaisissa aihepiiriä koskevissa tilaisuuksissa ja hankkeessa järjestetyssä seminaarissa. Hanke on tuottanut julkaisun siinä kehitetystä mallista toimenpide-ehdotuksineen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
1) Osatyökykyiset tai osatyökykyisyysuhan alla olevat hoitajat (lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat), jotka osallistuvat hankkeen pilottikoulutuksiin
2) Muut etähoitotyöstä kiinnostuneet hoitotyön ammattilaiset (esim. ikääntyneet hoitajat), jotka myös osallistuvat hankkeen pilottikoulutuksiin
3) Hankkeen toimenpiteissä mukana olevat työyhteisöt (ml. organisaatioiden HR-toimijat), joissa koulutuksiin osallistuvat henkilöt tekevät opintoihinsa liittyviä harjoitteita ja joille koulutusmalli esitellään etähoitotyön juurruttamisen näkökulmasta.
3) Hankkeen seminaariin osallistuvat hoitotyön ammattilaiset ja heidän esimiehensä
4) Hankkeen seminaariin osallistuvat ICT-alan tukipalveluita tarjoavat ammattilaiset
5) Hankkeen seminaariin osallistuvat hoitotyön opettajat ja opiskelijat
6) Hankkeen seminaariin osallistuvat ICT-alan opettajat ja opiskelijat
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
1) Hoitotyön opiskelijat toisella asteella ja korkeakouluasteella: Tulevaisuudessa etähoito on osa hoitotyötä. Opiskelijat saavat hankkeessa tuotettavan etähoitokoulutusmallin myötä jatkossa koulutuksensa aikana valmiudet työskennellä myös etähoitotyössä hankkeen sisällöistä johdettavan 5 opintopisteen vapaasti valittavan opintokokonaisuuden myötä.
2) ICT-alan opiskelijat: Hankkeessa tuotettavassa koulutusmallissa huomioidaan ICT-asiantuntijoiden rooli etähoitotyössä. Tulevaisuuden teknologian kehittäminen ja ylläpito etähoitotyössä vaativat hyvää hoitotyön erityispiirteiden tuntemusta myös ICT-alan tulevilta osaajilta. Opiskelijat saavat hankkeessa tuotettavan etähoitokoulutusmallin myötä jatkossa koulutuksensa aikana valmiudet työskennellä myös osana etähoitotyötä hankkeen sisällöistä johdettavan 5 opintopisteen vapaasti valittavan opintokokonaisuuden myötä.
3) Etähoitotyöhön liittyvää osaamista tarvitsevat hoitotyöntekijät: Jo työelämässä olevat hoitajat saavat hankkeessa tuotettavan etähoitokoulutusmallin myötä jatkossa mahdollisuuden etähoitotyötä koskevaan täydennyskoulutukseen. Lisäksi hanke mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden hoitajien työnkevennysten sisältöjen kehittämisen.
4) Lappilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon potilaat ja asiakkaat: Etähoitotyön laadun ja toimintavarmuuden kehittyessä teknologian käyttöönotto mahdollistaa palvelujen laajemman tarjonnan ja tavoitettavuuden myös väljästi asutuilla seuduilla. Hoito tapahtuu tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Digitalisaatio auttaa siten luomaan paremmat ja luotettavammat palvelut hyvään elämään ihmisten eri elämänvaiheissa.
4) Hoitotyötä tekevät yksiköt sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa: Hankkeen toiminnoilla mahdollistetaan esim. etähoitotiimien toimintojen sisältöjen mallintaminen.
5) Hyvinvointiteknologia-alan yritykset: Hankkeessa tuotettavan koulutusmallin myötä ko. alan yrityksille mahdollistuu tietoisuus alan edelleen kehittämisen tarpeista.
6) Lapin kunnat: Hankkeessa tuotettavlla koulutusmallilla voidaan jatkossa turvata kotihoitopalvelujen saatavuutta väljästi asutuilla seuduilla.
7) Suomalainen yhteiskunta: Etähoitopalveluilla mahdollistetaan laajemmat terveyspalvelut.
8) Muut ao. koulutusta tulevaisuudessa tarjoavat koulutusorganisaatiot: Hanke tuottaa etähoito-opetuksen mallituksen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 307 700
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 288 031
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 627
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 360 041
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Savukoski, Posio, Muonio, Inari, Pello, Ranua, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 175
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hankkeella edistetään toimintoja, joilla vähennetään liikkumista paikasta toiseen (vrt. hoitotyö etänä paikasta toiseen siirtymisen sijaan). Tällä on omalta osaltaan luonnonvarojen kestävän käytön vaikutuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Lapin Luotsin (2016) mukaan Lapissa elinkeinorakenteen muutokset ovat olleet suuria. Jatkossa terveyspalveluihin tarvitaan suuressa määrin uusia työntekijöitä. Ongelma on siinä, mistä nuo tekijät saadaan. Hoitajapula on suurinta väljästi asutuilla alueilla, joita myös Lappi edustaa. Hankkeessa tuotettavalla koulutuksella vahvistetaan hoitajamääriä näillä alueilla. Tämä puolestaan edistää terveysalan tulevaisuuden näkymiä paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen näkökulmasta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen toimenpiteissä esille tulevat hyvät käytännöt kootaan yhteen etähoitoon liittyvää osaamista, laatua ja toimintavarmuutta vahvistavaksi koulutusmalliksi. Kyseinen malli tulee myöhemmin hyödynnettäväksi myös muihin vastaavan tasoista koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden käyttöön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa ja sen koulutuksissa hyödynnetään etäyhteyksiä. Lisäksi hankkeessa järjestettävään seminaariin voi osallistua etäyhteyksin. Kyseiset järjestelyt vähentävät liikkumista paikasta toiseen pitkien välimatkojen Lapissa. Jatkossa liikkumisen tarve vähenee myös kotihoitotyössä, kun hoitajan ei kaikissa tapauksissa tarvitse mennäpaikan päälle potilaan/asiakkaan luokse. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Koulutettavien hyvinvointi edistyy osaamisen kehittymisestä seuraavan työuran jatkumismahdollisuuden ja/tai työhyvinvoinnin paranemisen myötä. Koulutuksella vahvistetaan koulutuksen tarjoajien, koulutettavien sekä työelämän keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Tämä edistää alueen työllisyyttä ja tämän myötä hyvinvointia. Lisäksi alueellinen hyvinvointi edistyy, kun etähoito mahdollistaa omalta osaltaan laadukkaat terveyspalvelut myös väljästi asutuille alueille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty kohdassa 13.1. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 5 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla koulutusta sellaisille henkilöille, jotka ovat vaarassa joutua osatyökykyisyyden vuoksi joko osin tai kokonaan työelämän ulkopuolelle. Lisäksi yhdenvertaisuutta tuetaan mahdollistamalla ko. koulutuksen myötä terveyspalvelut myös väljästi asuttujen seutujen asukkaille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hankkeella 1.3.2020-31.3.2023 lähdettiin vastaamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen, tulevaan työvoimapulaan hoitotyön ammattilaisista. Etäpalvelujen käyttöönotto ja/ tai etäpalvelun lisääminen terveydenhuollon organisaatioissa nähtiin yhtenä mahdollisuutena hoitotyönammattilaisten työurien jatkumiselle. Hoitotyön ammattilaisten työuran pidentyminen tai eläkeiän saavuttaminen arjen hoitotyössä on haastavaa. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa erityisesti osatyökykyisten tai osatyökykyisyysuhan alla olevien hoitotyönammattilaisten etähoitotyön osaamista.
Etäpalveluiden kehittäminen organisaatiossa vaatii monitahoista suunnittelua, jossa tulee ottaa huomioon asiakas, hoitotyön ammattilaiset, koko palveluprosessi ja lisäksi organisaation täytyy mahdollistaa etäpalvelun käyttöönotto asianmukaisin välinein sekä tukea ja kannustaa uuden toimintatavan muotoutumisessa. Pilottikoulutuksissa opiskelijat kehittivät etäpalvelua omaan työyksikköön hyödyntäen palvelumuotoilua, sillä tutkimusten mukaan uusien etäpalveluiden käyttöönotto ja niiden juurruttaminen vaativat koko palveluprosessin tarkastelua ja uudelleen muotoilua. Hankkeen pilottikoulutukset toteutettiin syksyllä 2021 keväällä 2022. Lisäksi varsinaisten pilottikoulutusten lisäksi etähoidon osaamisen koulutusta järjestettiin Inarin kunnan terveydenhoitajille sekä Tornion kaupungin Ruskakodille. Ruskakodin hoitajat toteuttivat etäkotihoitoa Torniossa.
Koulutuksella laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon -hankkeen tuotokset
Tuotos 1: Hankkeessa on selvitetty suomalaisen etähoitotyön nykytoteutuksen tila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet. Selvitys sisälsi etähoidon hankkeita, etähoidon koulutuksia, kirjallisuuskatsausta etähoidon käyttöönoton sujumisen kannalta merkittävistä asioista sekä selvitys etähoidon sen hetkisestä teknologiasta. Lisäksi kartoitettiin osatyökykyisten tai osatyökykyuhan alla olevien hoitajien näkemyksiä etähoitotyöstä, täydennyskoulutustarpeista, uran jatkosuunnitelmista sekä hankkeessa toteutetun koulutuksen vaikutuksista työelämässä jatkamisen mahdollisuuksiin.
Tuotos 2: Etähoitokoulutus on pilotoitu. Tämän myötä on edistetty osatyökykyisten ja etähoitotyöstä kiinnostuneiden hoitajien (lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) etähoitotyöosaamista.
Tuotos 3: Digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävä etähoitokoulutusmalli on kehitetty ja hankkeen toimenpiteillä on mahdollistettu yksilökohtainen etähoitotyön osaaminen (esim. poliklinikkahoitajan etähoitotyö) ja/tai hoitotiimien osaamisen vahvistaminen (tiimeissä tapahtuva etähoitotyö). Mallia hyödyntämällä edistetään jatkossa hoitajien toteuttaman etähoitotyön laatua ja toimintavarmuutta etähoitoon (täydennyskoulutus). Mallia hyödynnetään jatkossa lisäksi hoitotyön (lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) sekä ICT-alan koulutuksissa etähoitotyötä koskevan 5 opintopisteen vapaasti valittavan opintokokonaisuuden muodossa.
Tuotos 4: Koulutusmallista on tiedotettu alueellisesti seminaarissa sekä tuloksista on julkaistu artikkelikokoelma.
Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena nähdään osatyökykyisten ja/tai osatyökykyisyyden uhan alla olevien hoitajien uudenlaisen osaamisen saavuttaminen ja sen myötä työurien jatkumisen mahdollistuminen. Lisäksi lyhyen aikavälin vaikutuksena on muun hoitohenkilökunnan (esim. ikääntyneet) osaamisen lisääntyminen etähoitotyössä. Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena on lyhyen aikavälin vaikutusten ohella etähoitotyön osaamisen lisääntyminen hoitotyössä. Lisäksi vaikutuksena on perinteiseen hoitotyön tekemisen tapaan nähden uudenlaisen hoitotyön juurtuminen osaksi päivittäistä hoitotyötä. Hankkeen tavoitteet mukailivat erinomaisesti strategisia painopistealueita kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti, joten hanke oli ajankohtainen ja tärkeä. Tämä hanke on tuonut osaamista hoitotyöntekijöille etähoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ja hoitotyön ammattilaiset oppivat näkemään työssään etäpalveluiden mahdollisuuksia.