|
|
|
Hankekoodi: S21926
Hankkeen nimi: TASKU
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kalevankatu 35
Puhelinnumero: 0408680621
Postinumero: 60100
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tanja Hautala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tanja.hautala(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408304030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa haetaan ratkaisuja elämän muutosvaiheessa olevien 18-54 -vuotiaiden aikuisten taloudellisen
toimintakyvyn ja elämänhallinnan ongelmiin sekä sitä kautta työllistymisen edistämiseen digitalisoituvassa
yhteiskunnassa ja muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Hankkeen keskiössä on asiakkaiden ongelmien varhaisempi tunnistaminen, ja tehokas puuttuminen niihin sekä näiden kautta tapahtuva tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksien parantaminen.
Hankkeen tavoitteina on: asiakkaiden talousongelmien varhainen tunnistaminen elämän erilaisissa nivelvaiheissa, ammattilaisten osaamisen vahvistaminen taloudellisen toimintakyvyn tukemiseen, taloussosiaalityössä käytettävien menetelmien monipuolistaminen, digitaalisten palveluiden käytettävyyshaasteiden tunnistaminen ja käytettävyyttä edistävien ratkaisujen löytäminen sekä julkisen keskustelun ylläpitäminen ratkaisujen tarjoaminen ajankohtaiseen ongelmaan.
Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä on alkutilanselvitys, haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevien asiakkaiden ohjaaminen palveluiden piiriin yhteistyössä TE-toimiston ja Seinäjoen kaupungin kanssa sekä ennaltaehkäisevän yhteistyöverkoston kokoaminen asiakkaiden ohjausta ja tukemista varten. Yhteistyöverkoston avulla pyritään turvaamaan hankkeen toiminnan jatkuminen myös hankkeen päätyttyä. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevien asiakkaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia valmennetaan asiakkaiden tunnistamiseen ja tukemiseen simulaatiovalmennuksen keinoin. Samanaikaisesti toteutetaan palvelumuotoilua taloudenhallinnan parantamiseksi. Hankkeen aikana kootaan elämän- ja taloudenhallintataitojen työkalupakki, ja pilotoidaan sitä. Työkalupakki toteutetaan digitaalisessa muodossa ja on siten laajasti ja helposti eri alueiden ja toimijoiden käytettävissä. Asiakkaiden kanssa työskennellään sekä yksilö- että pienryhmätilanteissa ja heitä kohdataan heille läheisissä arkielämän ympäristöissä. Hankkeessa luodaan vertaisohjauksen pilotti, jota kokeillaan suoraan asiakkaiden kanssa. Hankkeen aikana syntyy myös vertaisohjaajien verkosto. Hankkeessa luodaan ja kootaan yhteen työllistymistä edistävän, oman talouden suunnittelun hyviä käytäntöjä, ja arvioidaan toimenpiteiden työllistymistä edistävää vaikutusta.
Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia oman talouden hallinnan työkaluja asiakkaiden kanssa ja selvitetään asiakkaiden mahdollisia haasteita digitaalisten sovellusten käyttöön liittyen. Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti blogin, artikkelien ja sosiaalisen median kautta sekä järjestetään yhteistyötahojen kanssa kaksi seminaaria aiheen esiintuomiseksi ja tulosten levittämiseksi.
Hankkeessa hyödynnetään sosiaalisen markkinoinnin ideaa, jonka kautta saavutetaan myönteistä kiinnostusta oman talouden suunnitteluun ja toteuttamiseen häpeän, peittelyn ja välinpitämättömyyden sijaan. Hankkeessa sosiaalinen markkinointi toteutetaan normaalin hanketiedottamisen sekä haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevien kanssa käytävien keskustelujen kautta. Tätä tuetaan vertaisohjauksen [mentoroinnin] kautta, jonka hyvät käytännöt raportoidaan. Hankkeen tuloksena selkiytetään ylivelkaantumisen prosesseja elämän eri nivelvaiheissa ja kokeilujen kautta luodaan ennakoiva ylivelkaantumisen tunnistamisen malli, jonka avulla voidaan puuttua talouden ja elämänhallinnan ongelmiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja saada asiakkaat palveluiden pariin entistä aikaisemmin.
Hankkeen tuloksena saadaan käyttäjälähtöistä tietoa digitaalisten sovellusten hyödynnettävyydestä, ja asiakkaat harjaantuvat taloustaidoissa digitaalisten sovellusten avulla sekä motivoituvat työn hakemisessa ja vastaanottamisessa.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat 18-54 -vuotiaat työttömät (muutettu alkuperäisestä 25-54 vuotiaat, joka rajasi nuorempia henkilöitä Tasku-hankkeen toimenpiteiden ulkopuolelle), aikuissosiaalityön asiakkaat sekä ne työssä käyvät ja opiskelijat, joilla on tunnistettavissa haastava taloudellinen tilanne. Kun suunnitelmassa käytetään sanaa asiakas, sillä viitataan tähän kohderyhmään. Ensisijaisesti hankkeen toimenpiteisiin pyritään ohjaamaan työttömiä ja aikuissosiaalityön asiakkaita. Koska hankkeessa kehitetään ennakoivaa lähestymistapaa taloushaasteiden tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen, on tärkeää huomioida toimenpiteissä myös niitä ihmisiä, jotka ovat vasta vaarassa joutua, tai heillä on tunnistettavissa riski joutua, vaikeaan taloustilanteeseen. Myös yhteistyö muiden alueen hankkeiden kanssa mahdollistuu paremmin, kun aiempi kapea ikäjakauma ei rajaa henkilöitä pois Tasku-hankkeen toimenpiteistä.
Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat em. asiakasryhmien kanssa läheisesti työskentelevät ammattilaiset (viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat ja muut, jotka työskentelevät haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa). Kohderyhmään kuuluvat myös vertaisohjaajat eli jo aiemmin taloudellisista vaikeuksista selvinneet henkilöt.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu toimeentulo-ongelmaisia kohtaavat ammattilaiset ja viranomaiset sekä alueen oppilaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 247 416
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 241 272
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 889
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 698
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Seinäjoen
Kunnat: Seinäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 78
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon digitaalisuutta (mm. sähköinen viestintä, some)materiaalikulutuksen minimoimiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen kohdistuessa lähinnä palvelujen kehittämiseen ei tällä kohdalla ole suoranaista vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöstöön, eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hannkkeessa pyritään minimoimaan paperitulosteiden määrää hyödyntämällä mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kehittämistoiminnan luonteen vuoksi vaikuta suoranaisesti tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja (huomioiden kilpailulainsäädäntö). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (mm. uudet työskentely- ja toimintamallit), jotka kohentavat työelämän ulkopuolella tai muuten haastavassa tilanteessa olevien kuntalaisten tilannetta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Pyrkimyksenä on etäyhteyksien hyödyntäminen kokouksissa ja muissa foorumeissa sekä neuvonnan ja tuen osalta hankkeen sisäisessä yhteydenpidossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Julkisten rakenteiden muutokset (Sote, kuntarakenne, työvoimahallinto) saattavat vaikuttaa kielteisesti demokratiaan, viedä päätöksentekoa etäämmälle ja vaikeuttaa palveluiden saavutettavuutta. Lähellä asiakasta työskentelevien ammattilaisten ja palveluiden käyttäjien itsensä asiantuntemuksen kanavoiminen kunnan päätöksentekoon ja kestävien toimintatapojen kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kehittämiskohteita myös tulevien palvelurakenteiden kannalta. Hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen kestävyyden ja palveluiden vaikuttavuuden tehostamiseksi tarvitaan julkisen sektorin ohella kansalaisten ja lähiyhteisöjen panosta. Toimintamallien tulee kiinnittyä pysyväksi osaksi tulevien palvelurakenteiden ideologiaa ja toimintaa. Itämeri- strategian tavoitteista hyvinvoinnin kasvattaminen merkitsee toisaalta alueen kilpailukykyyn, toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia. Työllisyyden kasvaminen, lähialueille työllistyminen ja erilaiset etätyöratkaisut ovat sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvartaisuutta edistäviä tekijöitä. Riittävä taloudellinen toimeentulo ja taloudellinen toimintakyky ovat olennaisia tekijöitä ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun elementteinä. Talouden hallintakeinojen paraneminen yksityisissä talouksissa lisää myös kansantalouden ennakoitavuutta, sopeutuvuutta talousvaihteluihin ja tätä kautta lisäävät yleistä vakautta ja sosiaalista koheesiota. Talouden hallinta yksityistalouksissa mahdollistaa myös kestävän kulutuskäyttäytymisen myös huonoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden kohdalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Yhteiskunnan muutos ja elämänongelmien monisyisyys vaikuttavat demokratian toteutumiseen ja demokratian edistämisen muotoihin. On tunnistettavissa riskejä sille, että eri elämäntilanteissa olevat ja eri alueilla asuvat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa palveluiden saavutettavuuden, riittävyyden ja vaikuttavuuden suhteen esimerkiksi siksi että problematiikkaa on vaikea tunnistaa, järjestelmät ja palveluketjut ovat liian kankeita tai jonotusajat palveluihin ovat liian pitkät (esim. velkaneuvonta). TASKU-hankkeessa pyritään osallistavalla tavalla huomioimaan erilaiset elämäntilanteet, kulttuuriset ja etniset taustatekijät sekä eri sukupuolten näkökulmat ja tarpeet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Kuntalaiset ja asiakkaat ovat toimijoita ja kumppaneita, joiden kokemusasiantuntijuus ja osaaminen tulee huomioida palveluja kehitettäessä ja niistä päätettäessä. TASKU-hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joissa hyödynnetään monipuolisesti palveluiden käyttäjien, asiakkaiden ja yhteisöjen tuottamia ratkaisumalleja ja tietoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Kulttuuriympäristöllä on suuri vaikutus siihen, minkälaisena ilmiönä taloudellisen toimintakyvyn puutteet koetaan ja minkälaisia ratkaisumahdollisuuksia ongelmiin koetaan olevan, esim. suhde lähiyhteisön tukeen vaihtelee. Hankkeessa pyritään hälventämään taloudellisen toimintakyvyn puutteen ja köyhyyden aiheuttamaa stigmaa ja löytämään asiakkaan kulttuurisen taustan huomioivat ratkaisut. Palveluiden käyttäjien kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Kestävä kulutuskäyttäytyminen ja esim. kierrätys ovat osa taloudellista toimintakykyä ja talouden hallintaa. Yleisen toimintakyvyn vahvistumisen myötä voimistuu käsitys myös ympäristöstä yhteisenä resurssina sekä hyvinvoinnin ja elämänlaadun tuottajana. | ||
Hankkeen kehittämistoimien tavoitteena oli tunnistaa ja hakea ratkaisuja 18–54-vuotiaiden taloudellisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan haasteisiin aiempaa varhaisemmin. Näihin tarttumalla nähtiin olevan mahdollista edistää myös työllistymistä. Tätä tavoiteltiin ensisijaisesti vahvistamalla asiakkaiden taloudellista toimintakykyä sekä vahvistamalla ammattilaisten talousneuvonnan ja -ohjaamisen osaamista sekä monipuolistamalla taloussosiaalityössä käytettäviä menetelmiä.
Hankkeessa toteutetun alkuselvityksen pohjalta suunnattiin tulevaa toimintaa. Toiminnassa keskityttiin kahteen kohderyhmään: asiakkaisiin ja ammattilaisiin. Hankkeessa tehtiin ryhmä- ja yksilömuotoista asiakastyötä, jonka tavoitteena oli parantaa asiakkaan taloudellista tilannetta sekä ohjata uusien taloudellisesti kannattavampien käyttäytymismallien omaksumiseen. Näissä toimenpiteissä toteutui 125 henkilötyöpäivää. Asiakkaiden taloushaasteisiin vastaamiseksi käynnistettiin myös matalan kynnyksen Talousneuvola-kokeilu, jossa kävijää autetaan monenlaisten taloushuolien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyödyntäen moniammatillista yhteistyötä. Talousneuvolan kautta tavoitettiin arvioilta 153 kävijää.
Asiakkaiden tavoittamisessa kohdattiin myös hankaluuksia, sillä monilla kohderyhmään kuuluvilla on haasteita elämän- ja arjen hallinnan kanssa, päihteiden tai muiden riippuvuuksien kanssa ja säännöllinen arki sekä sitoutuminen tavoitteelliseen toimintaan on vaikeaa. Asiakkaiden kanssa sovitut tapaamiset eivät aina toteutuneet asiakkaan jättäessä saapumatta tapaamiselle ja vastaamatta yhteydenottopyyntöihin. Asiakkaiden tavoittamista vaikeutti myös pahin korona-aika, jolloin monet julkiset tilat olivat suljettuja, eikä mahdollisia asiakkaita tavoitettu suunnitellun mukaisesti esim. kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Työttömäksi jääneiden tavoittaminen te-toimiston kautta osoittautui myös hankalaksi mm. korona-pandemian ja etänä tehdyn asiakastyön vuoksi. Työntekijät kokivat vaikeana raha-asioiden esille nostamisen puhelimitse.
Ammattilaisten talousosaamista vahvistettiin valmennuksilla. Valmennusten tavoitteena oli lisätä ammattilaisten talousohjaamisen ja -neuvonnan taitoja ja siten vahvistaa asiakkaiden taloudellista toimintakykyä. Ammattilaisten valmennusten kautta vahvistettiin mm. talousasioiden puheeksi ottoa ja harjoiteltiin uusia työmenetelmiä oman talouden haltuun ottamiseksi. Ammattilaisille kohdistettuihin toimenpiteisiin osallistujia oli 90 henkilötyöpäivän verran.
Taloussosiaalityön monipuolistamiseksi tehtiin menetelmälliset työkalupakit sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen työskentelyyn. Työkalupakit levitettiin ammattilaisten käyttöön valtakunnallisen webinaarin ja yhteistyöverkoston avulla. Työskentelyä monipuolistamaan toteutettiin talousohjauksen vertaisohjauksen malli sekä aikuissosiaalityöhön että Talousneuvolatoimintaan.
Hankkeen tuloksena toimenpiteisiin osallistuneiden asiakkaiden taloudellinen toimintakyky vahvistui talouskäyttäytymisen osalta. Taloudelliseen toimintakykyyn vaikuttaa myös tarjolla olevien palvelujen saatavuus. Tämä osio vahvistui myös talousneuvolatoiminnan käynnistämisen myötä sekä tuomalla palveluvalikoimaan talousohjauksen vertaisohjauksen palveluprosessin osaksi.