Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21930

Hankkeen nimi: SafeInLog - Työturvallisuudella tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.10.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 03 828 18

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Lerssi-Uskelin

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.lerssi-uskelin(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 708 5233

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5
Työtehoseura ry, 0202496-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SafeInLog on työturvallisuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa pk-yritysten sisälogistiikkatoimijoiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia, ja sitä kautta edistää pk-yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta ja uudistumista.

Hankkeen tavoitteena on lisätä pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta
1. tuottamalla tietoa sisälogistiikan työturvallisuudesta ja työturvallisuuden kehittämistoimenpiteistä
2. rakentamalla arviointimalli sisälogistiikan työturvallisuuden taloudellisten ja työelämän laadun vaikutusten arviointiin
3. kehittämällä sisälogistiikkatoimijoiden työturvallisuusosaamista
4. tunnistamalla yritysten sisälogistiikkaan liittyvät työturvallisuusriskit ja käynnistämällä niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään työpakettiin:
1. Sisälogistiikan työturvallisuustiedon ja -osaamisen kehittäminen sekä työturvallisuuden kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen
2. Sisälogistiikan työturvallisuuden taloudelliset vaikutukset tuottavuuteen ja työhyvinvointiin (elementtien vaikutus tuottavuuteen ja työhyvinvointiin)
3. Sisälogistiikkasafarit
4. Viestintä ja tulosten levittäminen.

Hankkeen tuloksena syntyy pk-yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden sekä koulutusten tarjoajien käyttöön sisälogistiikan virtuaalinen työturvallisuusopas ja organisaation eri tasot huomioon ottava työturvallisuutta edistävä toimintamalli. Sisälogistiikan työturvallisuusopas kokoaa yhteen sisälogistiikan työturvallisuuteen liittyvät osakokonaisuudet havainnolliseksi kokonaisuudeksi ja se toimii oppimisympäristön kaltaisena virtuaalisena tilana, jonka sisältö tukee työturvallisuusosaamisen kehittämistä sisälogistiikan eri tehtävissä kaikilla organisaatiotasoilla. Sisälogistiikan työturvallisuutta edistävä toimintamalli taas tukee sisälogistiikan työnopastusta yrityksissä, motivoi työturvallisuuden ja työturvallisuusosaamisen kehittämistä yrityksissä ja sitä kautta parantaa sekä yksilö että organisaatiotason tuottavuutta ja työhyvinvointia. Sekä oppaan että toimintamallin lähtökohtana on valmentaa organisaation koko henkilöstöä kaikilla organisaatiotasoilla havainnoimaan ja tunnistamaan työturvallisuuden riskitekijöitä ja tiedostamaan työturvallisuuden yhteys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

SafeInLog-hankeessa työturvallisuutta, työelämänlaatua ja tuottavuuden kehittämistä tarkastellaan yhdenvertaisuuden periaatteen näkökulmasta, edistäen syrjimättömiä työoloja, toimintatapoja ja rakenteita, osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, huomioiden työelämän monimuotoisuuden ja tasa-arvon toteutumisen hankkeen toimenpiteissä, käytännöissä ja tuloksissa. Teollisuus ja logistiikka ovat perinteisesti työuriltaan ja -tehtäviltään sukupuolittuneita ja miesvaltaisia aloja. Siksi alan pk-yritysten työturvallisuuskulttuurin, työturvallisuusriskien, työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota alan sukupuolittuneisuuteen ja sen kautta mahdollisiin sukupuolittuneisiin työturvallisuusriskeihin, työturvallisuus- ja työhyvinvointikäytäntöihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat erityisesti valmistavan teollisuuden pk-yritysten sisälogistiikkatoimijat kaikilla organisaatiotasoilla (työntekijät, esimiehet ja johto).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat logistiikan, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden asiantuntijaorganisaatiot, toisen asteen oppilaitokset / korkeakoulut sekä muut sisälogistiikan kehittäjätahot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa syntynyttä uutta tietoa ja toimintamallejaan omassa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 447 198

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 660

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 742 917

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 775

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvon tietokeskus Minnan lisäksi on perehdytty artikkeliin Työelämän laadun ja tasa-arvon kehittäminen –artikkeliin (Ylöstalo ym. Työelämän tutkimus 2-2013), sekä Elinkeinoelämän keskusliiton Naiset ja miehet työelämässä (2013) julkaisuun. EK:n (2013) mukaan Teollisuus ja logistiikka ovat miesvaltaisia ja tehtäviltään sukupuolittuneita aloja. Suomessa vähiten naisia työskentelee rakentamisen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä teollisuuden aloilla. Miesvaltaisilla teollisuuden aloilla naiset työskentelevät pääosin toimisto- tai hallintotehtävissä. Työpaikan sukupuolittuneisuus voi vaikuttaa niiden sisäiseen kulttuuriin, jossa voi olla sukupuolittuneita käytäntöjä, piiloilmaisuja ja avointa viestintää. Työturvallisuuden, työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämistä tulee tarkastella sukupuolten näkökulmasta. Työolobarometrin mukaan siinä missä naisia kannustetaan miehiä useammin kokeilemaan uutta työpaikallaan, on naisilla kuitenkin miehiä harvemmin aikaa uusien ideoiden kehittämiseen. Usein naiset ovat kiinnostuneempia osallistumaan koulutus- ja kehittämistoimintaan, jolloin haasteeksi nousee miesten ja miesvaltaisten työpaikkojen osallistaminen. On myös tarkasteltava työntekijäryhmiä, joiden ajatellaan osallistuvan hankkeeseen: johto, esimiehet, työntekijät, hr-, työsuojelu-, työterveyshuollon organisaatioissa työskentelevät. Esim. Suomessa yritysten ylimmässä johdossa työskentelee edelleen vähän naisia, toisin kuin hr- ja terveydenhuollon tehtävissä. Työpaikkojen sisällä sukupuolittuneet valtarakenteet voivat estää osallistumista innovointiin ja kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ei ole rajattu toimialoittain, joskin jokaisessa on oltava sisälogistiikkaa. Ideana on, että hankkeeseen osallistuttaisiin erityyppisiltä yrityksiä eri toimialoilta. Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat erityisesti teollisuuden pk-yrityksiin, joissa sisälogistiikan digitalisaatiota on hyödynnetty vähemmän kuin kaupan alalla. Vähittäis- ja tukkukaupan toimijat voivat kuitenkin toimia hyödyllisenä verrokkiryhmänä. Sukupuolinäkökulma ja sukupuolittuneisuus otetaan huomioon selvitettäessä työturvallisuusriskejä ja työturvallisuutta ja tuottavuutta. Yritysten kanssa toteutettava safari pyritään rakentamaan niin, ettei se suosi esimerkiksi miehille tyypillisiä ja luontevia toimintatapoja. Sukupuolinäkökulma voi tulla esiin työpaikkojen havainnoinnissa, sitä voidaan erikseen kysyä reflektointikeskustelussa ja kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi tasa-arvoisempaan työturvallisuuteen. On mietittävä, miten mahdollisesti hankkeessa tehtyihin havaintoihin reagoidaan ja nouseeko esiin esim. jotain epätasa-arvoistavaa toimintaa, jota olisi hyvä varovasti korjata. On mahdollista, että työelämän sukupuolittuneisuutta ilmentävät asiat ovat niin itsestään selviä, ettei niitä havaita safarilla. Tällöin hanketoimijoiden tehtävänä on nostaa niitä esiin ja herättää osallistujat ajattelemaan asiaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella voi olla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä välillisiä vaikutuksia. Lisäksi hankkeen toimintaympäristön sukupuolittunut luonne vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen ja sisältöihin liittyviä välillisiä vaikutuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hankkeessa tavoitteena on valtakunnallinen elinkeinorakenteen ja pk-yritysten työturvallisuuteen perustuva tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Paikallisella tasolla hankkeen tulosten hyödyntäminen elinkeinorakenteen kehittämisessä riippuu elinkeinorakenteesta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Hankkeessa kehitetään aineettomia palveluja (toimintamalleja ja mittareita), joissa tiedolla ja osaamisella on keskeinen osa ja jotka eivät juurikaan kuormita ympäristöä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hanke kehittää pk-yritysten sisälogistiikan työturvallisuutta ja edistää siten pk-yrityksen sisälogistiikkatoimintojen kehittämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää sisälogistiikan toimijoiden hyvinvointia. Toimenpiteillä käsitellään työturvallisuuskulttuurin, yksilön työhyvinvoinnin ja niitä kautta syntyvän tuottavuuden teemoja. Hanke lisää tietoa työturvallisuuden kehittämisen vaikutuksista työhyvinvointiin ja työturvallisuusperusteisen työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Tasa-arvon edistäminen on työelämän kehittämisen yksi olennainen osa-alue. Työpaikoilla kyse on mm. johtamisesta, palkkauksesta, yhdenvertaisista etenemismahdollisuuksissa ja mahdollisuuksissa perhevapaisiin sekä perhevapaiden vaikutuksessa urakehitykseen. SafeInLog -hankkeessa työelämän tasa-arvoa edistetään sukupuolierot huomioon ottavalla työturvallisuuden kehittämisellä ja yhdenvertaisten etenemismahdollisuuksien vahvistamisella sisälogistiikkatehtävissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 3
Sisälogistiikan toimijat edustavat laajasti eri sukupuoli-, ikä- ja kulttuuriryhmiä, myös maahanmuuttajataustaisia toimijoita. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioidaan hankkeessa mm. niin, että kehitettäessä työturvallisuuden käytänteitä otetaan huomioon työturvallisuusriskit, jotka saattavat liittyä esimerkiksi ikään (digitaaliset valmiudet), sukupuoleen (esim. fyysiset ominaisuudet) kielitaitoon ja kulttuurieroihin. Erilaisia taustoja edustavien työyhteisöjen tai työyhteisön jäsenten osallistaminen hankkeeseen paitsi lisää yhdenvertaisuutta ja sosiaalista kuuluvuuden tunnetta, se tarjoaa myös tarpeellisia näkökulmia siihen, miten yhdenvertaisuus toteutuu työturvallisuuden näkökulmasta työpaikoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei olennaista tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-