Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21932

Hankkeen nimi: Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Huhtala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.huhtala(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3473

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

SASKY koulutuskuntayhtymä (Sasky), 0204964-1
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1
Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu), 0203929-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätä kotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun ja SASKY koulutuskuntayhtymä kesken. Hankkeen yhteistyökumppanina on Porin kaupungin kotihoito ja Sastamalan kaupunki.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on, että pohjoismaalainen hyvinvointivaltio ja sen peruspilarit, toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus sekä osaaminen luovat vahvan ja oikeudenmukaisen alustan uudistustyölle. Erityisen haastavaa tavoitteen saavuttaminen on sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, koska palvelujärjestelmän palveluksessa ei ole riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole helppo tehtävä, ja tälläkin hetkellä esimerkiksi kotihoidossa on jatkuva tarve pätevistä työntekijöistä.

Tässä hankkeessa rakennetaan opiskelijoille väylä, joka lisäisi kotihoidon vetovoimaisuutta ja tukisi opiskelijan siirtymistä kotihoidon tehtäviin. Keskiössä ovat opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat, jotka yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa kehittävät kotihoidon työn erityispiirteet huomioivia työn tekemisen tapoja ja työn organisoinnin käytäntöjä. Kehittämisen tueksi laaditaan digitaaliseen oppimisympäristöön materiaalia opiskelijoiden ja työntekijöiden käyttöön. Kehittämisessä hyödynnetään työpajatyöskentelyä. Työpajojen teemoista muodostuu digitaalinen työkirja, jota käytetään koko hankkeen ajan.

Kotihoidon veto- ja pitovoimaisuuden vahvistamiseksi hankkeessa tuotetaan mentorointimalli ja –opas alalle valmistuvien opiskelijoiden, kotihoidon ammattilaisten ja esimiesten käyttöön. Tähän pyritään myös kehittämällä työuran rakentamisen ja hallinnan malli, jota pilotoidaan hankkeen aikana. Hankkeen jälkeen mallia levitetään valmistuvien opiskelijoiden ja alan ammattilaisten käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat sote –alalle valmistuvat ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat.
Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla on tasavertainen ja sukupuolten yhdenvertaisuutta tukeva mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan tiiviiseen kehittämistyöhön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kotihoidon ammattilaiset ja esimiehet. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kotihoidon palveluita järjestävät ja tuottavat organisaatiot. Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista kotipalveluiden järjestäjistä ja tuottajista, esim. Porin kaupunki, Apukolmio Oy, Jyllinkodit Oy sekä Sastamalan kaupunki ovat jo valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös koulutukseen hakeutuvat (työelämälähtöisen kehittämistyön tuloksena myönteisemmän mielikuvan luominen alasta).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 343 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 107

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 458 297

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 480

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Porin, Tampereen, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Parkano, Kokemäki, Mänttä-Vilppula, Hämeenkyrö, Pori, Tampere, Ikaalinen, Merikarvia, Ulvila, Sastamala, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 242

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on huomioitu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden naisvaltaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tilastokeskuksen mukaan työelämän naisvaltaisin ala. Tutkimuksen mukaan (Salmela-Aro 2018) yksi ammattien sukupuolistumista selittävä tekijä on se, mitä asioita ihminen arvostaa ja pitää tärkeänä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa osallistetaan kehittämistyössä mukana olevia opiskelijoita, opettajia ja opintohallinnon sekä osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä uusien työmuotojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhteisöllisyys on hankekokonaisuuden perusta ja läpikulkeva periaate. Eri osapuolten asiantuntijuutta hyödyntämällä kehitetään toimia, joissa hyödynnetään digitalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, mikä on suotavaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi erilaiset opiskelijaryhmät (sukupuolineutraalisuus, monikulttuurisuus ja esteettömyys) hyötyvät ajasta ja paikasta riippumattomista opiskelun ja ohjauksen mahdollisuuksista. Kaikessa toiminnassa noudatetaan eettisiä periaatteita. Kehitettävät toimintamuodot palvelevat korkeakouluyhteisöä kokonaisuutena yhdenvertaisuuden periaatteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Hankkeessa hyödynnetään kattavasti digitaalisia sekä sähköisen viestinnän muotoja (kuten HILL –verkkoneuvotteluohjelman käyttö) ja pyritään näin samalla vähentämään turhaa paperin käyttöä sekä tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeella on vain vähäisiä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Vältetään tulostamista, syntynyt jätemateriaali kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien palvelurakenteen edellytyksiä kehittämällä monialaista yhteistyötä ja osaamista yhdessä koulutuksen, työelämän ja monialaisen kehittämisen kautta. Toimenpiteillä valmistuvien opiskelijoiden pysyvyys ja kotihoidon sekä samalla maakuntien vetovoimaisuus lisääntyvät
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä kehitetään aineettoman osaamisen / hiljaisen tiedon siirtoa tuleville ammattilaisille. Samalla myös työelämän edustajat saavat osaamista monialaisen yhteistyön kautta. Hanke tuottaa myös ymmärrystä eri koulutusalojen ja -tasojen välillä. Tämä luo edellytykset palveluiden vahvistumiseen ja kehittymiseen alueilla. Vaikutukset kohdistuvat myös alueiden kotihoidon kehittymiseen. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen lisääntyy ja samalla laitoshoidon resursseja vapautuu.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeessa pyritään optimoimaan opiskelijoiden liikkumista oppilaitosten ja kotihoidon asiakkaiden kotien välillä, jolloin hiilijalanjälki pienenee. Henkilöautoliikenteen osuutta pyritään vähentämään joukkoliikenteellä sekä tarvittaessa käyttämällä sähköautoa, johon SAMKissa on mahdollisuus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Kehittämällä uusia koulutuksen toimintamalleja yhdessä työelämän kanssa voidaan lisätä ikäihmisten osallisuutta palvelujen kehittämiseen. Samalla ikäihmiset saavat tietoa erilaisista palveluista. Samalla kun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat saavat enemmän kokemuksia ikäihmisistä, myös ikäihmisten näkemykset koulutuksen kehittämisestä ja vanhustyössä tarvittavasta osaamisesta tulevat koulutuksen kehittämisen käyttöön.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Uudistamalla ja kehittämällä oppimisympäristöä lisätään kotihoidon vetovoimaisuutta miesopiskelijoiden osalta perinteisesti naisvaltaisella alalla. Tarkoituksena on saada opiskelijoiksi sekä miehiä että naisia. Monialainen yhteistyö eri koulutusohjelmien ja -tasojen välillä lisää sukupuolten välistä yhteistyötä, koska tietyt aloilla esim. Fysioterapia) miesopiskelijoita on muita aloja enemmän. Lisäksi kotihoidon asiakkaiksi valitaan sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hankkeessa osallistetaan kehittämistyössä mukana olevia opiskelijoita, opettajia ja opintohallinnon sekä osallistuvien organisaatioiden henkilöstöä uusien työmuotojen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhteisöllisyys on hankekokonaisuuden perusta ja läpikulkeva periaate. Eri osapuolten asiantuntijuutta hyödyntämällä kehitetään toimia, joissa hyödynnetään digitalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia, mikä on suotavaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi erilaiset opiskelijaryhmät (sukupuolineutraalisuus, monikulttuurisuus ja esteettömyys) hyötyvät ajasta ja paikasta riippumattomista opiskelun ja ohjauksen mahdollisuuksista. Kaikessa toiminnassa noudatetaan eettisiä periaatteita. Kehitettävät toimintamuodot palvelevat korkeakouluyhteisöä kokonaisuutena yhdenvertaisuuden periaatteella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-