Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21937

Hankkeen nimi: JEESI

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.10.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1452836-7

Jakeluosoite: Puuvalonaukio 2

Puhelinnumero: 050 341 3210

Postinumero: 04200

Postitoimipaikka: Kerava

WWW-osoite: http://www.keuke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Pekkarinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elina.pekkarinen(at)keuke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5492 213

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen yrityskanta on mikro- ja pienyritysvaltaista. Yksin- ja pienyrittäjät kamppailevat kuitenkin usein oman jaksamisensa äärirajoilla. Yksinyrittäjätutkimuksen (2019) mukaan 23 % tekee säännöllisesti töitä yli 50 tuntia viikossa ja peräti 54 % yrittäjistä on kokenut jaksamisen haasteita jossain vaiheessa uraansa. Jos jaksamishaasteet kääntyvät uupumukseksi, yksin- ja pienyrittäjien liiketoiminta voi päättyä loppuun palamiseen, vaikka liiketoiminta sinänsä olisikin kannattavaa. Yrittäjän substanssiosaamisen rinnalla vahvistamista kaipaavat yrittäjätaidot kuten esimerkiksi talousosaaminen, myynti ja markkinointi, liiketoiminnan suunnitelmallinen kehittäminen, oman työajan hallinta sekä ylipäätään toiminnan tavoitteellinen ja suunnitelmallinen ohjaaminen.

Tämä hanke tarttuu tunnistettuihin yksin- ja pienyrittäjien työhyvinvointi- ja jaksamishaasteisiin ja ratkaisee ne luomalla uusia konkreettisia neuvontatyökaluja kohderyhmän yrittäjätaitojen ja osaamisen kehittämiseen Keski-Uudellamaalla.

Yksin- ja pienyrittäjien osaamisen kehittämisen ydin rakentuu yrittäjätaitojen personal trainer -konseptin ympärille. Keuken asiantuntijat toimivat hankkeeseen valittavien yrittäjien valmentajina ja tekevät kullekin yrittäjälle henkilökohtaisen suunnitelman ja kehittämisohjelman, jonka toteuttamista seurataan säännöllisten puhelin- ja kasvotusten tapaamisten yhteydessä. PT-prosessin tukena järjestetään muutamia voimatreenejä 3–5 yrittäjälle kerrallaan tarkasti valituista yrittäjätaitojen teemoista. Lisäksi järjestetään kaikkien hankkeeseen osallistuvien yrittäjien yhteistreenejä, joissa syvennytään ennalta sovittaviin teemoihin sekä kaksi kaikille yrittäjille avointa joukkokohtausta, joissa yrittäjiä innostetaan ja inspiroidaan työhyvinvointiin liittyvien puheenvuorojen ja verkostoitumisen kautta. Hankkeen aikana tuotetaan vlogeja, joiden kautta voidaan jakaa yrittäjätarinoita esimerkkeinä muualle Suomeen.

Hankkeessa on huomioitu sukupuolten välinen tasa-arvo. Hanke tukee yhtäläisesti kaikkien sukupuolten osallistumismahdollisuuksia sen toimintaan ja osallistuvien yrittäjien kohdalla huomioidaan sukupuolten välinen tasainen jakauma. Hankkeessa huomioidaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Hanke on ekologisilta vaikutuksiltaan neutraali, taloudellisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan positiivinen.

Hanke edistää erityisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja se toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla. Hanke tukee yhdenvertaisuutta työelämässä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Keski-Uudellamaalla toimivat yksin- ja pienyrittäjät, jotka kokevat, että heillä on puutteita yrittäjätaidoissa eli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden saavuttamisen keskeisissä elementeissä sekä halukkuutta niiden kehittämiseen. Kohderyhmänä yksinyrittäjät painottuu palvelu- ja kaupan alan yrittäjiin. Alueella toimivista yrittäjistä valitaan hankkeeseen mukaan sellaiset kehittämispotentiaalia omaavat, kehittymiskykyiset ja -haluiset yrittäjät, joiden työhyvinvointia, tuottavuutta ja resilienssiä parantamalla saadaan paras vaikuttavuus hankkeen toimenpiteille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Keski-Uudellamaalla toimivien pienyritysten henkilökunta ja työhyvinvoinnista kiinnostuneet suurempien keskiuusmaalaisten yritysten edustajat hankkeen avoimissa joukkokohtauksissa. Hankkeesta hyötyy välillisesti myös yrittäjien oma lähipiiri.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 331

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 272 883

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Tuusula, Sipoo, Karkkila, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
JEESI -hanketta suunniteltaessa on hyödynnetty sekä olemassa olevaa tilastotietoa että Keuken henkilöstön kokemusasiantuntijuutta. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat yksin- ja pienyrittäjät, joita koskevaa tietoa on analysoitu valmisteluvaiheessa sukupuolinäkökulmasta yleisesti toimialatasolla sekä käyty läpi Keuken nykyistä asiakaskantaa asiakashallintajärjestelmästä. Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen sama kuin koko EU:n alueella eli kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia. Keuken asiakkuuksien osalta tilanne on tasaisempi: asiakaskannasta 46% on naisia ja 54% miehiä. Toimialakohtaisia eroja on: miesvaltaisuus on erityisen selvä teknologiaorientoituneissa yrityksissä ja toisaalta naisten vetämät yritykset ovat enemmistönä hyvinvointialan yrityksissä. Käytännön kokemuksen ja sitä tukevien tutkimusten mukaan naiset ovat aliedustettuina voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten johdossa ja omistajina. Suomessa naisista toimii yksinyrittäjänä noin 75 %, kun taas miehistä vajaa 60 %. Naisyrittäjät toimivat usein pienissä kotimarkkinoilla toimivissa palveluyrityksissä, joiden kasvumahdollisuudet ovat yleensä rajalliset ja pyrkimys aseman säilyttämiseen luonnollista. Naisten heikompi asema yrityskentällä edellyttää hankkeelta sen varmistamista, että sukupuolinäkökulma on edustettuna hankkeen toteutumisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
JEESI-hanke tukee sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan. Yrittäjätaitojen kehittämisen kautta tuetaan kaikkien sukupuolten mahdollisuuksia samanarvoisesti. Hankkeen toiminnot kohdistuvat ihmisiin; miehiin ja naisiin. Sukupuoli ei ole hankkeeseen osallistumisen kriteeri, mutta hankkeessa tehtävässä asiakaskontaktoinnissa pyritään edistämään valtavirtaistamista kannustamalla erityisesti naisyrittäjiä osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen asiakastyössä tarkastellaan osallistujien palautetta myös sukupuolittain. Sen pohjalta voidaan tarkastella ja toteuttaa esiin tulleita tarpeita sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ottaen. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on kehittämisyhtiöillä osa normaalia hankevalmistelua ja hanketoimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on osallistuvien yrittäjien työhyvinvoinnin lisääminen ja heidän liiketoimintansa tuottavuuden parantaminen osallistujien sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja valtavirtaistaminen huomioidaan teemoina hankkeen käytännön toteutuksessa (asiakashankinta, toteutetut toimenpiteet, niistä kerätty palaute ja sen reflektointi) siten, että niihin liittyvät rakennerahasto-ohjelmien mukaiset tavoitteet täyttyvät.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
JEESI -hanke toteutetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä tukien ja ympäristöasiat otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon hyödyntämällä resurssiviisaita työskentelyvälineitä. Hankkeessa parannetaan yrittäjien yrittäjätaitoja ja sitä kautta heidän liiketoimintansa tuottavuutta, jolloin materiaali- ja muu resurssitehokkuus sekä kestävän kehityksen periaatteet otetaan entistä paremmin huomioon yritysten toiminnassa. Kestävä kehitys voidaan ottaa yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen kehitystyössä otetaan huomioon vähähiilisyys, ekologisuus ja resurssitehokkuus, jotka osaltaan vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Kestävä kehitys kokonaisuudessaan voidaan ottaa yhtenä teemana mukaan henkilökohtaiseen neuvontaan ja sparraukseen. Tällöin yrittäjät voivat ottaa riskien vähentämisen huomioon oman liiketoimintansa kehittämistä suunnitellessaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Luonnonvarojen liikakäyttö on EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian mukaan yksi keskeisimmistä luonnon monimuotoisuutta hävittävistä tekijöistä. Siten luonnonvarojen kestävä käyttö edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Silloin, kun JEESI -hankkeeseen osallistuvat yrittäjät tekevät oivalluksia liittyen esim. materiaalitehokkuuteen, on sillä pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä ilman laadun suhteen, mutta tuottavuuden parantuminen esim. materiaalitehokkuudessa vaikuttaa usein myönteisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan mm. kasvihuonekaasujen vähenemisenä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Mahdollisesti Natura 2000 -ohjelman alueilla toimivat hankkeeseen osallistuvat yrittäjät noudattavat lupaehtojaan eikä hankkeella ole tarkoitusta muuttaa niitä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Hanketoteutuksessa säästetään materiaaleja ottamalla käyttöön sähköisiä sovelluksia oikea-aikaisesti sekä minimoidaan jätteiden määrä ja suositaan kierrätystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hanketoimenpiteissä ja tuottavuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota soveltuvin osin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kuten sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtomuodot, jotka vaikuttavat hiilidioksidimäärien vähenemiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
JEESI -hanke toteutetaan paikallisesti keskisen Uudenmaan alueella. Hankkeessa panostetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen parantamalla alueella toimivien yrittäjien yrittäjätaitoja. Sitä kautta edistetään niiden tuottavuutta ja työhyvinvointia kestävältä pohjalta. Kokonaisuudessaan hankkeen toimenpiteiden avulla syntyvillä, oman alueensa vahvuuksia ja yhteistyöverkostoja hyödyntävillä kehittämistoimilla ja sitä kautta aikaansaatavalla kasvulla on merkittävä rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Se on hankkeen kokonaistavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 7
JEESI -hankkeen toissijaisena tavoitteena on kehittää konkreettisia toimintamalleja ja käytäntöjä yrittäjien työhyvinvoinnin ja heidän liiketoimintansa tuottavuuden parantamiseen. Nämä aineettomat toimintatavat ovat sellaisenaan käytettävissä hankkeen päätyttyä alueella ja sen ulkopuolella. Lisäksi hankkeen tulosten jakamisessa käytetään erilaisia sähköisiä toimintaympäristöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hanke toteutetaan Keski-Uudellamaalla, jossa etäisyydet ovat kohtuulliset. Paikallinen tiivis yrittäjäyhteistyö vähentää liikkumista ja pienentää logistisia kuluja. Samoin esim. digitaalisten sovellutusten käyttöönotto yrityksissä vähentää liikkumisen tarvetta ja tehostaa logistiikkaa mikä osaltaan vähentää liikkumisen ja kuljetusten kasvihuonepäästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 4
JEESI -hankkeessa toteutettava konkreettinen kehittämistyö luo erinomaiset mahdollisuudet siihen osallistuvien yksilöiden luovuuden toteuttamiselle. Välillisenä vaikutuksena kehittyvä yritystoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia. Yritykset luovat työpaikkoja ja sitä kautta työllistyminen vaikuttaa yksilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
JEESI -hankkeen toiminnassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen. Miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Yritysten kasvu avaa työllistymismahdollisuuksia tasapuolisesti miehille ja naisille. Hanketyöhön voi osallistua myös kansainvälistä ja monikulttuurista työvoimaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Kaikilla kohderyhmän kriteerit täyttävillä yrittäjillä on yhdenvertainen mahdollisuus olla mukana JEESI -hankkeessa ja kehittää itseään valitsemallaan tavalla. Hanketoiminta edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä pienyritysten tasalaatuisia kehittämispalveluja koko keskisen Uudenmaan alueella yrityksen sijainnista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa tehtävä solukehittäminen ja joukkokohtaukset mahdollistavat eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön. JEESI -hankkeen kulttuurikäsitteeseen kuuluvat myös erilaiset yrityskulttuurit. Yrittäjien yhteinen tiimityöskentely yhteistoiminta rikastavat osallistujien käsitystä toistensa yrityskulttuureista ja toimintatavoista.
Ympäristöosaaminen 2 3
Hanke pitää esillä ympäristötietoisuutta ja lisää sitä kautta yrittäjien ympäristöosaamista. Yrittäjät voivat vaikuttaa myös vaikutuspiirissään olevien muiden yrittäjien ympäristötietoisuuteen. Yritystoiminnassa menestyminen edellyttää ylipäänsä myös ympäristön suhteen vastuullista toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-