|
|
|
Hankekoodi: S21938
Hankkeen nimi: RageStop - turvallisuus ja tunteet oppimisen perustana
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Kiviharjuntie 4
Puhelinnumero: 020 611 0200
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harriet Tervonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harriet.tervonen(at)oamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1945102
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tunnetaitojen kehittyminen vaikuttaa nuoren sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Turvattomuuden kokemus voi ilmentyä erilaisina tunne-elämän säätelyyn liittyvinä haasteita ja erilaisia reaktiivisina ilmentyminä esimerkiksi eritystäytymisenä tai väkivaltaisena käyttäytymisenä. Turvallinen oppimisympäristö sekä opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat selkeät rakenteet vähentävät
keskeyttämistä ja vahvistavat opintoihin kiinnittymistä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää valmennusmalli nuorten tunnetaitojen ohjaamiseen sekä heidän hyvinvoinnin ja opiskelun tukemiseen. Hankkeessa lisätään ammattiopiston opettajien ja oppilashuollon henkilöstön valmiuksia nuorten tunnetaitojen ohjaamiseen. Kehitettävä valmennusmalli antaa perustason valmiuden käyttää tunnetaito ja itsesäätely-ohjaamisen menetelmiä osallistujan oman työyhteisön ryhmissä tai yksilöohjauksessa nuoren kanssa, osana normaalia perustehtävää tai sen lisänä. Hankkeessa suunniteltava ja toteutettava toimintamalli perustuu oppilaitoksen henkilöstön yhteistyöhön, jonka avulla tunnistetaan entistä paremmin kohderyhmän tuen tarpeet sekä pystytään tarjoamaan vahvistusta heidän sisäiseen kehittymiseen. Hanke tarjoaa myös koulutusta toimintamallista, joka on suunnattu kasvatuksellisen, hoidollisen, terapeuttisen sekä sosiaalialan työntekijöille, jotka työskentelevät nuorten kanssa päätoimisesti tai avustavissa tehtävissä tai aikovat sellaisiin tehtäviin.
Tavoitteena on, että toimintamalli saadaan kiinnitettyä hankkeen aikana pilotointiin osallistuvien alojen perustoimintaan. Myöhemmin hankkeen toimintamalli levitetään hyödynnettäväksi koko oppilaitoksessa. Hankkeen toimintojen seurauksena ohjelmaan osallistuneiden nuorten sisäiset itsesäätely- ja vuorovaikutustaidot sekä henkinen hyvinvointi ovat vahvistuneet. Kehittämishanke ennaltaehkäisee nuorten nivelvaiheen haasteita peruskoulutuksesta toiselle asteelle siirryttäessä, ja ammatillisen kouluttautumisen alkuvaiheessa tapahtuvia keskeyttämisiä. Hankkeen kautta saatava tieto-taito auttaa nuoren menestymistä jatko-opinnoissa sekä heidän sisäisessä kehittymisessään. Koulutukseen osallistuneet ammattilaiset levittävät toimivia käytänteitä omissa työyhteisöissään.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun alueen perusopetuksen kymppiluokkalaiset (lisäopetus) ja toisen asteen Valma-opiskelijat (15-vuotta täyttäneet oppilaat). Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat myös sosiaali- ja terveysalan nykyiset ja tulevat ammattilaiset, opinto-ohjaajat ja muut koulujen ohjauspalvelujen piiriin kuuluvat asiantuntijat.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat peruskoulun yläkoulujen kaikki oppilaat. Kehitettävästä toimintamallista tulevat hyötymään myös muut kasvatusalalla olevat asiantuntijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 229 147
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 025
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 271 969
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 264
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 230
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Digitalisaation hyödyntäminen kehittämistoiminnassa, mm. monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa asiakkaisiin (kohderyhmä) ja sidosryhmiin, vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta. (välillinen vaikutus). Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen koulutuksissa, työpajoissa ja seminaareissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää monikanavaisuutta ja digitaalisia medioita ja alustoja. (välitön vaikutus) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Oamkin tutkimus- ja kehitystyössä on sitouduttu kestävän kehityksen vaatimuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei ennakoivaa vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei ennakoivaa vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei ennnakoivaa vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Hankkeen aikana pyritään siihen, että kaikissa työpajoissa materiaalit jaetaan osallistujille sähköisessä muodossa, jotta paperin kulutus ja kopiointi vähenevät. Työpajoissa materiaalit ja jätteet kierrätetään Oamkin kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei ennakoivaa vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hanke tukee mukana olevien organisaatioiden työntekijöiden osaamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä - sitä kautta edistää elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä toimintatapoja/palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeessa tapahtuva sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö vähentää liikkumista eri paikkoihin. Hanketiimin toiminnassa huomioidaan virtuaaliset kokoustyökalut ja kokeillaan erilaisia digitalisoituja alustoja ja palveluja tiedon keräämiseen ja jakamiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Hanke edistää kohderyhmän ja kohderyhmän parissa toimivan henkilöstön hyvinvointia sekä siihen liittyvää tietoutta. Työpajavalmennukset lisäävät hyvinvointia ja nuorten tietoisuutta hyvinvoinnin tärkeydestä. Kehittämismenetelmät ovat osallistavia: kohderyhmää osallistetaan mukaan yhteiskehittämiseen. (välitön vaikutus) Tiedottamistoiminta ja kehittämisverkostoissa vaikuttaminen ulotetaan ympäri Suomen (välillinen vaikutus). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke tukee tasa-arvon toteutumista siten, että tuetaan yksilöiden mahdollisuuksia ilman perinteisiä sukupuoliroolien rajoituksia sekä arvostetaan yhtälailla sekä naisten että miesten valintoja, arvoja ja elämänkatsomuksia. Hanke parantaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tasa-arvoa ja vahvistaa heidän rooliaan aktiivisina toimijoina suomalaisessa yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hanke vahvistaa kulttuurista yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan sekä lisää myös kaksisuuntaista kulttuurikompetenssia | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei ennakoivaa vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Kestävän kehityksen näkökulmat tuodaan esille/huomioidaan toiminnassa. | ||
Oamk:n, Osao:n ja Oulun ensi- ja turvakodin yhteishankkeen RageStop turvallisuus ja tunteet oppimisen perustana tavoitteena oli kehittää toimintamalli nuorten tunnetaitojen ohjaamiseen sekä heidän hyvinvointinsa ja opiskelun tukemiseen. Toimintamallin yhteiskehittämisessä tavoitteena oli saada nuorten oma kokemus ja asiantuntijuus vahvasti näkyväksi. Toimintamallin kehittäminen toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisen vaiheen kehittämispajoissa Pohjankartanon 10 luokkien oppilaista koostuva ryhmä kehitti hankeasiantuntijoiden ohjaamina toimintamallin pilotin, jota edelleen kehitettiin Osao:n Valma-koulutuksen opiskelijoiden työpajoissa. Samaan aikaan sekä Pohjankartanon että Osao:n Valma-koulutuksen opetus- ja oppilashuollon henkilöstölle järjestettiin kehittämistyöpajoja, joiden aiheet muodostuivat nuorten työpajoissa kehitetyistä sisällöistä. Lisäksi järjestettiin 20 kpl valmennuspäivää kasvatus ja sotealan ammattilaisille. Myös valmennuspäivien kokemukset hyödynnettiin toimintamallin kehittämisessä. Kaikkiaan kehittämistyöhön osallistui 195 10 luokkalaista ja Valma-koulutuksen opiskelijaa sekä 71 opetus- ja oppilashuollon henkilöstöön kuuluvaa ammattilaista.
Yhteiskehittämisen tuloksena syntyneessä VIREESSÄ Viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille toimintamallissa kuuluu vahvasti nuorten oma ääni. Toimintamallin kehittämiseen osallistuneet nuoret kertoivat kiinnittävänsä huomiota omaan vireystilaansa ja nimesivät keinoja vaikuttaa siihen, myös kehittämisessä mukana olleet ammattilaiset kertoivat saaneensa keinoja omaan vireystilan säätelyyn sekä ammatillisia työvälineitä opetus- ja ohjaustyöhön. Toimintamalli jalkautui jo hankkeen aikana osaksi TUVA-koulutuksen sisältöjä Pohjankartanossa ja Osaolla myös Oamk:n sosionomiopiskelijat perehtyvät koulutuksen aikana toimintamallin sisältöihin. Lisäksi toimintamallin menetelmät jäivät pysyviksi toiminnoiksi Oulun ensi- ja turvakodin osallistuessa erilaisiin kaikille perheille avoimiin tapahtumiin.
Toimintamallin sisällön mukaisia infoja pidetiin hankkeen aikana useita. Kaikkiaan infot tavoittivat noin 800 osallistujaa. Aloitus- ja loppuseminaarien osallistujamäärä oli 106. VIREESSÄ viritysopas nuorten kanssa toimiville aikuiselle toimintamallin paperijulkaisua painettiin 1300 kpl. Julkaisut jaettiin laajasti kasvatus- ja sotealan toimijoille. Hankkeen loppuun mennessä verkkojulkaisua oli avattu 1193 kertaa.