Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21939

Hankkeen nimi: DigiNepsy - Neuropsykiatristen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen teknologian keinoin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Merilampi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijayliopettaja, tutkimusryhmän vetäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.merilampi(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3171

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on työikäisten ja nuorten aikuisten neuropsykiatristen henkilöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen teknologian keinoin. Neuropsykiatristen häiriöiden piiriin voidaan laskea kuuluviksi psykiatriset häiriöt, joiden taustalla on keskeisesti neurobiologisia tekijöitä. Ryhmään kuuluvat autismikirjon häiriöt, kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADD ja ADHD, nykimishäiriöt kuten Touretten oireyhtymä sekä monimuotoiset oppimiskyvyn ja kehityksen häiriöt. Koska nepsy-henkilöiden keskeisimmät haasteet liittyvät mm. sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen, toiminnanohjauksen sujuvuuteen, erilaiseen tapaan hahmottaa asioita ja tilanteita (kontekstisokeus) sekä poikkeavaan aistireagointiin, he myös kuormittuvat arjessaan huomattavasti meitä muita herkemmin. Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti aistikuormitukseen ja siitä palautumiseen sekä arjen strukturoinnin ja vuorovaikutuksen tukemiseen.

Hankkeen tavoitteet nousevat kentällä tehdyistä huomioista, joissa korostuvat nepsy-henkilöiden vaikeudet purkaa kertynyttä kuormitusta sosiaalisesti rakentavilla tavoilla. Keskeistä hankkeessa on kokeilemalla kehittämisen ideologian mukaisesti pilotoida olemassa olevia teknologioita sekä toisaalta tunnistaa nykyisistä välineistä sellaisia, joissa digitalisaatio voisi tuottaa lisäarvoa. Hankkeessa varataan resurssia näihin tarpeisiin vastaavien teknologiaratkaisujen prototyyppien kehittämiseen ja pilotointiin, sekä hyötyjen todentamiseen.

Keskeinen osatavoite on monialaisten palveluiden sekä ammatillisen osaamisen kehittäminen integroimalla sosiaali- ja terveysalan, työvoimapalveluiden sekä opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamista. Hankkeessa keskitytään nepsy- henkilöiden parissa työskentelevien kouluttamiseen (tiedon levitys) ja näiden tahojen yhteistyön tiivistämiseen (julkinen sektori, 3. sektori, yksityiset toimijat). Samalla tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisempiä palvelukokonaisuuksia ja uusia palvelusisältöjä. Hankkeessa kehitetään yksi uusi palvelumalli: oppilaitosyhteistyössä toteutettava uusien välineiden kokeilupalvelu. Tämän lisäksi kehitetään uusia toimintamalleja, joiden avulla olemassa olevia palveluita kehitetään. Erityishuomiota kiinnitetään moniammatilliseen yhteistyöhön ja teknologiatyökalujen edellyttämään juurruttamistyöhön, joka usein on pullonkaulana uusien työkalujen käyttöönotossa.

Välillisenä tavoitteena on työnantajien ja nepsy-henkilöiden läheisten ymmärryksen karttuminen. Välillisesti tavoitellaan myös nepsy-henkilöiden läheisten työ- ja toimintakyvyn parantumista.

Hankkeen tarve on noussut esiin sidosryhmätoimijoilta. Hankkeen sidosryhmiin lukeutuvat niin julkisen sektorin kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Toimijat ovat tunnistaneet teknologialla olevan potentiaalia uusien työkalujen tuomiseksi alalle, mutta haasteena on teknologioiden kokeiluun, käyttöönottoon ja kehittämiseen tarvittavan resurssin puuttuminen. Tämän hankkeen on tarkoitus toimia puuttuvana resurssina, jotta teknologian potentiaali voitaisiin kohdentaa oikeassa muodossa oikeisiin toimenpiteisiin.


Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin:

1. Olemassa olevien teknologiaratkaisujen kartoitus ja hankinta
2. Uusien työkalujen kehittäminen
3. Teknologiatyökalujen pilotointi
4. Palvelumuotoilu ja koulutus
5. Idealainaamo

Ensimmäisessä työpaketissa tarkennetaan kohderyhmän tarpeita sekä samanaikaisesti tunnistetaan teknologioita, joita halutaan kokeilla ja kehittää. Potentiaalisia teknologiasovelluksia voidaankin hankkia hankkeen kokeilujen lähtökohdaksi. Mikäli markkinoilla ei ole tarjota toimivaa ratkaisua, voidaan tarpeeseen vastaavaa ratkaisua lähteä myös räätälöimään tai kehittämään työpaketissa kaksi.

Olennaisin osa hankkeen toteutusta tehdään työpaketissa kolme, jossa teknologiaratkaisuja kokeillaan aidossa käyttöympäristössä (asumispalveluissa, työ- ja päivätoimintayksiköissä sekä muissa asiakkaan toimintaympäristöissä, joiden yhteydessä harjoiteltu voi edistää myös työssä selviytymistä). Kokeilut voivat olla luonteeltaan palveluiden kehittämiseen tähtääviä tai uuden toimintatavan/työkalun vaikuttavuuden todentamiseen tähtääviä.

Neljännessä työpaketissa kokeilujen tuloksia hyödynnetään uudenlaisten monialaisten palveluiden kehittämisessä. Olennainen osa palveluiden kehittämisessä on toimijoiden törmäyttämisellä ja teknologiatiedonsiirrolla sekä uudenlaisten toimintamallien löytämisessä työkalujen juurruttamiseksi.

Viidennessä työpaketissa (DigiNepsyn lisäpala "Idealainaamo") kootaan yhteen paikkaan helposti saavutettavaan muotoon toiminnanohjausta ja rentoutumista tukevia digitaalisia ratkaisuja sekä nepsy-osaamista tukevaa koulutuksellista materiaalia.


Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyy teknologiatyökaluja ja uusia toimintamalleja, jotka hyödyntävät sekä neuropsykiatristen asiakkaiden arkea että heidän parissa työskentelevien ammattilaisten ohjaustyötä. Hankkeen tuloksena tunnistetaan selkeämmin juuri ne hyvät ja toimivat käytänteet, joita voidaan hyödyntää uusien teknologiatyökalujen käyttöönotossa nepsy-henkilöiden arjessa ja heidän mahdollisilla työpaikoillaan. Hankkeen tulokset jalkautuvat erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, työvoimapalveluihin sekä opetus-, ohjaus- ja kasvatusalalle.

Hankkeen toiminnan tuloksena nepsy-asiakkaiden kanssa työskentelevien ammattitaito uusien ohjaus-ja tukimenetelmien (mm.teknologia) tietoisuuden ja osaamisen seurauksena kehittyy. Edellä mainittujen seikkojen seurauksena neuropsykiatristen henkilöiden työ- ja toimintakyky paranevat, mikä on hankkeen perimmäinen tarkoitus.
Kehitetyt työkalut ja hankkeen pilotoinnit luovat pohjaa hankkeessa kehitettäville uudenlaisille moniammatillisille toimintamalleille, joiden avulla olemassa oleva osaaminen saadaan hyötykäyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä mm. hyvinvointitietojen tehokkaampana siirtymisenä ja hyödyntämisenä. Saman asiakkaan asioiden parissa työskentelevät olisivat täten “samalla sivulla” ja tieto henkilön tilanteesta ja hyvinvoinnista pystyttäisiin paremmin huomioimaan niin asumisen puolella, työ- ja päivätoiminnan puolella kuin muidenkin palveluiden piirissä (esim. kuormituksen minimoiminen unettoman yön jälkeen). On myös tärkeää muistaa, että neuropsykiatrian alalta on tullut viime vuosina valtavasti uutta tietoa, minkä takia ajantasaisen tiedon välittäminen ohjaustyötä tekeville on tärkeää. Hankkeessa uutta tutkimustietoa levitetään kentälle ja toisaalta hankkeeseen osallistujat oppivat toisiltaan hyviä käytänteitä. Neuropsykiatrisia pulmia omaavat asiakkaat myös toimivat usein laajan auttajaverkoston kanssa, eikä kaikilla verkoston jäsenillä ole yhtä vahvaa koulutusta neuropsykiatrisista pulmista alun alkaenkaan. Yhteinen jaettu tietopohja voi luoda vahvemman pohjan uudenlaisille palveluille ja prosesseille, joiden osana teknologiaa voitaisiin hyödyntää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Neuropsykiatrisia pulmia omaavat henkilöt (työikäiset ja nuoret aikuiset)
Vammaispalveluiden sekä asumispalveluiden ammattilaiset
Työ- ja päivätoiminnan ammattilaiset
Työvoimapalveluiden ammattilaiset
Opetus- ja kasvatushenkilöstö, 3. sektori ja yksityiset palveluntuottajat (ymmärryksen kasvu)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Neuropsykiatrisia pulmia omaavien henkilöiden omaiset ja läheiset (myös heidän työkyky paranee välillisesti)
Työnantajat (ymmärryksen kasvu)
Yhteiskunta (ymmärryksen kasvu)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 263 134

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 619

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 375 906

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 162 313

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin

Kunnat: Pori, Nakkila, Huittinen, Harjavalta, Pomarkku, Kokemäki, Säkylä, Rauma, Eura, Ulvila, Merikarvia, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty tilastotietoa ja ajankohtaisia tutkimuksia. Nepsy henkilöiden näkökulma: Neuropsykiatristen häiriöiden piiriin voidaan laskea kuuluviksi psykiatriset häiriöt, joiden taustalla on keskeisesti neurobiologisia tekijöitä. Kelan selvityksessä mukana olivat autismin kirjon häiriöt, kuten Aspergerin oireyhtymä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADD ja ADHD, nykimishäiriöt kuten Touretten oireyhtymä sekä monimuotoiset oppimiskyvyn ja kehityksen häiriöt. Näistä yleisin todettiin olevan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jota sairastaa arviolta n. 5 % lapsista ja nuorista (Polanczyk ym. 2007). Autismin kirjon häiriöiden esiintyvyys on kansainvälisten tutkimusten perusteella 6–7/1000 (Fombonne 2009) ja suomalaisen tutkimuksen mukaan 4,6/1000 (Lampi ym. 2011). Touretten oireyhtymän esiintyvyys lapsilla ja nuorilla on tuoreen meta-analyysin perusteella 0,3–0,9 % (Scharf ym. 2015). Nepsyhäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, mutta niitä tavataan kummallakin sukupuolella. Lähde:Kela, https://www.kela.fi/documents/10180/751941/L%C3%A4ms%C3%A4_ym+Tyopapereita78.pdf/8c842b4d-915e-4b57-9e16-18c601966a50 Sairauskertomustietoihin perustuvassa Pohjois-Suomea koskevassa tutkimuksessa 1990-luvulla autismin esiintyvyydeksi saatiin 5 - 7-vuotiailla 2,1/1 000 (Kielinen 2005). Myöhemmin rekisteritietoihin perustuvassa, vuosina 1987 - 2005 syntynyttä suomalaista väestöä koskevassa tutkimuksessa autismin esiintyvyydeksi arvioitiin 1/1 000 ja autismikirjon häiriöiden esiintyvyydeksi 4,6/1 000 (Lampi ym. 2011). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kahdeksanvuotiaita koskevassa epidemiologisessa tutkimuksessa 2000-luvulla Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys oli 1,6 - 2,9/1 000 käytettyjen diagnostisten kriteerien mukaan (Mattila ym. 2007). Saman tutkimuksen mukaan autismin esiintyvyys oli 4,1/1 000 ja koko autismikirjon häiriöiden 8,4/1 000 (Mattila ym. 2011). Autismikirjon häiriöitä todettiin esiintyvän pojilla 1,8 - 6,5 kertaa useammin kuin tytöillä (Johnson ja Myers 2007, Mattila ym. 2011). Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo10395 Aspergerin oireyhtymään (AS) liittyvässä kirjallisuudessa on keskitytty kuvaamaan lähinnä pojilla ilmenevää oireistoa. Viime aikoina on kiinnitetty huomiota myös AS-tyttöjen tyypillisestä oirekuvasta poikkeaviin piirteisiin, jotka saattavat vaikeuttaa oireyhtymän havaitsemista. AS-tyttöjen tuen tarve ei välttämättä tule esille, koska he saattavat reagoida asioihin passiivisesti tai korvata ja peittää vaikeuksiaan muilla taidoillaan. Tällöin kehityksellinen häiriö jää helposti tunnistamatta. Tyttöjen oletetaan usein olevan luonnostaan sosiaalisia, mikä aiheuttaa vaikeuksia erityisesti AS-tytöille. Kohdatessaan tällaisia odotuksia AS-tytöt tarvitsevat tukea. Lisäksi oma naisellisuus, seksuaalisuus, työllistyminen ja parisuhde ja äitiys saattavat herättää kysymyksiä. Jotta Aspergerin oireyhtymä tunnistettaisiin tytöillä nykyistä paremmin, tulee ottaa huomioon, että oirekuva saattaa olla erilainen kuin pojilla. Oikean diagnoosin tekeminen on tärkeää, koska sen jälkeen voidaan suunnitella henkilölle hänen tarpeidensa mukaiset tukitoimet. Niihin voi kuulua esimerkiksi sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittamista, toiminta-, puhe- ja fysioterapiaa tai psykiatristen liitännäisoireiden lääkehoitoa. Tytöillä on usein tuen tarvetta jo varhain, mutta sitä ei tunnisteta samalla tavalla kuin pojilla. Lähde: https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/tutkimustietoa Teknologiatyökaluilla voidaan löytää ratkaisuja kummankin sukupuolen tarpeisiin, mutta ammattilaisten osallistaminen kehittämistyöhön on olennaista! Ammattilaisten näkökulmasta: Hankkeen toimialoista teknologia-ala on perinteinen miesten ala ja vastaavasti sosiaali- ja terveysala naisten ala. (lähde: tilastokeskus). Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin aloille tyypillisiä toimintatapoja. Hyvinvointiteknologia puolestaan tarvitsee molempien toimialojen ja sukupuolten näkökulmia ja on tässä mielessä toimialojen ja sukupuolten ”sulatusuuni”, jossa kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Hyvinvointiteknologia on vapautettu perinteisistä rooleista, koska monitieteisyytensä vuoksi se on ei-kenenkään maata. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia moniammatilliseen osaamiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa luodaan uusia ratkaisuja ja toimintatapoja autismikirjon henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Tämä toiminta on sukupuolineutraalia. Hankkeessa toteutettavat työkalut ovat käyttökelpoinen sukupuoleen katsomatta, mutta kehittämisessä huomioidaan molempien sukupuolten näkökulmat ja toiveet. Hankkeessa toteutetaan tasa-arvoista tiedonsiirtoa ja osallistamista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa hyödynnetään eri sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet sekä luodaan näistä lähtökohdista uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hanke tukee kestävää kehitystä tuottamalla uusia sähköisiä menetelmiä paperilomakkeiden rinnalle, sekä luo mahdollisuuksia uusien etänä toteutettavien palveluiden pohjaksi. Näin voidaan mahdollisesti välttyä turhalta kulkemiselta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hankkeessa kehitetään työkaluja autismikirjon henkilöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Nämä mahdollistavat täysin uudenlaisten palveluiden kehittämisen ja eri organisaatioissa olevan osaamisen hyödyntämisen ja moniammatillisen yhteistyön. SOTE -palveluiden on todettu olevan pirstaleisia eikä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita ole riittävästi integroitu palveluverkostoon ja -prosesseihin. Julkisten resurssien niuketessa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
Hankkeessa edistetään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä kahdesta näkökulmasta. Toisaalta edistetään autismikirjon henkilöiden kanssa toimivien ammattitaitoa (verkostomainen toimiminen, digitaaliset ratkaisut) ja verkostoitumista, mikä edistää palvelujen integraatiota ja asiakaslähtöisyyttä. Toisaalta pilotoitavat teknologiat mahdollistavat monien täysin uudenlaisten palveluiden tuottamisen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
ei vaikutusta hankkeessa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hankkeessa ennalta ehkäistään autismikirjoon kuuluvien syrjäytymistä ja uupumista sekä tuetaan heidän työ- ja toimintakykyä. Välillisesti lisätään myös autismikirjon henkiöiden läheisten hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmän lisäksi palveluverkoston verkosto- ja kumppanuusosaamisen kehittyminen edistää muiden kohderyhmien hyvinovintia.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeen toimenpiteet edistävät autismikirjon henkilöiden tasa-arvoa edistämällä heidän toimintakykyään ja työedellytyksiään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Hanke tukee autismikirjon henkilöiden osallisuutta yhteiskuntaan ja heidän osallistumistaan työelämään ja hankkeen kehittämistoimiin (teknologiat). Hanke tuottaa tietoa uudenlaisten työkalujen ja palveluiden vaikutuksista.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta hankkeessa
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

-