Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21940

Hankkeen nimi: Esiselvitys tekoälyn mahdollisuuksista syrjäytymisen ehkäisemisessä – case yksinäisyys

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.3.2020 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 029 469 6000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Tapani Koskiniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.koskiniemi(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405052041

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tuotetaan esiselvitys, joka kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia edistää sosiaalista osallisuutta. Sosiaalisen osallisuuden alalajeista on esiselvitystä varten valittu yksinäisyys. Yksinäisyys on yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita tällä hetkellä ja sen vaikutukset ovat yhteiskunnallisella sekä yksilöllisellä tasolla merkittävät. Yksinäisyys on myös yksi tärkeimmistä syrjäytymiseen johtavista tekijöistä. Aiempaa näkemystä tai kokemusta tekoälyn käytöstä yksinäisyyden vastaisessa työssä ei juurikaan ole. Tekoäly on jo monella eri toimialalla käytössä ja yhdistetään usein tehokkuuden lisäämiseen. Yksi syy tekoälyn poissaoloon sosiaalityöstä on siiloutuminen, jossa tekoälytoimijat ja sosiaalisen osallisuuden ammattilaiset eivät törmää. Toinen syy on tiedon puute tekoälyn hyödyntämisestä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Esiselvitys kattaa taustoituksen, nykytilan analyysin, kokeiluita sekä johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Taustoituksessa selvitetään yksinäisyyden vaikutusta syrjäytymisessä ja kartoitetaan olemassa olevat tietolähteet. Taustoituksen tarkoitus on mahdollistaa myöhemmin tehtävät kokeilut mahdollisimman laadukkaasti ja monipuolisella datalla.

Nykytilan analyysi luo kuvan EU- ja kansallisen tason tavoitteista tekoälyn hyödyntämiselle. Lisäksi kartoitetaan olemassa olevaa teknologiaa, sen kehittäjiä ja sovellusten tuottajia. Analyysi antaa kuvan mahdollisista eri kokeilun tuottajista ja kokeiluiden kohteista.

Hankkeen aikana toteutetaan tekoälykokeiluita, joiden myötä selviää, miten tekoäly käsittelee olemassa olevaa yksinäisyyteen liittyvää dataa. Kokeilut saavat pohjansa aiemmin tehdystä taustoituksesta sekä analyysistä. Kokeiluiden perusteella voidaan analysoida tarkemmin datan laatua sekä tekoälyn kypsyysastetta. Tämä antaa tietoa, kuinka tekoälyä voi hyödyntää yksinäisyyden vastaisessa työssä.

Hankkeen eri vaiheissa järjestetään verkostoitumistilaisuuksia. Tavoitteena tilaisuuksissa on hankkeesta tiedottamisen lisäksi luoda verkostoja tekoäly ja sosiaalisen osallisuuden toimijoiden välillä ja siten kiihdyttää innovaatioita kentällä.

Hankkeen lopputulokseksi luodaan esiselvitys, joka antaa suuntaviivoja tekoälyn käyttöönottoa varten sosiaalisen osallisuuden kehittämiseksi. Esiselvitys sisältää tulokset hankkeen eri vaiheista sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. Esiselvitys luo uusia trendejä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi uuden teknologian avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminta ei kohdistu mihinkään erityiseen kohderyhmään suoraan. Hankkeessa kerätään tietoa siitä, miten syrjäytymistä ja huono-osaisuutta kokevia henkilöitä voidaan tukea tekoälyn avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) toimivat tekoälytoimijat ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kanssa työtä tekevät tahot.

Osallisuutta vahvistavia hankkeita rahoittavat tahot.

Syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, yksinäisyyttä kokevat henkilöt.

Tekoälyn ja sosiaalisen osallisuuden tutkimustyötä tekevät henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 55 837

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 55 837

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 74 449

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 74 449

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miesten ja naisten välillä yksinäisyydessä on havaittavissa eroja. THL:n FinTerv 2017 -tutkimuksen mukaan miehistä yksinäiseksi itsensä kokee 6.2 %, kun taas naisista 8 %. Miesten kokema yksinäisyys on pysynyt samana, mutta naisten yksinäisyys on lisääntynyt hieman vuodesta 2011 vuoteen 2017. Toisaalta tutkimusten mukaan pojat kokevat tyttöjä useammin emotionaalista yksinäisyyttä. Miehelle parisuhde on usein helpottava tekijä, kun taas naiset kokevat miehiä useammin yksinäisyyttä parisuhteenkin aikana. Miehet etsivät naisia useammin helpotusta yksinäisyyteen tavoilla, jotka eivät edistä sosiaalisten suhteiden syntymistä (esimerkiksi: Internetin selaaminen, pelaaminen, TV:n katselu, työnteko). Miesten pienempi sosiaalinen "turvaverkko" ja asian häpeäminen usein vähentävät asiasta puhumista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tekoälykokeiluissa tutkitaan sitä, onko onko tekoälyn eri sovellutuksilla erilaisia vaikutuksia miehiin ja naisiin. Lähtökohtaisesti tekoälysovellusten oletetaan olevan sukupuolineutraaleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on esiselvityksen laatiminen tekoälyn mahdollisuuksista tukea sosiaalista osallisuutta yksinäisyyttä vähentämällä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeen tulosten perusteella on mahdollista kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hankkeen tulosten perusteella on mahdollista kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hankkeen tulosten perusteella on mahdollista kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn. Hankkeen tulokset hyödyttävät huono-osaisia, koska yksinäisyys ja syrjäytyminen koskettavat erityisesti heitä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole tähän vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tekoäly osaa nykyään tulkita tekstejä, lukuja, kuvia tai videoita. Näistä löytyy hyviä esimerkkejä ja tuloksia. Esiselvityksen alussa ei ollut juurikaan käsitystä siitä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisesti merkittävien inhimillisten ongelmien vähentämisessä. Tällöin heräsi ajatus selvittää, miten tekoälyä voisi hyödyntää etsittäessä yksinäisiä ihmisiä ja kartoitettaessa ratkaisuja heidän ongelmiinsa. Jotta ihmisten tarpeet ja tuen mahdollisuudet saataisiin kohtaamaan ja kehitystyössä päästäisiin eteenpäin, oli tarpeen toteuttaa selvitys tekoälyn mahdollisuuksista sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa ja rajatummin yksinäisyyden vähentämisessä. Esiselvitykselle asetettiin tavoitteeksi tuottaa hankkeen ohjausryhmän hyväksymä selvitys tekoälyn käytöstä yksinäisyyden vähentämiseen. Hankkeessa toteutettiin kokeiluja tekoälyn kansallisten kärkitoimijoiden kanssa tekoälyn mahdollisuuksista yksinäisyyden lieventämisessä. Samoin saatettiin yhteen yhtäältä tekoälyn ja toisaalta yksinäisyyden asiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan osaamistaan kahteen webinaariin. Tekoälykokeilut ja keskustelu tekoälyn hyödyntämisestä on raportoitu tässä julkaisussa. Samoin raportin tekijät pohtivat syntyneen tiedon varassa sitä, mitkä ovat reunaehdot laajemmalle tekoälyä ja yksinäisyyttä kytkevälle kehittämiselle tulevaisuudessa.

Hankkeessa tuotettu esiselvitys "Esiselvitys tekoälyn hyödyntämisestä yksinäisyyden vähentämisessä": http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-379-7