Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21942

Hankkeen nimi: Rokokoo - Robotiikan koulutus kasvuyritysten ohjenuorana

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Halttunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankesuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.halttunen(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3451

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunnan älykkään erikoistumisen strategian kärkiteemoja ovat teollisuuden uudistuminen, automaatio ja robotiikka. Uudessa hallitusohjelmassa kannustetaan uusien teknologioiden käyttöönottoon ja uusien ideoiden sekä kokeilukulttuurin leivittämiseen. Koulutuksen näkökulmasta uusi hallitusohjelma korostaa jatkuvaa oppimista ja kannustaa korkeakouluja sen uudistamiseen.

15.5.2019 julkaistussa Satakunnan talous –katsauksessa todetaan, että automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto on kasvanut huomattavan nopeasti (34,3%) ja samoin henkilöstömäärä kohonnut selvästi (6,7 %). Alueen yritys- ja liiketoiminnan kannalta keskeistä on pk-sektorin ja teollisuuden alihankintayritysten muutoskyky. Mikäli kasvun mahdollisuutta ei täysimääräisesti hyödynnetä, sen vaikutuksena osaavan työvoiman heikko saatavuus johtaa siihen, että alihankintaketjut laajenevat ulkomaille, eikä kotimaista työvoimaa saada käyttöön. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi alueen teollisuuden on jatkossakin aktiivisesti kehitettävä tuottavuuttaan. Tässä alueen korkeakouluilla on merkittävä rooli osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Robotiikan koulutus kasvuyritysten ohjenuorana –hankkeessa keskitytään luomaan uutta osaamispääomaa ja levittämään sitä Satakuntaan, jotta alueen yritysten kilpailukyky kasvaa. Hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti merkittävä ROS-robottiekosysteemiin keskittyvä täydennyskoulutuskokonaisuus, joka osaltaan mahdollistaa Satakunnan älykkään erikoistumisen robotiikassa. Koulutuskokonaisuus tuo merkittävän lisän alueen aikuiskoulutustarjontaan. Koulutuskokonaisuus antaa koulutettavalle osaamispohjan, jonka avulla voi kehittää ja tehostaa työnantajayrityksen toimintaa tai perustaa oman yrityksen. Koulutuskokonaisuus kehitetään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä. Sisältöjen tueksi rakennetaan korkeakoulujen yhteinen, sähköinen koulutusalusta, jonka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat kustannustehokkaita, muuntuvia robotiikkaratkaisuja. Juuri tähän haasteeseen vastaa ROS (Robot Operating System). ROS on kehittämisalusta robotiikan ohjelmointiin, jolla pyritään tekemään robotiikan kehittämisestä helpompaa, nopeampaa ja yhteisöllisempää. Vuoteen 2024 mennessä kaupallisten ROS-sovellusten kasvun oletetaan olevan 55 prosenttia, samoin ROS-pohjaisten robottien valmistuksen odotetaan kohoavan 13,5 miljoonaan yksikköön ja ROS-alustan markkina-arvon nousevan 467 miljoonaan dollariin. Tämän hankkeen tarkoituksena on, että Satakuntalaiset yritykset paikallisten korkeakoulujen tukemana saavat osansa tästä kasvusta. Kasvu mahdollistetaan lisäämällä yritysten ja niiden työntekijöiden tietoisuutta ja osaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat työssäkäyvät tai työttömät työnhakijat, jotka täydennyskoulutuksen kautta kertyvän uuden osaamisen myötä parantavat Satakunnan alueen mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä. Samoin kohderyhmään kuuluvat yritykset, jotka voivat hyödyntää kasvanutta osaamispotentiaalia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat satakuntalaiset kaupungit sekä yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit. Samoin välillisenä kohderyhmänä ovat korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta, joille hankkeessa tehtyjen selvitysten tuloksia ja tietoa uusista menetelmistä levitetään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 0

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 261

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Siikainen, Säkylä, Merikarvia, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Pomarkku, Nakkila, Pori, Kokemäki, Ulvila, Rauma, Jämijärvi, Eurajoki, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 52

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus). Teknologia-ala on perinteisesti miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on edelleen selkeästi vähäisempää kuin miesten. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä vuonna 2017 lähes 300 000 ja välillisesti 700 000. Kaikista henkilöstöryhmistä teknologiateollisuudessa naisten osuus on 21,9%. Toimialan osa-alueista positiivisena poikkeuksena on elektroniikka- ja sähköteollisuus, missä naisten osuus on keskiarvoa suurempi, ollen 29,3 %. Kaiken kaikkiaan Satakunnassa työskentelee teknologiateollisuuden yrityksissä noin 13 000 henkeä (Teknologiateollisuus ry, 2013). Teknologiaa on pidetty insinöörien alana. Käytännössä kuitenkin teknologiayritysten monipuolisissa työtehtävissä tarvitaan hyvin erilaista ja eritasoista osaamista teknologian, tuotannon, tuote-suunnittelun, talouden, hallinnon, viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja esim. ympäristövastuullisuuden saralla. (Teknologiateollisuus 7 totuutta, 2016). Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18 % ja osa-aikaisessa työsuhteessa 20 %. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13 % ja osa-aikaisia 9 %. (Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Teknologia-ala on perinteinen miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Naiset eivät hakeudu opiskelemaan tai töihin teknologiaaloille läheskään yhtä usein kuin miehet. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden. Teknologian edistäminen edistää sukupuolesta riippumattomien toimenpiteiden toteuttamisen sekä tarvittaessa erityiset toimet eri sukupuoli huomioon ottaen. Teknologia-alan uudet innovaatiot, lisääntyvä automaatio, robotiikka ja tekoäly tuottaa laajempia mahdollisuuksia naisille työskennellä aiemmin perinteisesti fyysistä voimaa vaativissa ammateissa. Tyttöjen mielikuvat ICT-alasta ovat tutkitusti aika negatiivisia. He uskovat, että: - alalla vaaditaan jatkuvaa opiskelua - ICT-alan opinnot ovat vaikeita - ICT-alan työ ei ole ihmisläheistä - naiset eivät tuntisi oloaan kotoisaksi alalla - työn ja perheen yhteensovittaminen on hankalaa - nainen joutuu ponnistelemaan todistaakseen osaamisensa. Todellisuudessa kuitenkin ICT-alalla työskentelevien naisten mielestä: - ICT-ala on monipuolinen ja kasvava - työtehtävät ovat kiinnostavia ja vaihtelevia - mahdollistaa jatkuvan uuden oppimisen - työ ICT-alalla on itsenäistä, työajat joustavia - alalla on hyvät uralla etenemisen mahdollisuudet, palkkaus ja muut etuudet - alalla on viihtyisä työympäristö ja mukavia työkavereita. (Women in Tech, Teknologiateollisuus) Naisten suuntautumista teollisuuteen ja teknologia-alalle tukee myös tulevaisuuden koulutusmahdollisuudet ja monimuotoiset opintopolut, jotka on mahdollista sisällyttää arkeen ja perhe-elämään arkeen ja perhe-elämään.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta toimenpiteillä mahdollistetaan naisten tasaveroinen osallistuminen teknologia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tehostaa tuotantoprosesseja kasvavan osaamispääoman kautta. Toteutuessaan tämä tarkoittaa pienentyvää energian käyttöä, pienempää materiaalihukkaa sekä suunnitelmallisempia investointeja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Tekoäly, automaatio ja robotiikka vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tekoälyn, automaation, robotiikan ja data-analytiikan hyödyntäminen mm. tuotannossa vaikuttaa materiaalien käyttöön ja jätteiden määrään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Kehittyvä robotiikka ja automaatio muokkaavat toimintaympäristöjä mittavasti. Hanke antaa koulutettaville mahdollisuuden osallistua tähän muutokseen kehittäjinä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Automaation ja robotiikan hyödyntäminen teollisuudessa aktivoi ja edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa toteutetaan koulutuskokonaisuus, jonka voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä vähentää koulutuksiin osallistuvien liikkumistarvetta ja edistää siten vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa luodaan uutta koulutussisältöä alustalle, joka on kaikkien saavutettavissa. Koulutuksiin voivat osallistua kaikki, joilla on riittävät valmiudet. Koulutusten läpikäynti parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on mukana tasapuolisesti sekä naisia että miehiä perustuen heidän erikoisosaamiseensa hankkeen aihepiirissä. Teknologian edistäminen edistää merkittävästi myös sukupuolinäkökulmaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke antaa kaikille mahdollisuuden kehittää osaamistaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-