|
|
|
Hankekoodi: S21943
Hankkeen nimi: Lähde! Taiteesta osallisuutta
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 3221326-2
Jakeluosoite: Kirjaamo, PL 10
Puhelinnumero: 08 3156126
Postinumero: 90029
Postitoimipaikka: POHDE
WWW-osoite: http://www.pohde.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Airi Tolonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: airi.tolonen(at)pohde.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404860905
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lähde! Taiteesta osallisuutta -hanke (2020–2023) tarjoaa heikoimmassa asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden osallisuuteen ja kulttuuriseen hyvinvointiin heidän työ- ja toimintakykynsä sekä hyvinvointinsa edistämiseksi. Hankkeella tavoitellaan taidelähtöisten menetelmien pysyvää juurtumista erityisesti osaksi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden sote-palvelupolkuja sekä tiiviimpää väylää kunnan muihin hyvinvointipalveluihin. Konkreettisena tavoitteena on, että hankkeen osallistujat löytävät taidelähtöisin menetelmin oman yksilöllisen jatkopolkunsa kohti työelämää ja/tai parantuvaa laaja-alaista työ- ja toimintakykyä.
Hanke sisältää kolme temaattista, taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa työpakettia (1. Omat polut, 2. Yhteiset tilat ja 3. Jaetut opit). Työpaketit suunnataan kohderyhmille, joiden osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin toteutumiseen kaivataan uusia, esteettömiä toimintatapoja tai jotka ovat keskeisiä uusien toimintatapojen juurruttamisessa. Hankkeen pääkohderyhmiä ovat työikäiset (16–64-vuotiaat) mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevat työikäiset, maahanmuuttajat ja vammaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (16–29-vuotiaat). Lisäksi kohderyhmään kuuluvat osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia edistävät ammattilaiset sosiaali- ja terveyspalveluista, kuntasektorilta, taidealalta sekä kolmannelta sektorilta.
Kokonaisuutena hankkeelta odotetaan tuloksia osallistuvien asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin paranemiseen. Omat polut työpaketti tarjoaa yksilöllistä tukea oman ilmaisuvoiman kehittämiseen muun muassa itsetunnon ja osaamisen tunnistamisen edistämiseksi. Yhteiset tilat työpaketissa kehitetään osallisuuden menetelmiä tuomalla osallistujat vaikuttamaan taiteen keinoin kunnan yhteisiin, tärkeisiin tavoitteisiin. Jaetut opit kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja testata uusia, monialaisia ja/tai resurssiviisaita työtapoja ja verkostoja hankkeen asiakaskohderyhmien osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin tukemiseksi.
Toiminta-alueena Oulunkaaren kuntayhtymä ja jäsenkunnat (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala) muodostavat väestöpohjaltaan ja palvelutarjonnaltaan ympäristön, jossa on mahdollista kehittää erityisryhmien osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia luovia toimintamalleja, jotka ovat monistettavissa myös muille vastaaviin toimintaympäristöihin. Hanke pyrkii myös vakiinnuttamaan yhteiset kulttuurihyvinvointityön periaatteet osaksi osallistuvien kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia esimerkiksi ns. kulttuurihyvinvointikortti-mallin avulla. Hankkeen aikana verkostoidutaan aktiivisesti alueellisten ja kansallisten toimijoiden sekä muiden vastaavantyyppisten hankkeiden kanssa.
Hankkeen avulla vastataan sote-palvelujen murrokseen ja Suomen hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin seuraavilta osin: vahvistetaan perustason palveluja, kehitetään uusia muotoja moniammatilliseen työhön, uudistetaan sote-palveluja sekä lisätään kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Hankkeen avulla edistetään laajasti kestävän kehityksen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon horisontaalisia periaatteita. Hankkeella vastataan myös Suomen rakennerahasto-ohjelman Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman erityistavoitteisiin.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ovat työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia, joiden osallisuus ja kulttuurihyvinvointi ei toteudu ilman tukitoimia. Hanke kohdistuu lisäksi organisaatioihin, jotka työskentelevät hankkeen asiakaskohderyhmien parissa ja henkilöihin, kuten sote-ammattilaisiin ja taiteilijoihin, joilla on osana työnkuvaansa tarve vahvistaa osallisuuden ja kulttuurisen hyvinvoinnin ammatillista osaamistaan.
Hankkeen toimenpiteet integroidaan osaksi Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluita sekä osallistuvien jäsenkuntien muita palveluita. Tämä mahdollistaa toiminnan juurtumisen ja monialaisen yhteistyön sekä madaltaa asiakkaiden osallistumiskynnystä. Hankkeessa pilotoidaan myös uusia, olemassa olevia palveluja täydentäviä toimintamalleja, jotka kuitenkin toteutetaan sillaten olemassa oleviin palveluihin.
Hankkeen pääkohderyhmiä ovat:
1. Mielenterveyskuntoutujat ja päihdekuntoutujat (16-64-vuotiaat) ovat kohderyhmiä, joiden osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan uusia, matalan kynnyksen työkaluja. Kohderyhmillä on tunnistettu tarve pitkäkestoisiin, omaa elämänpolkua uudesta näkökulmasta tarkasteleviin toimenpiteisiin, joihin työpaketti 1 (Omat polut) tarjoaa mahdollisuuden. Työpaketti 2 (Yhteiset tilat) tarjoaa kohderyhmille harvinaisen tilaisuuden tulla kuulluksi ja näkyväksi omassa yhteisössään myönteisessä valossa. Työpaketti 3 (Jaetut opit) tarjoaa puolestaan mahdollisuuden tuoda mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintaan uusia sisältöjä ja yhteistyöverkostoja. Hankkeesta saadut myönteiset kokemukset ja sosiaaliset verkostot sekä osaamisen aktivointi parantavat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Kohderyhmään kuuluu yhteensä noin 160 henkilöä Oulunkaaren alueella, joista hankkeen arvioidaan tavoittavan noin 60 henkilöä.
2. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (16-29-vuotiaat) hyötyvät hankkeen tuottamista oman elämän osallisuuden kehittämisen työkaluista, jotka vahvistavat itsetuntoa ja -luottamusta. Työpaketissa 1 (Omat polut) työskentely kohdistuu erityisesti vaiheisiin, jossa nuori on vielä muiden tukitoimenpiteiden ulkopuolella tai saadun tuen ansiosta lähes valmis opiskelu- tai työelämään. Työpaketin 2 (Yhteiset tilat) projekteihin osallistuminen tarjoaa nuorelle mahdollisuuden löytää ryhmän osallisuus sekä kehittää ja vahvistaa omia taitojaan työelämäpolulla etenemiseksi. Oulunkaaren alueella on tunnistettu olevan lukuisia NEET-nuoria (NEET = Not in Employment, Education or Training) nuoria, joilla on korkea riski jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Myös heidän tavoittamisekseen on mahdollista tehdä työtä hankkeen ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä. Pelkästään Pudasjärvellä on noin 40 NEET-nuorta. Arvio työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrästä Nuoristotilasto.fi-palvelun mukaisesti syyskuussa 2019: Ii 80-133, Pudasjärvi 44-73, Simo 23-38, Utajärvi 18-30 , Vaala 21-35. Lisäksi arvioidaan, että noin 0,5-1 %:lla Oulunkaaren alueen nuorista on riski syrjäytyä tai jäädä opiskelu-/työelämän ulkopuolelle. Heistä hanke pyrkii tavoittamaan noin 20 henkilöä.
3. Sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevat työikäiset (16-64-vuotiaat) ovat kohderyhmä, jonka työllistymispolku sekä osallisuus ovat vaikeutuneet esimerkiksi terveydellisten tai elämänhallinnan haasteiden myötä. Hankkeeseen ohjataan sosiaalityön tunnistamia, sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa olevia henkilöitä, jotka eivät kuulu hankkeen muiden hankkeen kohderyhmien palvelujen piiriin. Toimintamuotona on ensisijaisesti työpaketti 1 (Omat polut) mukainen yksilötoiminta. Taidetoiminnan tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän elämänhallintaa, osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia työelämäpolulla etenemisen mahdollistamiseksi. Kohderyhmän arvioitu koko Oulunkaaren alueella on noin 100 henkilöä, joista hanke pyrkii tavoittamaan noin 20 henkilöä.
4. Maahanmuuttajille (16-64-vuotiaat) hanke tarjoaa työpaketissa 1 (Omat polut) mahdollisuuden kehittää itseilmaisun välineitä oman työelämäpolun tueksi. Työpaketti 2 (Yhteiset tilat) tukee osaltaan kotoutumista ja se tuo kulttuurisen monimuotoisuuden kunnan voimavaraksi. Yhteistoiminta hankkeen muiden kohderyhmien kanssa vahvistaa maahanmuuttajien suhteita alueellisesti. Työpaketeissa otetaan huomioon kohderyhmän kielitaito ja kulttuuriset lähtökohdat. Kohderyhmään kuuluu Utajärvellä ja Pudasjärvellä noin 80 henkilöä, joista hanke pyrkii tavoittamaan noin 20 henkilöä.
5. Vammaiset (16-64-vuotiaat) ovat kohderyhmä, jonka osallisuuteen ja kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan monipuolisia, yksilön erityispiirteet huomioivia toimintatapoja. Työpaketti 2 (Yhteiset tilat) tarjoaa vammaisille henkilöille uusia kanavia olla osallisena omassa elinympäristössään. Työpaketti 1 (Omat polut) tarjoaa puolestaan mahdollisuuden omien taitojen kehittämiseen itseilmaisua ja luovuutta tukevassa ympäristössä. Hanketoiminnan avulla on mahdolilista tukea osallistujan työ- ja toimintakykyä sekä kehittää uusia valmiuksia työelämään. Kohderyhmään kuuluu Oulunkaaren alueella noin 230 henkilöä, joista hanke pyrkii tavoittamaan noin 30 henkilöä.
6. Hankkeen kohderyhmiin lukeutuvat osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia edistävät ammattilaiset sosiaali- ja terveysalalta sekä taidealalta. Hankkeessa synnytetään uutta asiantuntijuutta ja ankkuroidaan jo olemassaolevaa tietoa käytännön toimintaan. Osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia tukevien toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen edellyttää kohderyhmiltä omistajuutta, tietoa ja yhteistyötä, jotta toiminnan järjestäminen voisi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaketti 3 (Jaetut opit) kohdistuu monialaisiin ammattilaisiin, jotka ovat sitoutuneet viemään eteenpäin kulttuurista hyvinvointia osana omaa työnkuvaansa. Ryhmään voi kuulua myös kolmannen sektorin edustajia. Työpaketin osallistujien arvioitu koko on noin 50 henkilöä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavat toimijat:
- Kuntapalvelut ja julkinen sektori, jotka saavat hankkeesta uutta osaamista osallisuuden tukemiseen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiseen (maakunnallinen ja valtakunnallinen taso). Hyötyviä palveluita voivat olla esimerkiksi työllistämispalvelut, nuorisotyö, maahanmuuttajien kotouttamispalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntatoimi ja tekniset palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämistoiminta (hyte).
- Yritykset, joille hanke tarjoaa mahdollisuuden olla mukana kehittämässä osallistavaa ja hyvinvoivaa elinympäristöä.
- Järjestöt ja yhdistykset, jotka pääsevät kehittämään kohderyhmien osallisuutta ja kulttuurista hyvinvointia sillaten palveluja omaan toimintaansa.
- Omaiset, joille läheisen osallistuminen hankkeeseen tarjoaa mahdollisuuden nähdä läheinen uudessa valossa, aktiivisena toimijana.
- Elinyhteisö, jolle hanke tuottaa erilaisten aktiviteettien ja projektien myötä näkyviä teoksia, mielenkiintoisia tapahtumia sekä palvelujen parantumista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 371 211
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 365 815
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 494 947
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 487 753
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Oulunkaaren
Kunnat: Simo, Ii, Utajärvi, Vaala, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Kaikissa Oulunkaaren viidessä kunnassa ympäristö, kestävä kehitys ja luontoarvot ovat kirjattuina strategiaan. Esim. tuulivoimaa edistetään aktiivisesti. Kuntayhtymä noudattaa omistajakuntiensa linjausten mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita. Tämä ulottuu myös hanke- ja kehittämistoimintaan. Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeessa osa työpaketeista sisältää mm. luonto- ja ympäristötaideteemoja. Näin voidaan osaltaan edistää ympäristötiedon leviämistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Oulunkaaren jäsenkunnista Iin kunta on kansallisesti ja Euroopan laajuisesti tunnustettu ilmastotoimien edelläkävijä. Myös muissa kunnissa esim. tuulivoimaa edistetään aktiivisesti. Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen tavoitteena on osallistua Iin kunnan organisoimaan mittavaan IlmastoAreena-tapahtumaan. Hankkeen toiminnot tukevat kokonaisuutena osallistujien ja muiden sidosryhmien ympäristötietoutta ja pitkällä tähtäyksellä pienentävät siten osaltaan ilmastonmuutoksen riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 5 |
| Hankkeessa hyödynnetään soveltuvin osin luonnonmateriaaleja sekä tutustutaan osallistujien kanssa niiden kestävän kehityksen periaatteen mukaiseen käyttöön. Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Oulunkaaren kunnat ovat sitoutuneet omissa strategioissaan ja ympäristöohjelmissaan kestävään kehitykseen periaatteisiin. Kuntayhtymä noudattaa omistajakuntiensa linjausten mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita. Tämä ulottuu myös hanke- ja kehittämistoimintaan. Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeessa osa toimenpiteistä kohdistuu luonto- ja ympäristötaiteen teemoihin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteiden varsinaisena kohteena ei ole Natura 2000-ohjelman mukainen toiminta tai kohteet. Utajärvellä ja Vaalassa on kuitenkin useita Natura-kohteita mm. Oulujärven ja Rokuan alueilla, joita voidaan käyttää ympäristötaidekohteina niillä alueilla. Alueet saavat siten näkyvyyttä hyvinvointia tuottavina ympäristöinä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden periaatteet huomioidaan kaikessa materiaalien käytössä ja syntyvän jätteen käsittelyssä. Materiaalien käyttöä optimoidaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Oulunkaarella ja kaikissa jäsenkunnissa on toimivat kierrätysjärjestelmät. Syntyvä jäte pyritään hyödyntämään uusiokäytössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Oulunkaaren jäsenkunnissa suositaan uusiutuvaa energiaa mm. tuulivoiman edistämiseen liittyen. Hankkeessa käytetään uusiutuvia energialähteitä mahdollisuuksien mukaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 8 |
| Hankkeeseen rekrytoidaan kummiyrityksiä edistämään nuorten työelämäpolkuja. Työllisyyden edistäminen alueella tukee kokonaisuutena elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Osa hankkeeseen työllistettävistä taiteilijoista on myös paikallisia/alueellisia toimijoilta. Hankkeen kohderyhmiin kuuluvat henkilöt voivat löytää taide- ja kulttuurialalta tien työllistymiseen joko itsenäisinä yrittäjinä tai muodostamalla esimerkiksi osuuskunnan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 9 |
| Hankkeen perustana on sote-, kulttuuri- ja muiden kuntapalvelujen siltaus eli pääsääntöisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen. Toimintojen tuloksena syntyy osin myös aineellista tuotoksia, mutta suurin osa sisällöstä on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämistä aineettomin keinoin. Hanke myös auttaa kohderyhmää ja muita toimijoita näkemään aineettomien tuotteiden ja palvelujen uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja työllisyyspolkujen edistämisessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 4 |
| Oulunkaari on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen toimintaympäristöä. Hankkeessa voidaan löytää uusia tapoja tuoda palvelut lähdelle kuntalaisia (myös erityisryhmiä) siten, että liikkuminen ja logistiikka on optimoitu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeessa myös hyödynnetään soveltuvin osin kuntayhtymän käytössä olevia yhteiskäyttöautoja, sähköautoja sekä yhteiskuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hyvinvoinnin edistäminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös hankkeen kohderyhmän työelämäpolut vahvistuvat. Hyvinvoinnin edistämisen keinoina ovat mm. osallisuus ja kulttuurihyvinvoinnin työkalut. Lisäksi tavoitteena on parantaa sote- ja taidealan ammattilaisten hyvinvointia työmenetelmiä kehittämällä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Osallisuusuuden tukemisen kautta myös kuntalaisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistuvat. Hankkeen tavoitteena on tarjota kaikille ihmisille tasa-arvoisia mahdollisuuksia nauttia taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen tärkeänä tavoitteena on yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus mm. osallisuuden työkaluja kehittämällä. Yhdenvertaisuus tukee osaltaan myös kohderyhmän etenemistä työelämäpoluilla. Hankkeen työpaketit sisältävät toimintaa julkisissa tiloissa, joka on kaikille näkyvää ja tuottaa tekijöilleen onnistumisen elämyksiä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat vahvasti osallistuvien kuntien kulttuuriympäristön kehittämistä. Tärkeää on se, että hankkeen myötä myös erityisryhmät pääsevät osallisiksi kulttuuriympäristön kehittämistyöhön. Toiminta tapahtuu kohderyhmälähtöisesti ja toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden ja niitä arvostaen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Luonto ja ympäristöteemat liittyvät olennaisesti Oulunkaaren kuntien strategiseen toimintaympäristöön. Luontoelementtien katsotaan olennaisesti lisäävän kuntalaisten hyvinvointia. Luonto on lähellä ihmistä Oulunkaaren kunnissa. Osa hankkeen toimenpiteistä tapahtuu luonnossa tai siihen liittyen, joka osaltaan edistää toimijoiden ympäristöosaamista. | ||
Lähde! Taiteesta osallisuutta -hankkeen toiminta-alue oli Oulunkaaren kuntayhtymän alue: Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Oulunkaaren kuntayhtymä toimi hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttaja oli Iin kunnan Taidekeskus KulttuuriKauppila. Viimeiseksi neljäksi kuukaudeksi hanke siirtyi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallinnoimaksi.
Hankkeen tavoitteena oli tarjota heikoimmassa asemassa oleville henkilöille mahdollisuus osallisuuteen ja kulttuuriseen hyvinvointiin heidän työ- ja toimintakykynsä sekä hyvinvointinsa edistämiseksi. Hankkeella tavoiteltiin taidelähtöisten menetelmien pysyvää juurtumista erityisesti osaksi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palvelupolkuja muun muassa kytkemällä eri toimijat osaksi asiakkaiden sujuvia ja eheitä palvelupolkuja. Tavoitteena oli myös tarjota sote-ammattilaisille uusia työkaluja, joilla he voivat vastata asiakkaiden ja ryhmien erilaisiin tarpeisiin ja siten tukea hyvinvoinnin vahvistumista ja etenemistä yksilöllisillä työelämäpoluilla.
Hanke koostui kolmesta työpaketista ja niihin liittyvistä toimenpidekokonaisuuksista:
1. Omat polut. Yksilöllisen ilmaisuvoiman kehittäminen taiteen keinoin.
2. Yhteiset tilat. Osallisuus omassa elinpiirissä taiteen keinoin.
3. Jaetut opit. Osallisuus kulttuurihyvinvointityön kehittämisessä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin taidekummitoimintaa, projektitaiteilijatoimintaa sekä lähdekummitoimintaa. Hankkeessa järjestettiin Taide osaksi kunnan toimintaa -palvelumuotoilutyöpajat ja levitettiin hyviä käytäntöjä ammattilaisille.
Taidekummitoiminnan vaikutukset eri henkilöille ja kohderyhmille vaihtelivat. Erityisesti mielenterveyskuntoutujilla oli havaittavissa työ- ja toimintakyvyssä merkittäviä muutoksia. Ihmiset voimautuivat taidetoiminnasta niin, että pystyivät esimerkiksi hakeutumaan kansalaisopiston kursseille tai jopa töihin. Moni myös löysi taiteilijuutensa toiminnan kautta.
Projektitaiteilijatoiminnassa kaikkien oli mahdollista osallistua omien kykyjensä mukaan oman ympäristönsä kehittämiseen, mikä edesauttoi osallisuuden kokemuksen saavuttamista.
Sote-ammattilaiset pääsivät lähdekummeina tutustumaan konkreettisesti taiteen hyvinvointivaikutuksiin ja erilaisiin taidetyöskentelyn menetelmiin. He huomasivat, että taidetoiminnan kautta asiakkaista voi löytyä uusia piirteitä ja taitoja. Tämä auttaa heitä jatkossa tukemaan asiakkaan hyvinvointia entistä yksilöllisemmin.
Palvelumuotoilutyöpajoissa tuettiin kunnissa yhteisten käytäntöjen pohtimista taidelähtöisten menetelmien hyödyntämiseksi kuntien tilojen ja palvelujen kehittämisessä. Hanke järjesti muun muassa webinaareja hyvien käytäntöjen levittämiseksi.
Hankkeen tuloksena syntyi kaksi konseptoitua toimintamallia soten, taiteen ja muiden toimijoiden yhteistyöhön:
1. Taidekummikonsepti
2. Projektitaiteilijakonsepti
Toimintamallit on kuvattu Lähde!-manuaalissa, joka on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta www.lahdetaide.fi. Manuaalissa on kerrottu mallien höydyistä ja annetaan tarkat ohjeet niiden käyttöönottoon. Mallit on kuvattu myös Innokylään.
Hankkeeseen osallistui yhteensä 291 henkilöä. Taidetoimintaa järjestettiin kahdessakymmenessä yksikössä. Hankkeessa toteutettiin kymmenen yhteisötaideprojektia, lukuisia taidekummitoiminnan sisäisiä projekteja sekä näyttelyitä tai muita taiteellisia ulostuloja.