Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21944

Hankkeen nimi: Tavoitteena Työ

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sievin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0189615-2

Jakeluosoite: Haikolantie 16

Puhelinnumero: 08-4883111

Postinumero: 85410

Postitoimipaikka: Sievi

WWW-osoite: http://www.sievi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karoliina Jenni Satomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyyskoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karoliina.satomaa(at)sievi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444883322

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena Työ -hankkeella halutaan kehittää sieviläisten työnhakijoiden ja erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeessa haetaan ratkaisuja työllistymispolkujen kehittämiseen ja mahdollistamiseen yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden työllisyyden parissa toimivien, kuten henkilöstövuokrausyritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään asiakaskohderyhmän osaamista mm. erilaisten valmennusten ja lyhytkestoisten koulutusten kautta sekä haetaan keinoja osaamisen tunnistamiseen ja työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen. Hankkeen tavoitteena on myös vastata yritysten tarpeeseen saada sitoutunutta työvoimaa. Yritysten osaamistarpeita sekä työllistämiseen liittyviä tukitarpeita kartoitetaan yhteistyössä Sievin teollisuuspuiston kanssa. Hankkeen aikana arvioidaan ja kehitetään työpajatoimintaa paremmin avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevaan suuntaan.

Hankkeen aikana saadaan kokemuksia eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan uusia toimintamalleja esimerkiksi hankkeen ja henkilöstövuokrausyritysten välille. Suurimmat hyödyt kohdentuvat asiakaskohderyhmään, joille hankkeessa luodaan työllistymis- ja koulutuspolkuja. Hankkeen aikana hyviksi, toimiviksi ja kustannuksiltaan järkeviksi koetut käytänteet juurrutetaan kunnan pysyväksi toiminnaksi. Hankkeen aikana saadaan kokonaiskuvaa Sievissä toimivista työnantajista ja heidän tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja tarpeista ja tätä kautta luotua asiakaskohderyhmälle mahdollisia polkuja työelämää kohti.

Hankkeen toiminta-aika on 1.5.2020-30.4.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sievin kunnan työttömät työnhakijat, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat eli pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät työttömät työnhakijat, vajaakuntoiset, osatyökykyiset, maahanmuuttajat sekä nuoret. Nuorille, alle 29 –vuotiaille Sievissä on tarjolla Jelppiverkon yksilövalmentajan, etsivän nuorisotyöntekijän sekä jonkin verran työhönvalmentajan palveluita, mutta nuoria ohjautuu myös työllisyyspalveluiden asiakkaiksi esim. Työkolmion työpajalle, nuorten starttivalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan siinä vaiheessa, kun työllistymiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Näin ollen hanke tarjoaa jatkopolkumahdollisuuksia ja osaamisen kehittämisen palveluita myös nuorille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat työnantajat, yhdistykset ja muut työelämäedustajat, varsinaisen kohderyhmän parissa työskentelevät verkostotoimijat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut kunnalle tuottava peruspalvelukuntayhtymä Kallio (sosiaalitoimi, terapiakeskus, A-klinikka, terveyskeskus), TE-palvelut/TYP, muut hankkeet (esim. Majakka-, My Way-, Työmatkalla -hankkeet), työpajat ja muut palveluntuottajat, kuten Sytyke-Centre, Jelppiverkko ja Nivalan työpajasäätiö, seurakunta ja oppilaitokset, pohjois-pohjanmaan työllisyysverkostoon liittyvät tahot sekä varsinaisen kohderyhmän perheet ja yhteisöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 073

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 177

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 128 491

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Sievi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käytettävissä olevien tilastojen pohjalta on saatu tietoa Sievin tilanteesta myös sukupuolinäkökulman osalta. Esim. kolme vuotta sitten sukupuolijakauma työttömissä työnhakijoissa oli melko lailla 50 %, mutta viime vuosina miesten työttömyys on tullut reilusti alaspäin, naisten työttömyyden laskun ollessa maltillisempaa. Tätä selittää mm. teollisen tuotannonalan työpaikkojen hyvä tarjonta, niin Sievissä kuin lähikunnissa. Sievissä on myös paljon suuria, monilapsisia perheitä, joissa usein perheen äiti hoitaa lapsia kotona ollen samalla työttömänä työnhakijana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen palvelut on tarjolla kaikille hankkeen kohderyhmän asiakkaille sukupuolesta riippumatta. Palvelut pyritään järjestämään sukupuolinäkökulmat huomioon ottaen ja sukupuolinäkökulmia tarkastellaan jatkuvasti hankkeen aikana. Hankkeen työntekijöissä on molempia sukupuolia. Näin sukupuolinäkökulma voidaan ottaa huomioon myös asiakaspalvelussa. Joidenkin asiakkaiden on helpompi puhua asioistaan naisen tai vastaavasti miehen kanssa. Hankkeessa tehdään työtä myös sen eteen, että päästäisiin pois sukupuolisidonnaisesta ajattelusta työhön ja työtehtäviin liittyen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa esim. siinä, että vähennettäisiin sukupuolisidonnaista ajattelua työhön ja työtehtäviin liittyen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Vaikutus hyvin vähäinen. Saamalla työttömiä työnhakijoita eri toimenpiteiden piiriin heidän tietoisuus ekologisia asioita kohtaan voi jossain määrin lisääntyä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Toiminnasta aiheutuu esim. päästöjä, koska näillä lakeuksilla autoilu on välttämätöntä palveluiden tavoittamiseksi ja työssä kulkemiseksi. Julkisten käyttö on yleensä mahdotonta, kuten myös kimppakyytien järjestäminen. Ajot ja hankinnat pyritään hankkeessa suunnittelemaan järkevästi ja taloudellisesti. Asiakaskohderyhmälle tarkoitetut koulutukset- ja valmennukset pyritään hankkimaan paikkakunnalle, jotta kulkeminen saadaan mimimoitua. Hankehenkilöstön pidemmät koulutusmatkat tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei välitöntä vaikutusta. Toimimme alueella, jossa on mm. vahvasti maataloutta sekä alaan liittyvää koulutusta Kpedun ja Jedun järjestämänä esim. Kannuksessa, Haapavedellä ja Haapajärvellä. Kun henkilöitä ohjataan työhön/koulutukseen, tietoisuus näistä asioista lisääntyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -1 -1
Toiminnasta aiheutuu esim. päästöjä, koska näillä lakeuksilla autoilu on välttämätöntä palveluiden tavoittamiseksi ja työssä kulkemiseksi. Julkisten käyttö on yleensä mahdotonta, kuten myös kimppakyytien järjestäminen. Ajot ja hankinnat pyritään hankkeessa suunnittelemaan järkevästi ja taloudellisesti. Asiakaskohderyhmälle tarkoitetut koulutukset- ja valmennukset pyritään hankkimaan paikkakunnalle, jotta kulkeminen saadaan mimimoitua. Hankehenkilöstön pidemmät koulutusmatkat tehdään julkisilla kulkuneuvoilla. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Kehittämistyössä pyritään työpajamaailmassa löytämään käyttöä kierrätysmateriaaleille ja mimimoimaan jätteiden syntyminen. Välillisiä vaikutuksia tulee yksilö- ja ryhmäohjauksen kautta, kun esim. keskustellaan elämänhallintaan liittyvistä asioista. Suositaan sähköisiä työvälineitä ja ohjataan asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hankkeessa pyritään vaikuttamaan esim. kohtaanto-ongelmiin. Asiakaskohderyhmän osaamista kehittämällä saadaan sopivaa työvoimaa yrityksiin. Pyritään löytämään asiakkaille sopivia työ-, työkokeilu-, palkkatuki- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, niin yrityksistä kuin yhdistyksistäkin ja sitä kautta saamaan yrityksille sopivaa työvoimaa. Kehitetään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Kehitetään asiakaskohderyhmän työmarkkinoita kohti suuntaavia valmennuspalveluita. Kehitetään menetelmiä osaamisen tunnistamiseen ja työn vaativuuden arviointiin.
Liikkuminen ja logistiikka -1 -1
Työllistyminen tai työllistymistä edistävät toimenpiteet lisäävät alueella todennäköisesti henkilöautoliikennettä. Liikkuminen huomioidaan hankkeen toiminnassa esim. järjestämällä kimppakyytejä, käyttämällä etäyhteyksiä ja muita digitaalisia palveluita mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 3
Asiakaskohderyhmää kannustetaan osallisuuteen ja osallistumaan hyvinvointia tukeviin toimintoihin. Mielekäs tekeminen, opiskelu, työ tai työllistymistä edistävät toimenpiteet voivat olla merkittäviäkin hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Hankkeen asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyminen heijastuu usein myös hänen lähipiiriinsä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa pyritään edistämään osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistumiseen lähtötilanteista riippumatta eli ei ole esim. sukupuoleen tai etniseen taustaan rajaamista. Ennakkoluuloja pyritään aktiivisesti hälventämään ja mahdollisiin ennakkoasenteisiin pyritään vaikuttamaan vähentävästi. Hankkeen tavoitteena on sukupuolikäsitysten purkaminen esim. koulutukseen tai työhön liittyen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeessa pyritään edistämään vajaakuntoisten/osatyökykyisten sekä maahanmuuttajataustaisten työelämään pääsyä. Tällä on sekä suoraa, että välillistä vaikusta niin erilaisuuden hyväksymiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen kuin monikulttuurisuuteen.
Kulttuuriympäristö 1 1
Asiakaskohderyhmän on hankkeen kautta mahdollista tutustua erilaisiin työ- ja toimintaympäristöihin niin paikallisesti kuin lähikunnissa.
Ympäristöosaaminen 1 1
Tutustumiskäyntien ja muuten erilaisten toimijoiden ja työnantajien esille tuominen ja tietoisuuden lisääminen. Esimerkiksi yrityksiin kohdistuvissa tutustumiskäynneissä yritysesittelyiden aikana nousee usein esille yritysten vastuut ilmastoasioissa. Tätä kautta myös asiakaskohderyhmän tietoisuus lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-