|
|
|
Hankekoodi: S21947
Hankkeen nimi: Fokus työhyvinvoinnin johtamiseen!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: Wolffintie 34
Puhelinnumero: 029 449 8431
Postinumero: 65200
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.uva.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Naumanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.naumanen(at)uwasa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 272564
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Viime vuosina on julkisuudessa puhuttu paljon työhyvinvoinnin suuresta merkityksestä yritysten tuottavuudelle ja koko kansantaloudelle. Työhyvinvointi on myös olennainen elementti arvioitaessa työelämän laatua. Ongelma on siinä, että monissa, varsinkaan pk-yrityksissä työhyvinvointia ei ole mielletty asiaksi, jota voi ja pitäisi suunnitellusti, tavoitteellisesti ja kokonaisvaltaisesti johtaa. Hanke keskittyykin työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa huomioidaan koronapandemian aiheuttamat ongelmat yrityksille ja työntekijöille. Monissa yrityksissä on jouduttu asiakaskadon vuoksi keskeyttämään työnteko osittain tai kokonaan, henkilöstö on siirtynyt työskentelemään kotiolosuhteissa, asiat joudutaan hoitamaan virtuaalisesti, paljon uusia asioita joudutaan opettelemaan kiireellä ja samalla ratkomaan vaikeita taloudellisia ongelmia. On pelkoa terveyden ja työn säilymisestä ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tässä tilanteessa työhyvinvointi on kovalla koetuksella.
Ongelmaan haettava ratkaisu. Yrityksissä työhyvinvointiin liittyvät toimet ovat usein toisistaan irrallisia, lyhytnäköisiä ja hetkellisiä, ne eivät muodosta kokonaisuutta eikä niitä johdeta tavoitteellisesti ja suunnitellusti. Hankkeessa kehitetään työhyvinvoinnin johtamisen menetelmä, joka on sovellettavissa erilaisten yritysten tarpeisiin. Se avulla yritykset voivat parantaa työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmallisuutta (esim. tavoiteasetantaa ja budjetointia), organisointia, arviointia ja tehokkuutta. Tätä varten hankkeessa luodaan ja kootaan yhteen myös erilaisia työhyvinvoinnin johtamisen välineitä. Uutena välineenä hankkeessa kehitetään helppokäyttöinen ja maksuton tietokoneella ja älypuhelimella toimiva työhyvinvoinnin johtamisen sovellus. Sen avulla yritykset tunnistavat työhyvinvoinnin johtamisen kehittämistarpeita ja saavat välineitä ja ohjeistuksia työhyvinvoinnin johtamisen omatoimiseen ja henkilöstöä osallistavaan kehittämiseen. Vastaavaa sovellusta ei ole aiemmin olemassa. Hankkeessa tehdään myös koronaan ja muihinkin kriiseihin liittyen ohjeistus työhyvinvoinnin johtamiseen kriisitilanteissa.
Tavoitteet. Hankkeen konkreettisina tavoitteina on 1) tehdä työhyvinvoinnin johtamisen arviointi- ja kehittämismenetelmä, jolla tunnistetaan yrityksen työhyvinvoinnin johtamisen taso ja kehittämistarpeet ja joka ohjaa kehittämistarpeiden mukaisiin kehittämistoimiin, 2) kehittää ja koota työhyvinvoinnin johtamisen välineitä, joista keskeisenä digitaalinen sovellus, 3) tehdä ohjeistus kriisitilanteisiin sekä 4) levittää kriisiohjeistus, arviointi- ja kehittämismenetelmä sekä valmis sovellus valtakunnallisesti yritysten tietoisuuteen. Yleisenä tavoitteena on kehittää työhyvinvoinnin johtamista työorganisaatioissa valtakunnallisesti.
Hankkeen tuotokset/tulokset. Tuotoksena ovat 1) Työhyvinvoinnin johtamisen malli ja 2) Työhyvinvoinnin johtamisen -menetelmä (laaja kokonaisuus ja mahdollisesti myös kevennetty versio mikroyrityksille), jolla yritykset voivat arvioida ja kehittää työhyvinvoinnin johtamista. Se koostuu a) työhyvinvoinnin johtamisen kartoituksesta, joka sisältää kysymyspatteriston ja jolla yritykset itsearvioivat työhyvinvoinnin johtamisen tilaansa. b) Kysymyspatteriston tuloksena menetelmä antaa palautteen työhyvinvoinnin johtamisen tasosta ja nostaa esille työhyvinvoinnin johtamisen kehitystarpeet. c) Kehittämistarpeet ohjaavat työhyvinvoinnin johtamisen laadukkaampiin menettelytapoihin ja käytäntöihin. Työhyvinvoinnin johtamismenetelmän uudeksi arviointimenetelmäksi kehitetään älypuhelimella ja tietokoneella toimiva yksinkertainen ja helppokäyttöinen digisovellus. 3) Työhyvinvoinnin johtamisen ABC kriisitilanteisiin -ohjeistus, joka toimii sekä omana kokonaisuutena että Työhyvinvoinnin johtamisen menetelmään liitettynä. 4) Työhyvinvoinnin johtamisen arviointimenetelmän käyttöopas. 5) Valmiit Työhyvinvoinnin johtamisen ABC kriisitilanteisiin -ohjeistus ja Työhyvinvoinnin johtamisen menetelmä digisovelluksineen on levitetty ja käytössä laajasti maan yrityksissä ja organisaatioissa eri kanavien ja tahojen välittämänä. 6) Arviointitieto työhyvinvoinnin johtamisen tilasta ja mahdollisesti myös menetelmän vaikutuksista pilottiyrityksissä.
Osatoteuttajat. Vaasan, Oulun, Lapin, Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Oulun, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulut ovat osatoteuttajia. Ryhmä on toimiva ja siinä toimijat ovat kokeneita huippuasiantuntijoita johtamisen, työhyvinvoinnin ja digitekniikan osalta. Vaasan yliopisto koordinoi hanketta.
Kohderyhmä. Kohderyhmänä ovat osatoteuttajien alueilla toimivat pienet ja keskisuuret eri toimialojen yritykset (5-10 yritystä/osatoteuttajan alue) laajan menetelmän osalta ja mahdollisen kevennetyn version osalta mikroyritykset.
Menetelmät/toimenpiteet. Hankkeessa käytettäviä kehittämismenetelmiä ovat osatoteuttajien yhteiset ryhmätyöt (myös virtuaalisesti), työpajatyöskentely yritysten kanssa eri alueilla (koronatilanteen sallimissa puitteissa), digisovelluksen testaus osatoteuttajien kesken ja yritysten kanssa, yrityksiltä saatu arviointi, digisovelluksen pilotointi, työhyvinvoinnin johtamisen kehittämishankkeet yrityksissä ja niiden vaikutusten arviointi ja valmiin menetelmän markkinointi yrityksiin.
Odotetut vaikutukset. Hankkeen aikana työhyvinvoinnin johtamisen laatu alkaa parantua hankkeeseen rekrytoitavissa pilottiyrityksissä (suunnitelmallisuus, kokonaisvaltaisuus, organisointi, kehitysorientaatio). Sen tuloksena henkilöstön työkyky paranee ja yritysten työhyvinvointikulttuuri kehittyy. Yritystasolla vaikutukset näkyvät myöhemmin parempana tuottavuutena ja innovatiivisuutena. Hankkeen kerrannaisvaikutuksena suomalaisissa työorganisaatioissa vahvistuu tietoisuus työhyvinvoinnin johtamisen sisällöstä, keinoista ja mahdollisuuksista. Yritysten työorganisaatioiden vetovoimaisuus ja työelämän laatu paranevat sekä tuottavuus nousee, mikä vaikuttaa myönteisesti koko kansantalouteen.
Ensisijainen kohderyhmä koostuu pääasiassa pk-yrityksistä ja niiden johto- ja avainhenkilöistä, joilla on vastuu ja valta työhyvinvoinnin johtamisesta, mutta myös mikroyrityksistä. Hankkeeseen osallistuu Vaasan, Oulun, Jyväskylän, Turun ja Rovaniemen alueen yrityksiä eri toimialoilta. Tiedossa olevia kohteita Vaasasta ovat IT-alan ja rakennusalan yritykset sekä koulutusorganisaatio, Oulusta kiinteistö-, isännöinti- ja siivousalan yritykset, Jyväskylästä kolme IT-alan yritystä ja Turusta pieniä ja pk-yrityksiä.
Välillisenä kohderyhmänä ovat yritysten työntekijät, joihin Työhyvinvoinnin johtamisen menetelmän toimenpiteet kohdistuvat ja joissa niiden vaikutukset tulevat esille. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat tutkijat ja päätöksentekijät, jotka hyödyntävät hankkeessa tuotettua arviointitietoa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 928 904
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 320 854
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 408 751
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15
Suunniteltu: 25
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 5 |
| kulutus minimoituu lähes olemattomaksi digitaalisten menetelmien avulla. Kertakäyttötuotteita käytetään harkiten ja kustannustietoisesti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 5 |
| Suositaan ympäristöystävällisiä tuotteita. Käytetään digitaalisia mahdollisuuksia paperin sijasta. Minimoidaan matkustamista käyttämällä yhteistyössä etäyhteyksiä. Käytetään julkisia kulkuvälineitä, jos on tarve matkustaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 1 |
| Luontoa suojellaan. Käytetään ympäristöystävällisiä tarvikkeita ja toimintatapoja. Ei liity suoraan hankkeeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 1 |
| ympäristöystävällisiä tuotteita. Digitaaliset välineet vähentävät paperin kulutusta ja matkustamista. Luontoa ei roskata eikä siten saastuteta maaperää ja vesistöä. Matkustamisen sijasta hyödynnetään etäyhteyksiä mahdollisimman paljon. Ei liity suoraan hankkeeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 1 |
| Luontoa suojellaan. Käytetään luontoystävällisiä materiaaleja. Hanketoiminta ei kohdistu suoraan Natura 2000-kohteisiin. EI liity suoraan hankkeeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 1 |
| Tarvittavissa hankinnoissa suositaan pitkäkäyttöisyyttä. Jätteen määrä minimoidaan käyttämällä etäyhteyksiä ja digitaalisia välineitä. Suositaan kierrätystä tai uusiokäyttöä aina kun se on mahdollista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 1 |
| Sähköisiä laitteita ei pidetä turhaan päällä. Suositaan monikäyttötuotteita. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vihreäenergistä sähköä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 1 |
| Ei suoranaista vaikutusta elinkeinorakenten kehittämiseen, mutta menetelmä ohjaa työhyvinvoinnin kehittämiseen yrityksissä paikallisesti, mikä on osa kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| menetelmä tukee työhyvinvoinnin johtamista ja ohjaa kehittämään sitä oikeaan suuntaan. Tällä on myönteinen vaikutus henkilöstön terveyteen ja tuottavuuteen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 5 |
| hyödynnetään videoyhteyksiä, puhelinneuvotteluja yms. palaverien ja tilaisuuksien toteuttamisessa. Jos on tarvetta matkustaa, siinä käytetään mahdollisimman paljon julkisia kulkuvälineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hanke tukee esimiesten ja johdon johtamista, mikä puolestaan tukee henkilöstön hyvinvointia. Vaikutukset välittyvät henkilöstöön, yrityksen tuloksellisuuteen ja menestykseen sekä asiakkaisiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
| Hanke ei rajaa henkilöitä sukupuolensa eikä taustansa vuoksi, vaan kohdistuu kaikkiin tasa-arvoisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Hanke tukee tasa-arvon edistämistä myös iän, etnisen taustan, uskonnon, ihonvärin, poliittisen näkemyksen, ja muiden näkökulmien suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 5 |
| Hankkeessa luotava menetelmä tukee ja ohjaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään työhyvinvointikulttuuriaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 1 |
| Hankkeessa käytetään ekologisia, ekonomisia ja turvallisia toimintatapoja. Matkustamisessa käytetään julkisia kulkuvälineitä. | ||
-