|
|
|
Hankekoodi: S21948
Hankkeen nimi: Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: Huvilakatu 31
Puhelinnumero: 0505338750
Postinumero: 76130
Postitoimipaikka: Pieksämäki
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piia Suihkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piia.suihkonen(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504011219
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE)
Hankkeen tarve on syntynyt alueen vammaisalan työvoimapulasta ja vammaisalan työn vetovoiman puutteesta. Sote-alan uudistus ja rakennemuutokset sekä toimintaympäristöön kohdistuvat yhteiskunnan muutokset, esim. lainsäädännön muuttuminen, haastavat vammaisalan osaamista. Osaavan työvoiman saatavuuteen, ja vammaisalan vetovoimaan sekä osaamisen vahvistamiseen pyritään tässä hankkeessa vaikuttamaan seuraavasti:
1. Hanke kartoittaa yhdessä vammaisalan palveluntarjoajien kanssa vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita kohdentaen kartoituksen erityisesti paikallisiin tarpeisiin ja hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa koulutuksen ennakointityöstä. Kartoitukset tukevat hankkeen koulutuksellisten osioiden, työelämän osaamisen ja edellisten verkostoituva kehittämistä.
2. Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistäminen
Hanke vahvistaa vammaisalan osaamista luomalla vammaisalalle johtavia opintopolkuja sekä toisen asteen opintoihin että ammattikorkeakouluun (sote-alan perustutkintoon kytkeytyvä paikallisten osaamisvaatimusten mukainen tutkinnon osa, avoimen ammattikorkeakoulun vammaisalan osaamiskokonaisuus, uudet ohjauksen toimintamallit)ja markkinoimalla niitä alasta kiinnostuneille opiskelijoille ja työelämälle. Hanke pyrkii eri tavoin herättämään kiinnostusta vammaisalan työtä kohtaan sekä tiivistämään eri koulutusmuotojen ja työelämän välistä yhteistyötä opintojen rakentamisessa ja ohjaamisessa.
3. Uusien toimintamallien kehittäminen vammaistyön eri toimintaympäristöihin ja vammaisalan ‘brändin’ vahvistaminen
Hanke mallintaa työnantajan näkökulmasta uusia tapoja ohjautua vammaisalan opintoihin ja alan työpaikkoihin vahvistamalla alan brändiä ja vetovoimaa.
Hanke kehittää vammaisalan työhön ohjaus- ja hoitotyön teknologisia työmenetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin uusin keinoin sekä lisätään edelleen alan houkuttelevuutta. Pitkällä tähtäimellä hanke lisää vammaisalan osaavaa työvoimaa siten, että vammaisalalle luodaan ja mallinnetaan työmahdollisuuksia, myös muille kuin sote-tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Uusilla toimintamalleilla tuetaan viime kädessä asiakkaiden elämänlaatua, hyvinvointia, yksilöllistä ja yhteisöllistä elämäntapaa ja lisätään alan avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
Hankkeen toimenpiteet:
Hanke toteuttaa vammaisalan osaamiskartoituksen hankkeen tomintojen suuntaamiseksi mahdollisimman vaikuttavasti. Osaamiskartoitus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa ja se suunnataan Etelä-Savon vammaisalan toimijoille. Vammaisalan koulutusta vahvistetaan rakentamalla koulutuspilotteja alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja työelämän kanssa paikalliset em. osaamistarpeet huomioiden. Pilotissa hyödynnetään lähi- ja verkko-opintoja ja työelämässä tapahtuvaa oppimista.
Hanke kehittää paikallisten vaatimusten mukaisen tutkinnon osan toisen asteen ja työelämän yhteistyönä sekä vammaisalan osaamista syventävän osaamiskokonaisuuden avoimeen ammattikorkeakouluun yhdessä työelämän kanssa. Diak tuo osaamiskokonaisuuteen mm. vammaisalan ja tulkkausalan koulutuksen osaamista. Opiskelija voi siirtyä paikallisten vaatimusten mukaisen tutkinnon osan suoritettuaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Hankkeeseen liittyvissä opintopoluissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden hyvään ohjaukseen. Hanke kehittää lisäksi tuki- ja ohjausmallin avoimeen ammattikorkeakouluun sekä vahvistaa työelämän ja koulutuksen ohjauskumppanuutta toisella asteella.
Vammaisorganisaatiot pilotoivat hankkeessa uusia asiakkaiden hyvinvointia tukevia hoivateknologisia toimintamalleja mm. vammaistyön asumispalveluissa. Hyvinvointiteknologian, työmenetelmien kehittämisen ja pilotoinnin avulla lisätään vammaisalan työpaikkojen kiinnostavuutta, laajennetaan työtehtävien sisältöjä ja osaamisalueita. Osahankkeessa kehitetään mm. rekrytoinnin toimintatapoja, joiden avulla vammaisalan vetovoimaisuus ja houkuttelevuus lisääntyy opiskelijoiden ja työntekijöiden keskuudessa. Hankkeessa tehdään vaikuttamis- ja tiedottamistyötä ja kokeillaan uusia yhteistyön muotoja oppilaitosten, koulujen, TE-toimistojen ja vammaisalan työpaikkojen välillä. Hankkeessa mallinnetaan vammaisalalle työmahdollisuuksia myös muille kuin sote-tutkinnon suorittaneille työntekijöille.
Hankkeen kohderyhmä:
-vammaisalalla työskentelevä henkilöstö (mm. Vaalija,Savas)
-vammaisalasta kiinnostuneet maahanmuuttajat
-muut vammaisalasta kiinnostuneet, esim. rakennemuutosalojen ja muut alanvaihtajat
-peruskoululaiset, jotka miettivät suuntautumista toisen asteen opintoihin, peruskoulujen opinto-ohjaajat
-lähihoitajakoulutukseen/hoiva-avustajakoulutukseen hakeutuvat
-toiselta asteelta ammattikorkeakoulutukseen hakeutuvat
-toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa olevat opiskelijat
-työvoimakoulutuksessa olevat (VOS-rahoitteinen koulutus)
-kaikki eri asiantuntijuusalueilla vammaisalalla toimivat
-vammaisalan kouluttajat, asiantuntijat, hallinto ja päättäjät, vammaisalan sidosryhmät
-vammaiset itse
-koulutushenkilöstö sote-alalla
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 960 337
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 908 857
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 118 771
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 061 530
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13
Suunniteltu: 340
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 2 |
| Hanke kommunikoi sähköisesti mahdollisuuksien mukaan, matkakuluissa voidaan siten vähentää päästöjä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 2 |
| Hanke lajittelee toiminnassa syntyvät jätteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hanke pyrkii vastaamaan alueelliseen hoiva- ja vammaispalveluiden työvoimapulaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Hanke edistää hyvinvointia vammaisalan asiakkaille, jotka ovat viimesijaisia hyödynsaajia hankkeessa. Hanke kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden hyvinvointiin (osahanke). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 7 |
| Hanke toimii tasa-arvoa edistäen, erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus tulee esille mm. hankkeen kohderyhmien valinnassa ja siinä, että hankkeen hyödynsaajina ovat vammaiset henkilöt. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke huomioi kulttuuriympäristöön liittyviä asioita mm. toimintamallien kehittämistyössä (työkulttuurit). | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) hankkeen päätoteuttajana toimi Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja hankkeen osatoteuttajina olivat Vaalijalan kuntayhtymä, Savas-Säätiö sr, Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu), Kirkkopalvelut ry (STEP-koulutus) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (Samiedu).Hankkeen kohdealueena oli Etelä-Savo. Hankkeen tarve on syntynyt alueen vammaisalan työvoimapulasta ja vammaisalan työn vetovoiman puutteesta. Työvoimapulan lisäksi vammaisalan haasteena on, että sosiaali- ja terveysalan toisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain pienellä osalla on ollut opinnoissaan vammaistyön sisältöjä. Myös sosiaali- ja terveysalan uudistus ja rakennemuutokset sekä toimintaympäristöön kohdistuvat yhteiskunnan muutokset, kuten lainsäädännön muuttuminen, haastavat vammaisalan osaamista. Hankkeen kohderyhminä olivat vammaisalalla työskentelevä henkilöstö, vammaisalasta kiinnostuneet sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja opintoja suunnittelevat peruskoululaiset, opinto-ohjaajat, maahanmuuttajat, alanvaihtajat ja työvoimakoulutuksessa olevat henkilöt.
Hankkeen tavoitteina oli:
1. Kartoittaa vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita ja visioita,
2. Vahvistaa osaamista ja edistää työvoiman saatavuutta vammaisalalle sekä
3. Kehittää uusia toimintamalleja vammaistyön eri toimintaympäristöihin ja vahvistaa vammaisalan ”brändiä”.
Vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita ja visioita kartoitettiin kyselyllä, joka toteutettiin yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa. Osaamistarpeita kartoittava webropol-kysely toteutettiin syksyllä 2020 Etelä-Savon vammaisalan julkisille ja yksityisille palveluntuottajille. Kysely lähetettiin 70 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 39 henkilöä. Osaavan henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys sekä vammaisalan erityisosaamisen- ja erikoistumiskoulutuksen puuttuminen nousivat tärkeimmiksi vammaisalan osaamiseen liittyviksi tulevaisuuden haasteeksi. Tärkeimpiä vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeita kyselyn mukaan oli mm. vuorovaikutustaidot ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttö, yksilöllinen kohtaaminen ja ohjaustaidot, haastavien asiakastilanteiden hallinta, lääkehoito ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja tukeminen. Kyselyn tuloksia käytettiin vammaistyön osaamiskorttien kehittämisessä, koulutuspilottien suunnittelussa ja muussa hankkeen kehittämistyössä.
Vammaisalan osaamisen vahvistaminen ja alan työvoiman saatavuuden edistämisen tavoitteeseen vastattiin tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luomalla ja pilotoimalla vammaisalalle johtavia opintopolkuja, ohjausmalleja ja koulutuksia hankkeen kohderyhmälle. Hankkeessa kehitettiin ammatilliselle toiselle asteelle valinnainen tutkinnon osa Työntekijänä kehitysvammatyössä 15osp. Opinnot perehdyttävät kehitysvamma-alalla työskentelyyn ja toimivat hyvin mm. johdatuksena alalle suuntaaviin opintoihin. Diakin avoimen kurssitarjontaan kehitettiin Osaamista vammaistyöhön -osaamiskokonaisuus 39op., johon koottiin vammaisalan koulutus yhdeksi kokonaisuudeksi. Ammatillista ohjausta vahvistettiin opintojaksojen sisällön ohjauksen lisäksi hanketyöntekijänä toimineen opinto-ohjaajan järjestäminä mm. kysely- ja ohjaustunteina.
Hankkeessa kehitettiin työvaltaisen oppimisen ja työkokeilun mallit vammaisalalle. Työvaltaisessa oppimisessa vähintään puolet opiskelusta on työtä, tai opiskelua ja oppimista työtä vastaavissa tilanteissa. Työkokeilumalli kuvaa prosessia, jonka kautta on mahdollista tutustua vammaisalaan. Ohjausmallit auttavat alalle hakeutuvia ja ohjaavia sekä työelämää hahmottamaan työelämässä oppimisen prosessi ja siihen kuuluvat vaiheet. Työelämän käyttöön kehitettiin opintokokonaisuus Verkkokurssi työssäoppimisen tueksi sosiaali- ja terveysalalle. Se on tarkoitettu opiskelijan itsenäiseen käyttöön, mutta sitä voi hyödyntää myös esimerkiksi työpaikkaohjaajan ja opiskelijan välisissä ohjauskeskusteluissa työharjoittelun aikana.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien ja oppimispolkujen parantaminen vammaisalalle. Hankkeessa kehitettiin oppimisvalmiuksia tukevia opintoja maahanmuuttajataustaisille hoiva-avustajaopiskelijoille. Opinnoissa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille järjestettiin suomen kielen opettajan ja ammattiopettajan yhdessä suunnittelemia ja ohjaamia työpajoja. Todettiin, että erilaiset opetusmenetelmät, kuten tukisanastot, kuvat ja videot helpottavat maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oppimista. Hanke tuotti kuva- ja videomateriaalia vammaisalan opetuksen tueksi ja markkinointitarkoituksiin YouTube-kanavalle Vetoa vammaisalalle. Hankkeen aikana havaittiin, että työelämän valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttajataustainen opiskelija ja työntekijä pitää vahvistaa. Tarpeeseen vastattiin järjestämällä työyhteisöille etäkoulutusta teemalla Kulttuurisen moninaisuuden ohjaaminen työpaikalla.
Yhtenä osana vammaisalan ”brändin” vahvistamista hankkeessa kehitettiin opiskelijoiden työelämäjaksoja vammaisalalla. Hankkeen aikana tuotettiin työelämässä oppimisen ohjaamisen tueksi opas, jossa mm. kuvattiin ohjauksen hyviä käytäntöjä. Oppaan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työelämässä oppimisen tasalaatuista ja laadukasta ohjaamista. Vaalijalan kuntayhtymälle ja Savas-Säätiölle tehtiin myös opiskelijan oppaat, jotka tukevat oikean työharjoitteluyksikön valintaa sekä itse työharjoittelua. Hankkeessa järjestettiin vammaisalan kehittämisiltapäivä, jonka tarkoituksena oli kehittää työelämäjakson ohjausta vammaisalalla. Kehittämisiltapäivän työpajojen tuloksien pohjalta kuvattiin Työelämässä oppimisen ja työharjoittelun ohjausprosessin hyvät käytännöt työelämässä- prosessikuvaus työelämän käyttöön.
Sotetutkinnon perusteiden muutoksessa kuntoutumisen tukemisen tutkinnon osa poistettiin, mikä on vähentänyt vammaistyön osaamisalan valintaa lähihoitajakoulutuksessa. Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2021 kokeiluna ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoiden kanssa työelämälähtöinen oppimisprojekti, jonka tavoitteena oli luoda opiskelijoille jo opintojen alussa myönteinen asenne kehitysvammaisia henkilöitä ja alaa kohtaan. Oppimisprojektin toteutus mallinnettiin, jotta oppilaitokset voisivat hyödyntää tätä jatkossa.
Vammaistyön teknologisia työmenetelmiä ja toimintamalleja hankkeessa kehitettiin pilotointien avulla. Pilotoitaviksi valikoitui laitteita ja sovelluksia asiakkaiden tarpeiden mukaan ja hankkeessa pilotoitiin yhteensä 10 teknologista laitetta, digitaalista sovellusta ja ympäristöä. Vammaisalalla työskentelevän henkilöstön digitaalista osaamista vahvistettiin kehittämällä Digivastaava koulutusta Vaalijalaan, mikä rakentuu 9-osaisesta digi- ja hyvinvointiteknologiakoulutuksesta. Hankkeessa kehitettiin myös työelämän digioppimisympäristöjä ja koulutettiin henkilöstöä oppimisympäristöjen käyttöön sekä sisällön tuottamiseen.
Hanke onnistui tavoitteessaan lisätä tietoisuutta vammaisalasta ja vahvistaa positiivista mielikuvaa alasta ja työstä vammaisalalla. Etenkin hankkeen kohderyhmään kuuluvia nuoria onnistuttiin tavoittamaan uudella tavalla. Hankkeessa kokeiltuja vaikuttamisen keinoja olivat mm. vammaisalan toimijoiden kanssa toteutetut somekampanjat, kaupallinen yhteistyö tubettajan kanssa ja webinaarit. Hankkeen webinaareihin osallistui yhteensä yli 750 henkilöä, joista yksi neljäsosa oli opiskelijoita. Hankkeen vaikuttavuutta kuvaa myös opintoja suorittavien määrä, joka kasvoi hankkeen toteutuksessa mukana olleissa toisen asteen oppilaitoksissa 86 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021. Myös Diakin avoimen ammattikorkeakoulun Osaamista vammaistyöhön -osaamiskokonaisuuden opintoja suorittavien määrät lisääntyivät moninkertaisesti. Hanke onnistui kehittämään yksilöllisiä koulutuspolkuja ja työelämässä oppimista. Koulutuspilottien avulla vahvistettiin vammaisalan osaamista ja lisättiin vammaisalan opintotarjontaa. Hankkeessa tuotettu Erilaisia polkuja vammaisalalle -polkumalli esittelee kootusti vammaisalan kouluttautumismahdollisuuksia ja uratarinoita kannustaen alalle hakeutumiseen. Mallia voi käyttää itsenäisesti tai esim. ohjausalan ammattilaisen tietolähteenä. Ohjaus- ja hoitotyön teknologisten työmenetelmien ja toimintamallien pilotoinnit toivat käyttökokemuksia ja kehittämisehdotuksia, joita voi hyödyntää kehitystyössä. Pilotoinnit antoivat myös tärkeää tietoa asiakkaan ja työntekijän digi- ja hyvinvointiteknologian käyttöön liittyvistä osaamistarpeista.
Hankkeessa kerätty aineisto ja tulokset osoittivat jatkosuunnan kehittämistyölle. Vaikuttamistyötä tulee edelleen suunnitelmallisesti jatkaa valtakunnallisesti alan järjestöjen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Vammaistyön osaamista ja koulutustarjontaa tulee lisätä laajemmin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan tutkintokoulutuksissa. Vammaisalan vaatimia kelpoisuusehtoja tulee päivittää sekä yksilöllisiä koulutuspolkuja ja työelämässä oppimista kehittää. Kansainvälinen rekrytointi tarjoaa ratkaisua työntekijäpulaan ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä vammaisalalle tulee tukea ja kehittää koulutuksen ja työelämän yhteistyössä.