Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21949

Hankkeen nimi: EKA TILI - NYT!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2020 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Heinolan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1068892-9

Jakeluosoite: Rauhankatu 3

Puhelinnumero: 03 849 30

Postinumero: 18100

Postitoimipaikka: HEINOLA

WWW-osoite: http://www.heinola.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Liisa Koski-Lukkari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinvoimajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: liisa.koski-lukkari(at)heinola.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447976230

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EKA TILI – NYT! -hankkeen tavoitteena on ottaa Heinolassa käyttöön uudenlainen, yritysten kanssa yhdessä luotu ja testattu yhteistoiminnan tapa nuorten työllistämiseksi.

Samalla halutaan löytää nuorille ensimmäinen ”duuni” – vaikkapa työpaikka tai koulutus työn ohella – ja sitä kautta polku työstä työhön – sekä paikallisille yrityksille tekijöitä työvoimapulan helpottamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.

Hankkeen toimenpiteissä kokeillaan rohkeasti uusia tapoja viedä nuorille viestiä omalle paikkakunnalle työllistymisen ja ekan tilin mahdollisuudesta sekä tuodaan nuoria ja yrityksiä tuodaan yhteen perinteisistä muodoista vapailla tavoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen keskeinen kohderyhmä on nuoret ajatuksella ”ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen tili. Nyt”. Ryhmään kuuluvat nuoret työttömät (alle 30-vuotiaat) sekä mm. valmistuvat opiskelijat tai nuoret alanvaihtajat Heinolasta tai lähikunnista. Pääpaino on koulutuksen saaneissa tai koulutusinnokkaissa, lähtökohtaisesti työkykyisissä nuorissa, mikä madaltaa osaltaan myös yritysten työllistämiskynnystä.

Myös muut heikossa asemassa olevat, alle 30-vuotiaat puutteellisen koulutuksen ja kielitaidon omaavat) otetaan tarvittaessa huomioon - kuitenkin sillä edellytyksellä, että henkilöllä on oltava kyky siirtyä avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajille on meneillään erillinen, Jyränkölän työllistämispalvelujen ESR-hanke, joten maahanmuuttajat ohjataan ensin sinne. Jos kuitenkin sitä kautta ilmenee tarvetta, on mahdollista tukea nuorta maahanmuuttajaa työllistymisessä osana tämänkin hankkeen toimenpiteitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Heinolan yritykset
• Pienyrittäjät ja nuoret yrittäjät
• Kehittäjät ja mahdollistajat (elinkeinotoimi, työllisyyspalvelut, oppilaitokset)
• Kolmas sektori työllistäjänä ja kansalaislähtöisen toiminnan edistäjänä

Hankkeeseen varsinaisesti osallistuvien yritysten – joille tarjotaan enemmän kohdistettua tukea (valmennusta, ohjausta tms.) prosessin aikana - määräksi arvioidaan noin 9 yritystä. Lisäksi mukana on yhteistyökumppaneina laajempi joukko, kohtaamisissa n. 20-25 yritystä ja aktiivisessa roolissa 10-12 yritystä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 117 332

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 372

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 156 442

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 52 495

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lampikatu 8

Postinumero: 18100

Postitoimipaikka: Heinola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ikäryhmässä 15-19 vuotiaat työttömiä miehiä on 27 ja naisia 17. Miehiä on selkeästi enemmän, mutta kouluttamattomien ryhmässä näkyy 10 % suhteellinen lisäys naisten määrässä. 20-24-vuotiaita miehiä on työttömänä yhtä paljon kuin naisia kaikissa ryhmissä. Tämä on hyvä kohderyhmä, kun teollisuuden työpaikat lisääntyvät. Kun tarkastellaan nuoria, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (koko väestö, ei vain työttömät), tilanne on seuraava: 15-19 vuotiaissa miehiä lähes 400 ja naisissa vastaava taso, 20-24 vuotiaissa miehiä 93 ja naisia 80, ja 25-29 vuotiaissa miehiä 69, naisia 54. Toimintaympäristön tilannetta on tarkasteltu tarkemmin liitteenä olevassa projektisuunnitelmassa
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmää arvioitaessa on otettu huomioon ESR:n valtavirtaistamisen periaatteet. Toteutuksen edetessä suunnittelupalaverien asialistalla on säännöllisesti myös se, miten eri tekemisiin vaikuttavat naisten ja miesten erilaiset tarpeet ja lähtökohdat ja miten nämä otetaan huomioon viestinnän tai toimenpiteiden toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on nuorten työllistyminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hyödynnetään digitaalisia viestintäkanavia, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja paperinkulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevanttia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevanttia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevanttia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevanttia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Ei relevanttia, paitsi välillisesti: teema voi liittyä nuoren uuteen työhön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei relevanttia, paitsi välillisesti: teema voi liittyä nuoren uuteen työhön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeen ydintä elinkeinojen näkökulmasta: miten turvataan kestävä osaavan työvoiman saanti paikallisille yrityksille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Työllisyyspalvelujen ja yhteiskehittämisen uudet mallit. Mahdolliset uudet yritysideat nuorilta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Ei hankkeen ydintä, mutta välillisesti: nuorten työllistyminen omalle paikkakunnalle vähentää pendelöintiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Nuorten osallistaminen ja aktivointi - yritykset mukana - lisäävät yhteisöön kuulumisen tunnetta ja hyvinvointia. Paikallinen aktiivisuus lisääntyy. Ajatuksena myös löytää nuorelle elämä Heinolassa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasapuolisuus ja kohderyhmän tarpeet toteutuksen ohjenuorana. Tarkastellaan viestintä- ja muita toimenpiteitä systemaattisesti myös tasa-arvon näkökulmasta - onko jotain erityisesti huomioitavaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Nuorten näkemykset ja ääni kuuluviin, yhteiskehittäminen
Kulttuuriympäristö 6 6
Nuorisokulttuuri, yhteisöllisyys
Ympäristöosaaminen 5 5
Voi nousta esille yritysideoissa tai rekrytointien ja koulutusten teemoissa sekä varsinaisessa työssä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

EKA TILI – NYT! -hankkeen tavoitteena oli ottaa Heinolassa käyttöön uudenlainen, yritysten kanssa yhdessä luoto ja testattu yhteistoiminnan tapa nuorten työllistämiseksi. Tavoitteessa onnistuttiinkin ja löydettiin uusia tapoja työllistää nuoria yrityksiin.

Yritysten kanssa saatiin testattua kaksi erilaista uutta toteutustapaa, vaikka koronarajoitukset vaikeuttivat hankkeen toteutusaikana erittäin paljon yhdessä tekemistä.

Käyttöön otettiin ns. saattamalla vaihtaminen, jossa työvoimaa tarvitseva työnantaja pääsi testaamaan ja tarkkailemaan työpajan nuoria todellisen työprojektin parissa. Liikkeelle lähdettiin tilanteesta, jossa työnantajan oli vaikea löytää työvoimaa lyhyeen projektiin, ja hän kääntyi hankkeen puoleen ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeen yhteistyökoordinaattori etsi yhdessä Työpaja Torpan kanssa tekijät projektiin, joka i toteutettiin alihankintatyönä yritykselle. Projektin aikana työnantaja tarkkaili työntekijöitä ja myös haastatteli heitä. Neljästä kokeiluun osallistuneesta yritys palkkasi yhden nuoren vakituiseen työsuhteeseen.

Toinen yritysten kanssa yhdessä toteutettu tekemisen malli työvoiman löytämiseksi oli Virtuaaliset Duunitreffit. Virtuaalisilla Duunitreffeillä pyrittiin vastaamaan paikallisten yritysten kesätyöntekijätarpeeseen ja samalla etsimään ihan vakituisiakin työntekijöitä. Korona-aika rajoitti yleisten tilaisuuksien järjestämistä, joten oli löydettävä uudenlainen tapa toteuttaa matalan kynnyksen kohtaamisia yritysten ja työhakijoiden välillä. Monikanavaisesti, eri somekanavia hyödyntäen saatiin nuoret ja yritykset kohtaamaan koronahaasteista huolimatta. Somemaailma on hyvin segmentoitunutta, joten uudentyyppisellä somen monikanavaisella käytöllä pystyttiin tavoittamaan hyvinkin erilaisia somen käyttäjiä saman pöydän ääreen.

Nuorten kohdalla pystyttiin myös löytämään ensimmäisiä työpaikkoja ja saatiin sitä kautta helpotettua paikallisten yritysten työntekijäpulaa.

Samaan aikaan tehtiin myös havaintoja siitä, että työkykyisten tai lähellä sitä olevien nuorten määrä tilastoissa oli merkittävästi pienempi kuin alun perin oli oletettu. Sekin tuli hankkeessa selväksi, että nuoret tarvitsevat alussa tukea työmarkkina-asemansa vahvistamiseen, ja monelle heistä tukitoimet on aloitettava melkoisen matalalta tasolta. Siten pelkkä työpaikan etsiminen ei tuo ratkaisua heidän tilanteeseensa. Osa nuorista tarvitsee voimaantuakseen työpajatyyppistä valmennusta, jossa heidän kaipaamansa lähituki toteutuu.

Nuorille kohdistettu viesti oman paikkakunnan työmahdollisuuksista on vietävä sinne, missä nuoret liikkuvat. Se voi olla verkossa tai ihan fyysinenkin paikka, jossa he viettävät aikaa. Nuorison tavoittaminen vaatii kuitenkin todella paljon jalkatyötä. Helpoiten sekin tapahtuu olemalla nuorten keskellä ja hankkimalla heidän luottamuksensa. Nuoret puhuvat paljon keskenään ja vertaavat kokemuksiaan. Tämä on aina syytä muistaa nuorten parissa työskennellessä.