Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21950

Hankkeen nimi: TIETO INT – tuottavuutta ja työhyvinvointia tietoalalle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36

Puhelinnumero: 02049 66411

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: https://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kati Kiiski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projekttpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.kiiski(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406598480

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa haetaan ratkaisuja tietotyöalan yritysten ja muiden tietointensiivistä työtä tekevien organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin. Hankeidea on syntynyt asiantuntijatyössä ja yritysyhteistyössä. Työhyvinvointivalmennusta ja työterveyshuoltoa tarjoavia pk-yrittäjiä osallistuu hankkeeseen. Henkilöstön työhyvinvointi, esimiestyö ja johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä yrityksen tuottavuuden, elinvoimaisuuden ja kasvun näkökulmasta. Älykäs erikoistuminen on Etelä-Karjalan innovaatiostrategian kulmakivi, jota hanke tukee.

Kokonaistavoite: Tietoalan pk-yritysten ja tietointensiivistä työtä tekevien organisaatioiden tuottavuus, johtaminen, esimiestyö ja henkilöstön työhyvinvointi paranevat Etelä-Karjalassa.

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset
1. Tietointensiivisen työn työhyvinvoinnin kehittämimenetelmien sekä kehittämistä ja seurantaa tukevien niitä tukevien arviointityökalujen vertailu ja valinta pilotointiin
Tulokset: Koostettu tieto olemassa olevista tietointensiivisen työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen hyödynnettävissä olevista menetelmistä ja työkaluista

2. Yhteiskehittämisprosessit tietoalan yrityksissä ja muissa tietointensiivistä työtä tekevissä organisaatioissa (6 vaihetta)
Tulokset: Tietoalan yritysten ja muiden tietointensiivistä työtä tekevien organisaatioiden tietoisuus työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä suhteessa tuottavuuteen lisääntyy, niillä on mallinnettuja ja pilotoituja työkaluja yrityksen tilanteen arviointiin ja yhteiskehittämiseen.

3. Tietointensiivisen työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin seuranta-ja arviointityökalujen kehittäminen
Tulos: Tietointensiivisen työn työhyvinvoinnin ja tuottavuuden seuranta- ja arviointityökalu

4. Tietoalan pk-yritysten ja muiden tietointensiivistä työtä tekevien organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessin mallintaminen
Tulos: Mallinnettu tietointensiivisen työn työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi, työhyvinvoinnin kehittämisosaamisen lisääntyminen yrityksissä
5. Hyvien käytänteiden levittäminen ja jalkauttaminen
Tulokset: Hankkeen tulokset ja tuotokset ovat yritysten ja hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa syntyvää aineistoa voidaan hyödyntää opetusmateriaalin tuottamisessa eri koulutusaloilla- ja tasoilla. Artikkeleita ja julkaisuja.

Hankkeen vaikutukset
Yritykset ja organisaatiot pystyvät vastaamaan erilaisten työntekijöiden tarpeisiin ja kehittämään työhyvinvointia eri näkökulmista lähtien. Hyvinvoiva työyhteisö lisää henkilöstön sitoutumista työhön ja työnantajaan ja tehostaa positiivisella tavalla tuottavaa työaikaa. Yrityksen ja organisaation tuottavuus paranee. Kun hyvät käytännöt leviävät muihin organisaatioihin verkostojen kautta, konkreettisen hyödynsaajien määrä kasvaa. Pitkällä tähtäimellä työurat pitenevät ja yritysten tuottavuus ja elinvoimaisuus kasvavat, mikä tuottaa alueelle mahdollisuuksia asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Hankkeen toimenpiteet tukevat sukupuolten tasa-arvon ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Karjalan tietoalan pk-yritysten ja muiden tietointensiivistä työtä tekevien organisaatioiden johtajat, esimiehet ja henkilöstö, mikroyrittäjät, free lance -toimijat

Hankkeeseen toteutukseen osallistuvia yrityksiä ovat:
Assetti Oy
Enerity Solutions Oy
LSA Consulting Oy (neuvottelu ajankohdasta meneillään)
G42Services (toiminta käynnistymässä Luumäellä hankkeen aikana)
Mediamaestro Oy/ Lappeenranta(ajankohta varmistuu hankkeen alussa)
Mitra Imatran Rakennuttaja Oy (neuvottelu meneillään)

Kaikki yritykset eivät aloita hankkeessa heti sen käynnistyttyä. Yritysneuvottelut jatkuvat hankkeen käynnistymisen jälkeen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työhyvinvointivalmennusta ja työterveyshuoltoa tarjoavat pk-yrittäjät ja yritysten henkilökunta
Työterveyshuollon, työhyvinvoinnin sekä esimiestyön ja johtamisen kehittämisestä vastaavat opettajat oppilaitoksissa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 63 432

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 155 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Taipalsaari, Rautjärvi, Lemi, Luumäki, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tietotyöyrityksissä valtaosa työntekijöistä on miehiä. Samoin tietoteknisen alan koulutuksissa naisten määrä on vähäinen ja alle OECD:n keskimääräisten lukujen. Naisten määrä alan koulutuksissa on kuitenkin lisääntymässä. Yrityksillä on tarve saada lisää naistyöntekijöitä. Luovien alojen tietotyössä ja konsulttitoiminnassa naisten osuus on jo nyt suurempi kuin varsinaisen tietoteknisen alan tehtävissä. Tietojenkäsittelyn ammattilaiset tuottavat palveluja ja tuotteita koko yhteiskunnalle, joten asiantuntijajoukossa pitäisi sukupuolten edustuksen olla tasapuolisempi (HY Sasu Tarkoma). Muissa yrityksissä, joissa tietotyö ei ole pääsubstanssi, sukupuolijakauma on tasaisempi ja osassa työntekijöitä suurempi osa on naisia. Sama koskee niiden alojen koulutuksia. Sukupuolijakaumassa on myös ammattikohtaisia eroja. Kasvuyrityksistä huomattavan pieni osa on naisten omistajia yrityksiä. Potentiaalisten yritysten sukupuolijakaumat tunnetaan alueellisesti olemassa olevien kontaktien perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vähemmistönä olevan sukupuolen (pääsääntöisesti naisten) näkökulmat ja kokemukset saadaan näkyviksi ja mahdollisiin epäkohtiin löydetään korjaavat toimenpiteet yhteistyössä yritysten kansa. Stereotypioita lievennetään toimenpiteissä, viestinnässä ja julkaisuissa, jotka välittävät viestiä hankkeen ulkopuolelle. Tietotyön houkuttelevuutta myös tyttöjen ja naisten ammattina nostetaan esille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, vaikka toimenpiteet edistävätkin naisten roolia tietointensiivisessä työssä ja tietoalan yrityksissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Osaaminen ja kehittäminen pääosin paikallisin voimin hyödyntää ja kasvattaa eteläkarjalaista osaamista. Hanke tukee maakunnan yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittymistä ja siten koko yrityksen menestymisen mahdollisuuksia muuttuvissa markkinatilanteissa. Työhyvinvoinnista huolehtivan yrityksen on helpompi sitouttaa työntekijät ja rekrytoida uusia osaajia, myös naisia ja kansainvälisiä osaajia. Työhyvinvoinnin kehittäminen pidentää työuria.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hankkeessa kehitetään aineettomia työhyvinvointia ja tuottavuutta yhdistäviä kehittämismalleja, aineistoja ja osaamista hyödynnettäväksi hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa on mukana pk-yrityksiä, joiden palvelut ovat suurelta osin aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hanke edistää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työyhteisön hyvinvointiosaamisen ja työntekijän itsestä huolehtimisen taidon kasvaminen tukee työyhteisöä ja työntekijää ehkäisemään ongelmien syntymistä ja löytämään ratkaisut olemassa oleviin riskitilanteisiin. Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen heijastuvat myönteisesti myös työn ulkopuolelle vapaa-aikaan ja perheisiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Tasa-arvoisuus ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ovat keskeisiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Hankkeessa pk-yritykset nostavat esille juuri ne teemat, jotka niille ovat olennaisia kehittämiskohteita. Hanke edistää kaikkien työntekijäryhmien yhdenvertaisuutta taustoista riippumatta. Se tukee vuorovaikutuksen kehittymistä ja työntekijöiden kohtaamista yksilöinä, mikä edistää välillisesti myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hankkeessa tuetaan pk-yrityksiä hyödyntämään monikulttuurisuutta ja ikääntyviä työntekijöitä voimavarana. Hanke painottaa yhdenvertaisuutta ja nostaa yhdenvertaisuuden puheenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi pk-yrityksissä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-