Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21951

Hankkeen nimi: Sytkäri

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0159216-7

Jakeluosoite: Virastokatu 2

Puhelinnumero: 020 617 2253

Postinumero: 55100

Postitoimipaikka: Imatra

WWW-osoite: http://www.imatra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Johanna Hynninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hynninen(at)imatra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 020 617 2340

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

SaimaanVirta ry, 1464587-0
Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä, 1027740-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sytkäri-hankkeen hakija on Imatran kaupunki, joka toimii hankkeessa päätoteuttajana. Hankkeen osatoteuttajina toimivat SaimaanVirta ry ja Sampo (Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä).

Hankkeen tavoitteena on imatralaisten vaikeasti työllistyvien NEET-nuorten kiinnittäminen palveluihin paikallisesti, jotta he ohjautuvat koulutus- ja työvoimapalveluiden piiriin ja sitä kautta suorittavat opintonsa loppuun ja työllistyvät.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään Ohjaamo-palveluihin lisätuote/toimintamalli, jossa tarjotaan imatralaisille vaikeasti työllistyville nuorille syvempään elämänhallintaan liittyviä toimia ja jatkovalmennusta työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
Imatran kaupunki:
TP1: Alkukartoitus ja nuoren kanssa tehty yksilöllinen suunnitelma jatkotoimista. Suunnitelman toteuttaminen yhteistyössä SaimaanVirran ja Sampon sekä sidosryhmien (mm. Eksote, Imatran Seudun kehitysyhtiö, TE-palvelut) kanssa.
TP 2: Lisätuotteen/toimintamallin kehittäminen yhdessä osatoteuttajien ja sidosryhmien kanssa täydentämään Ohjaamo-palveluita.
TP 3: Kesätyöseteliä vastaavan järjestelmän kehittäminen kohderyhmään kuuluville nuorille.

Sampo:
TP1: Vertaisohjaajamallin kehittäminen
TP2: Yksilö- ja ryhmäohjauksen suunnittelu ja toteutus
TP3: Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus
TP4: Verkostoyhteistyöhön osallistuminen

SaimaanVirta:
TP1: Tutustuttaminen uusiin digitaalisiin tekniikoihin taitojen ja luovuuden kehittämiseksi,
TP2: Selvitetään kiertotalouteen liittyvien osatutkintojen suorittamismahdollisuudet SaimaanVirta ry:n poistotekstiilipajalla ja kierrätystoiminnassa
TP3: Kehitetään malli, millä nuoria voidaan tukea erityisesti kiertotalouteen liittyvässä tuotesuunnittelussa
TP4: Kevytyrittäjyyteen tutustuttaminen tuetusti pajaympäristössä ja työskentelymahdollisuuksien selvittäminen muissa työkohteissa

Hankkeen tuloksena syntyy:
1. Lisätuote/palvelu Ohjaamo-palveluihin ja siihen liittyvä toimintamalli.
2. Kesätyöseteliä vastaava järjestelmä kohderyhmän nuorille
3. Vertaisohjaajamalli (Sampo)
4. Selvitys kiertotalouteen liittyvien osatutkintojen suorittamismahdollisuudesta (SaimaanVirta)
5. Malli, jolla voidaan tukea nuoria erityisesti kiertotalouteen liittyvässä tuotesuunnittelussa (SaimaanVirta)
Tavoitteeksi on asetettu, että hankkeeseen osallistuvista 20-30% löytää urapolun, n. 5 hlö aloittaa kevytyrittäjyyden, 1 % osallistuu työkokeiluun/koulutukseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke on suunnattu ensisijaisesti imatralaisille työttömille nuorille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista, syvempää neuvontaa, rinnalla kulkijaa; kohderyhmän koko n. 15 henkilöä, jatkuva haku. Etsivässä nuorisotyössä (1/2020) ohjautuu välittömästi hankkeeseen viisi nuorta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella ei ole välillisiä kohderyhmiä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 691

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 229 137

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran

Kunnat: Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
NASTA-hankkeessa tehtiin huomio, että sukupuoli oli jakautunut melko tasaisesti naisten ja miesten kesken hankkeeseen osallistuvien kesken. Etsivässä nuorisotyössä Imatralla prosentuaalisesti nousee hieman enemmän miesten osuus asiakkaista, mutta ero ei ole merkittävä. Lisäksi on huomattu, että naiset kiinnittyvät palveluun paremmin ja ohjautuvat miehiä nopeammin palveluprosessissa eteenpäin. Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus ja edellä mainitut huomiot toimivat ohjaavana tekijänä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan yksilöllisesti huomioon osallistujan tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Toimenpiteet räätälöidään em. lähtökohdat huomioiden. Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
NEET- statuksella olevia nuoria sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita on prosentuaalisesti nuoria miehiä enemmän kuin naisia. Nuorten miesten käytännön ohjaustyössä on havaittu, että pojat kaipaavat suoraviivaisempia menetelmiä, jossa paneudutaan suoraan asian ytimeen toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Ennekuin tähän toiminnalliseen vaiheeseen päästään, tarvitaan luottamuksen rakentamiseen aikaa. Luottamusta voidaan rakentaa mm. samanlaisessa elämäntilanteessa olevien nuorten ryhmässä, jossa on mahdollisuus asioiden jakamiseen. Ryhmän muilta jäseniltä saattaa nousta uudenlaisia näkökulmia, joka selkeyttää nuoren omia ajatuksia. Poikien opintojen keskeyttämisvaarassa vertaisohjaajan tsemppi ja tuki on hyväksi koettu malli. Voimaantuessaan pojat etenevät elämässään eteenpäin jouhevasti, eivätkä koe tutusta työntekijöistä niin voimakasta eroprosessituskaa, kuin puolestaan tytöt, jotka saattavat takertua enemmän työntekijäänsä. Tätä eroprosessia voidaan työstää ja huomioida yksilö- ja ryhmänohjauksen menetelmillä, joilla tuetaan tulevaisuusajatusta nuoren oman elämän hallinnasta. Tytöt puolestaan kiinnittyvät tehokkaammin palveluihin toimivan dialogin ja keskustelun kautta. Tytöillä on vaarana vetäytyä herkemmin passiivisesti kotiin ja he saattavat kokea huonoa itsetuntoa sekä ulkonäköpaineita. Tytöt tarvitsevat enemmän yksilöllistä tukea innostumiseen sekä tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Tytöille on hyvä tarjota heille epätyypillisiä kokeiluluonteisia ideoita, joka voi herättää kiinnostuksen täysin uudenlaiseen harrastukseen tai ammattiin. Jos kyseessä on laajasti moniongelmainen nuori, on asiat pilkottava ensin pieniin kokonaisuuksiin. Tämä toimintatapa helpottaa nuorta jäsentämään elämäänsä. Tiivis ja jatkuva yhteistyö on tärkeää. Tytöt ja pojat eivät kokemusten mukaan hakeudu erityisesti mies- tai naistyöntekijän asioille palveluverkostossa. Palvelun valintaan sukupuolen mukaan voi paremminkin johtua nuoren aikaisemmista hyvistä tai huonoista kokemuksista liittyen sukupuoleen tai palveluverkkojärjestelmään. Jos nuori kokee olevansa muu sukupuolinen tai hän ei ole vielä varma omasta seksuaalisuudestaan, on vertaisryhmien kautta saatu hyviä kokemuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 1
Hankkeen avulla tuetaan vahvasti nuoren omaa osallisuutta, joka edesauttaa hyvinvointia. Nuori huomaa etenevänsä eteenpäin kohti omia tavoitteitaan. Tavoitteiden asettelussa nuorta auttaa rinnalla kulkeva ammattilainen. Nuori on toiminnan keskiössä. Positiiviset kokemukset vahvistavat nuoren itsetuntoa ja edistävät hyvinvointia. Hankkeen avulla lisätään nuoren toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Nasta-hankkeessa on saatu tilastotietoa kohderyhmänä olleiden nuorten sukupuolijakaumasta. Jakaumassa molemmat sukupuolet olivat lähes yhtäläisesti edustettuina. Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu siten, että ne pyritään kohdistamaan molempia sukupuolia huomioon ottavasti kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hankkeen avulla edistetään syrjimättömyyttä laatimalla uusi toimintamalli, jonka avulla voidaan auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan uudelleen. Kaikille nuorille täytyy olla tasavertainen mahdollisuus kuulua yhteiskuntaan, toiset tarvitsevat siihen vain syvempää tukea. Tähän hankkeen avulla pyritään vastaamaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-