Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21952

Hankkeen nimi: Naiset tasa-arvoisesti uralle - NAU!

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Isosuo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoissuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.isosuo(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 661 0119

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa. Naisten ja miesten ammattien segregaatio ilmenee horisontaalisesti naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Eri alojen sisällä sukupuolen mukainen epätasa-arvo näkyy vertikaalisesti naisten ja miesten sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. Sukupuolten tasa-arvo edellyttää segregaatioon liittyvien ilmiöiden tunnistamista ja tunnustamista sekä asenteiden avaamista.

Tämän hankkeen päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Päähuomio on vertikaalisen tasa-arvon kehittämisessä. Hankkeessa keskitytään erityisesti tekniikan alaan, lisäksi mukaan otetaan liiketalous sekä turva- ja riskienhallinta-ala. Tavoitteeseen pyritään neljän toimenpidekokonaisuuden kautta: 1) tuotetaan ja levitetään tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta 2) kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasa-arvotyötä 3) tuetaan korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä 4) lisätään korkeakoulujen ja yritysten työntekijöiden ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymistä (unconscious bias).
Toimenpiteiden tuloksena syntyy 1)ajankohtaista tietoa erityisesti tekniikan alan sukupuolittumisen syistä ja seurauksista 2)erityisesti vertikaalista segregaatiota vähentäviä ohjauskäytäntöjä, ura- ja työelämäpalveluja sekä välineitä ja suosituksia korkeakoulujen tasa-arvotyöhön 3) naisopiskelijoiden ja työnantajien toimivia ja pysyviä yhteistyömuotoja 4) toimintatapoja, jotka lisäävät organisaatioiden ymmärrystä tahattomasta syrjinnästä ja auttavat kehittämään systemaattisesti työyhteisöjen moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet, korkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstö, sekä hankkeeseen osallistuvat työnantajat ja niiden henkilöstö.

Vaikuttavuuden arvioinnilla, hyvällä viestinnällä ja yhteistyöllä vakiintuneiden verkostojen ja toimijoiden kanssa turvataan tulosten leviäminen hankekauden aikana ja vakiintuminen käyttöön hankekauden jälkeen. Hankkeella luodaan korkeakoulutukseen ja työelämään pysyvää kulttuuria, joka mahdollistaa rakenteellisesta epätasa-arvosta keskustelemisen ja siihen liittyvien ongelmien korjaamisen.
Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, ja sitä toteuttavat kolme yliopistoa (Aalto, LUT ja Tampere), viisi ammattikorkeakoulua (TAMK, Haaga-Helia,JAMK, OAMK ja Laurea) sekä ammattiliitto Tekniikan akateemiset TEK.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia hankkeen kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet; korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö; korkea-asteen ja toisen asteen koulutusorganisaatiot; hankkeeseen osallistuvat yritykset ja niiden henkilöstö. Hanke toimii teknologian, liiketalouden sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan aloilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyvät kaikki oppilaitokset perusasteelta korkeakoulutukseen, kaikki ohjaus- ja opetustyötä tekevät, toisen ja korkea-asteen opiskelijat, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt, yritysjärjestöt, yritykset ja muut työnantajat, työvoimapalvelujen ohjaustyötä tekevät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 897 469

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 889 386

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 156 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 148 682

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ongelma-analyysissa on tarkasteltu uraohjauksen sukupuolittuneisuutta, korkea-asteella opiskelevien naisten uravalintoja sekä nuorten naisten sijoittumista työelämään. Taustana on hyödynnetty muun muassa tasa-arvobarometria 2017 sekä alan tutkimuksia(mm. Kauhanen ym. 2015; Vuorinen-Lampila 2014),joiden mukaan naisten miehiä voimakkaampi koulutustason nousu ei ole edistänyt naisten ammatillista sijoittumista. Taustalla ovat myös PISA- ja TIMMS -tutkimukset, joiden perusteella suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on maailman kärkiluokkaa. Silti tytöt eivät itse koe olevansa hyviä eivätkä he näe LUMA- ja teknologiaosaamiseen liittyviä työtehtäviä kiinnostavina mahdollisuuksina. Teknologia-aloilla työskentelevistä vain viidennes on naisia (Microsoft, 2017). Toimintaympäristöä on analysoitu yhdessä myös mm. tekniikan alan yrittäjien ja yritysjärjestöjen kanssa, joiden viesti on selvä: sukupuolten tasa-arvoa työelämässä tulisi parantaa merkittävästi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koko hankkeen kantava ajatus on sukupuolten välinen tasa-arvo.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite on edistää sukupuolten tasa-arvoista siirtymistä korkeakoulusta työelämään ja etenemistä työuralla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen tavoite on vahvistaa naisten ääntä myös tekniikan ja luonnonvara-alojen kehityksessä ja johtamisessa. Tämän monipuolistumisen seurauksena luonnonvarojen kestävyys voi edistyä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Tekniikan ja luonnovara-alat ja ilmastonmuutoksen riskit liittyvät saumattomasti yhteen. Hankkeen tavoitteena on saada naisten ääni vahvemmin kuuluviin myös tekniikan alan kehittämisessä ja johtamisessa. Tämän monipuolistumisen seurauksena ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja niiden ratkaisuihin saattaa löyty uusia näkökulmia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Mm. kierrätys ja energia- ja materiaalitehokkuus otetaan huomioon hankkeessa. Työskentelyssä käytetään pääosin sähköisiä materiaaleja ja verkkopohjaisia vuorovaikutuskanavia, joten matkustamisesta tai painamisesta syntyy vain vähän päästöjä tai jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Edistetään korkeakoulutettujen naisten hakeutumista perinteisille miesten aloille ja niiden johtotehtäviin, mikä voi vaikuttaa positiivisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa ei juuri tuoteta painettua materiaalia. Sukupuolitietoisen ohjauksen toimintatapoja ja malleja kehitetään sähköisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeen toiminnot vahvistavat naisten kokemaa osallisuutta sekä avaavat heille uusia mahdollisuuksia työelämässä, mikä lisää heidän hyvinvointiaan. Tasa-arvoisempi yhteiskunta lisää kaikkien hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen tavoite on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hanke lieventää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista eriytymistä. Kehitetään uraohjausta,joka kannustaa tyttöjä ja naisia hakeutumaan ennakkoluulottomasti myös johtaviin tehtäviin. Kannustetaan naisia näkemään elämän eri vaiheisiin sopivia monipuolisia uramahdollisuuksia työntekijöinä ja yrittäjinä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeessa vahvistetaan kaikkien ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä ja monipuolisia valintoja. Tasa-arvoa lähestytään intersektionaalisuuden näkökulmasta: kiinnitetään huomiota muun muassa maahanmuuttajataustaisiin naisiin. Maahanmuuttajataustaisten naisopiskelijoiden osaamista aliarvioidaan usein oppilaitoksissa. Työelämässä korkeakoulutettujenkin maahanmuuttajanaisten on vaikea edetä uralla. Tähän pyritään saamaan muutosta kohti tasa arvoa mm. tiedostamattomia vääristymiä avaavilla koulutuksilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Naiset tasa-arvoisesti uralle- NAU!- hanke oli kahdeksan korkeakoulun yhteinen hanke, joka syntyi kahden hankehakemuksen yhdistämisestä. Hanke rakennettiin rahoittajan ehdotuksesta NATT- ja Shaping up Tech -hankkeiden hakijoiden tiiviin yhteissuunnitteluvaiheen ja kompromissien kautta syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana. Hanke sai rahoituspäätöksen maaliskuussa 2020 ja projektisuunnitelman mukainen toteutusaika alkoi 1.3.2020. Euroopan sosiaalirahasto on rahoittanut hanketta vuosina 2020–2022. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu kumppaneinaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tekniikan Akateemiset ry. Hankkeen päätavoitteena on ollut edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Päähuomio on ollut vertikaalisen tasa-arvon kehittämisessä. Hankkeessa keskityttiin erityisesti tekniikan alaan, lisäksi mukana on ollut liiketalous sekä turva- ja riskienhallinta-ala.

Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa; naisten ja miesten ammattien mukainen segregaatio ilmenee naisten suuntautumisena opetus- ja hoiva-alalle, miesten tekniikkaan ja logistiikkaan. Erityisesti tekniikan alan sisällä segregaatio jatkuu sijoittumisena erilaisiin työtehtäviin, palkkaepätasa-arvona sekä eriytyvänä urakehityksenä. Teknologiayrityksissä työskentelevistä on naisia 21,9% ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain 7,2%. Samanlaisesta koulutuksesta huolimatta naiset päätyvät miehiä useammin työskentelemään julkisella sektorilla sekä tukipalvelutehtävissä. Myös turva- ja riskienhallinta-alalla ja liiketalouden alalla naisten sijoittuminen esimies- ja johtotehtäviin on harvinaista. Myös syrjintää esiintyy. Tasa-arvobarometrin 2017 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 8, 2018) mukaan valtaosa naisista ajatteli miesten olevan yhteiskunnassa paremmassa asemassa. Miehistä lähes 60 %, mutta naisista vain reilut 30 prosenttia arvioi naisten mahdollisuudet työelämässä yhtä hyviksi kuin miesten. Kolmasosa tasa-arvobarometriin vastanneista opiskelijoista koki, että opetusmateriaaleissa esiintyy sukupuolistereotypioita eli kaavamaisia käsityksiä siitä, millaisia miesten ja naisten pitäisi olla. Naiset kokivat näin useammin (36 %) kuin miehet (25 %). Sekä miehistä että naisista vain joka kymmenes vastasi, että oppilaitoksella on tasa-arvosuunnitelma. OKM:n selvityksen (Tanhua 2020) mukaan korkeakoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on selkeitä puutteita. Tarkasteluhetkellä yli puolet suunnitelmista oli päivittämättömiä tai vanhenneita, toimenpiteet olivat abstrakteja periaatteita konkreettisten toimintaehdotusten sijaan, aiempien toimenpiteiden seuranta ja arviointi oli puutteellista ja osa suunnitelmista vaikutti voimakkaasti henkilöstöhallintovetoisilta yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa laadittujen suunnitelmien sijaan. Korkeakouluilla on velvollisuus opiskelijoiden tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Tästä huolimatta opiskelijat eivätkä kaikki opettajatkaan tiedä, että korkeakouluilla tulee olla sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuussuunnitelmat. Tehdyt suunnitelmat myös jäävät papereiksi ilman konkreettista tasa-arvon kehittämistä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännöt kattavat hyvin laaja-alaisesti korkeakoulujen toimintaa opiskelijoiden ja henkilökunnan näkökulmista.

Myös palkansaajien tietämystä oman työyhteisön tasa-arvosuunnitelmasta ja sen sisällöstä on pidetty jokseenkin horjuvana. Tekniikan Akateemisten tasa-arvokyselyn (2017) mukaan noin 31 % naisista ja 7 % miehistä on havainnut työpaikallaan sukupuoleen liittyvää syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Syrjintä tai epäasiallinen kohtelu liittyy useimmiten erilaisiin tehtäviin sijoittumiseen tai urakehitykseen. Itse syrjinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi on joutunut 29 % naisista ja 11 % miehistä. TEKin tasa-arvokyselyn vastaajista 41 %: mielestä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tekniikan alan työpaikoilla edistäisi parhaiten tutkittu ja monipuolinen tieto alalla työskentelevien naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisesta. Korkeakoulut kouluttavat toimijoita yhteiskuntaan, jotka ovat osaltaan toteuttamassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikoilla, liike-elämässä, julkishallinnossa ja erilaisissa organisaatioissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö kuuluu kaikille, joten myös suunnitelmien laadinnassa laaja-alaisella opiskelijoiden ja henkilöstön välisellä yhteistyöllä on suuri rooli.

Rahoittaja korosti hankkeen aloituskokouksessa 28.5.2020 vertikaalisen segregaation olevan hankkeen keskiössä ja keskeistä on selvittää, mitkä (hierarkkiset) tekijät tähän vaikuttavat ja mikä korkeakoulujen ohjauksen ja opetuksen rakenteissa on sellaista, joka vaikuttaa sukupuolien eriytyneeseen hakeutumiseen työmarkkinoille. Kehittämistyössä huomion tuli olla rakenteissa ja toimintatavoissa eikä niinkään opiskelijoissa. Tärkeää oli huomioida myös hankkeen valtakunnallinen tehtävä. Ja näin myös hankkeessa teimme.

Tavoitteeseen pyrittiin hankesuunnitelman mukaisesti neljän toimenpidekokonaisuuden kautta 1) tuottamalla ja levittämällä tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, 2) kehittämällä sukupuolitietoista uraohjausta ja naisopiskelijoita hyödyttäviä, opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä 3) tukemalla korkeakoulujen tasa-arvotyötä edistämällä korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä 4) lisäämällä korkeakoulujen ja yritysten työntekijöiden ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymistä.

Opetus- ja ohjaustyöhön tarvitaan lisää tietoa ja työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa piilossa olevia käytäntöjä ja arvostuksia, sanoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitteleviä tunteita ja kokemuksia sekä huomioida sukupuolen moninaisuus sekä yhdenvertaisuuden eri ulottuvuudet opetuksessa, opintojen ohjauksessa ja uraohjauksessa. Opiskelijat ovat paitsi keskeinen kohderyhmä, myös merkittävä resurssi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä korkeakouluissa. Hankkeen tekniikan alan opetus- ja ohjaushenkilöstöön kohdistunut selvitys valotti tasa-arvoon liittyvien oletusten ristiriitaisuutta ja haasteellisuutta (Lätti, Niiranen & Teräsahde 2021). Haastatteluissa opettajat kertoivat pitävänsä ohjausta sukupuolineutraalina prosessina ja ohjattavan sukupuolta ohjauksen kannalta epärelevanttina asiana. Samanaikaisesti he kuitenkin tunnistivat tai sanallistivat useita opiskelijoiden toimintaan, persoonaan tai osaamiseen liittyvä sukupuolittuneita piirteitä, ominaisuuksia ja arvoja. (emt.) Sukupuoleen liittyvät teemat näyttävät kiinnittyvän ohjaukseen enimmäkseen tiedostamattomalla tasolla, jolloin kasvaa riski siitä, että ne pikemminkin vahvistavat kuin purkavat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita.

Myös opiskelijat tuovat esiin tasa-arvoasioiden käsittelyn ja sukupuolitietoisen uraohjauksen tarpeen. Hankkeessa toteutettiin tasa-arvoteemoihin liittyvä kysely Aalto- ja LUT-yliopistojen tekniikan alojen opiskelijoille. Kyselyn pohjautui Aallon opiskelijoille ja alumneille tehdyn haastattelututkimuksen esiin nostamiin opiskeluympäristön ja työelämän haasteisiin. Kyselyn keskeinen havainto on, että opiskelukokemus on molemmissa yliopistoissa varsin tasa-arvoinen, mutta sukupuolten väliset erot nousevat merkitseviksi työelämää, urakehitystä ja työnhakua käsittelevissä kysymyksissä. Naiset kokevat miehiä vahvemmin, että sukupuoli vaikuttaa heidän tulevaan uraansa ja ovat huolestuneempia tulevan työyhteisön suhtautumisesta sekä toivovat monipuolisempaa urapolkujen esittelyä ja sukupuolen huomioivaa uraohjausta. Uravaihtoehtona yrittäjyys kiinnostaa molemmissa yliopistoissa miehiä enemmän kuin naisia. Naiset ovat myös miehiä useammin kohdanneet sukupuolesta johtuvaa häirintää työelämässä ja havainneet naisopiskelijoiden seksuaalissävytteistä kommentointia opiskeluympäristössään. (Jääskeläinen 2021; Naukkarinen 2021.) Myös Laurea-ammattikorkeakoulussa tehty opiskelijakysely osoitti, että naisopiskelijat kokevat työmarkkinoilla syrjittävän naisia niin rekrytoinnissa kuin uralla etenemisessä. Näissä vastaajissa ei ollut tekniikan alan opiskelijoita. (Männikkö, Tiilikallio & Dincay 2021.)

Totuttu kulttuuri, henkilöstön tiedostamattomat oletukset ja tulevaisuudessa siintävän työelämän epätasa-arvoisuus heikentävät yhdessä korkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksen kanssa tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vaikka ongelmat ovat ilmeisempiä aliedustettujen opiskelijaryhmien kohdalla, vaikuttaa tilanne kaikkiin opiskelijoihin: stereotyyppisiin oletuksiin perustuva ohjaus kaventaa kaikkien näköaloja ja syrjinnän tai seksismin kokemukset huonontavat kaikkien opiskeluilmapiiriä. Opiskelijat toivovat henkilökunnalta avointa keskustelua ja ongelmiin puuttumista (Naukkarinen 2021).

NAU!-hanke tuotti runsaasti monipuolista materiaalia edistämään ja tukemaan naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemisestä niin korkeakouluopiskelijoiden kuin opetus-, ohjaus- ja kehittämistyötä tekevän henkilöstön käyttöön. Hankeyhteistyön tuloksena syntyi 1) ajankohtaista tietoa erityisesti tekniikan alan sukupuolittumisen syistä ja seurauksista, 2) vertikaalista segregaatiota vähentäviä ohjauskäytäntöjä, ura- ja työelämäpalveluja sekä välineitä ja suosituksia korkeakoulujen tasa-arvotyöhön, 3) naisopiskelijoiden ja työnantajien toimivia ja pysyviä yhteistyömuotoja sekä 4) toimintatapoja, jotka lisäävät organisaatioiden ymmärrystä tahattomasta syrjinnästä ja auttavat kehittämään systemaattisesti työyhteisöjen moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kehittämistyön tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä ja ne löytyvät hankkeessa luodulta sivustolta https://tasaarvoisestiuralle.fi/