|
|
|
Hankekoodi: S21955
Hankkeen nimi: 6Aika Osaamo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: PL 22
Puhelinnumero: 08-558410
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ouka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marguerite Guibert
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marguerite.guibert(at)businessoulu.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5728 533
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työttömyystilanne on viime vuosien hyvästä suhdanne- ja työllisyyskehityksestä huolimatta kuusikkokaupungeissa edelleen haasteellinen. Vuosina 2017-2018 työttömyysaste on ollut kaikissa kuusikkokaupungeissa laskeva, mutta haasteelliseksi tilanteen tekee mm. se, että vuonna 2018 kuusikkokaupunkien työttömistä työhakijoista noin 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen piirissä oli yhteensä 58 216 henkilöä ja työmarkkinatuen kunnan rahoittama osuus oli yhteensä hieman yli 172 miljoonaa euroa (Kuusikko-työryhmän raportti 7/2018). Julkisen sektorin haasteena on kehittää uudenlaisia ratkaisu- ja toimintamalleja siihen, että palvelut eri tilanteissa oleville työnhakijoille olisivat helpommin ja nopeammin saatavilla ja että ne johtaisivat pysyvämmin erilaisiin kestäviin ratkaisuihin. Toisaalta, erityisesti kasvukeskuksissa on yhtäaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta ja työvoiman saatavuus rajoittaa osaltaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Myös yritykset ovat uudenlaisten haasteiden edessä ja tarvitsevat niihin uudenlaisia ratkaisuja ja palveluja. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi elinkeinoelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudenlaisten taitojen oppimista.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75%:iin nykyisestä 72,4%:sta. Tätä tavoitellaan mm. uudistamalla työvoimapalveluita tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä sekä parantamalla palveluiden saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Palveluiden uudistamistyössä kuntien roolia palveluiden järjestämisessä vahvistetaan. Tämän toteuttamiseksi kuusikkokaupungit ovat esittäneet hallitukselle laajaa työllisyyskokeilua, jossa kokeiltaisiin työllisyyttä edistävien palveluiden järjestämisvastuun kokonaissiirtoa tarvittavien erityislakien ja kunnille siirrettävien resurssien turvin. (Kuntaliiton ja TEM:n kirje 30.8.2019). Työllisyyskokeilu on yksi suurimmista muutoksista pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisista tavoitteista, jolla vaikutetaan merkittävällä tavalla nykyiseen työllisyyspolitiikkaan ja sen mukaiseen vastuun- ja kustannustenjaon muutokseen valtion ja kuntien kesken. 6Aika Osaamo-hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisten työllisyyskokeilujen tuomaa uudenlaista toimintaympäristöä palvelujen kehittämisessä sekä tuetaan kokeilulle asetettavien tavoitteiden toteutumista hallitusohjelman mukaisesti.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää, sujuvoittaa ja monipuolistaa palveluja ja ratkaisuja, joilla pyritään hallituksen esittämän työllisyysasteen nostamiseen, työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseen sekä uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen työllisyys- ja elinkeinopalveluja verkostomaisesti yhteistyössä alueiden eri toimijoiden kanssa, jotta osaamisen kehittämisen haasteisiin, kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen sekä sirpaleiseen palvelutarjontaan löydetään uusia toimintamalleja ja ratkaisuja työnhakijoiden, työnantajien ja muiden sidosryhmien palvelutarpeet huomioiden. Hankkeen kehittämistyötä toteutetaan viiden eri työpaketin kautta. Työpaketeissa tehtävä kehittämistyö sisältää konkreettisia palveluja ja asiakastyötä kohderyhmänä olevien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi ja yritysten rekrytointi- sekä osaamistarpeisiin vastaamiseksi.
Hankkeessa luodaan kansallinen toimintamalli uudenlaisesta ohjaamo-mallin mukaisesta toiminnasta, joka on kehitetty huomioimaan aikuisväestön erilaiset tarpeet työllistymisen, jatkuvan oppimisen, työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ja yrittäjyyden tukemiseen sekä työnantajien tarpeet osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyen. Hankkeessa kehitettävissä toiminnoissa hyödynnetään eri alueilla valtakunnallisesti jo syntyneitä tai kehittymässä olevia työllisyyden ekosysteemejä. Työllisyyden ekosysteemiin kuuluvat kaupunkitoimijat, ELY-keskukset, TE-toimistot, KELA ja niiden muodostamat erilaiset monialaiset palvelurakenteet sekä alueiden oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset. Ekosysteemissä kaupunkien toteuttamat ja ylläpitämät palvelut sisältävät erilaisia työllisyys-, koulutus-, -, elinkeino-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan sekä neuvonta- ja tiedotuspalveluja. (Kuusikkokuntien kannanotto TEM:in kysymyksiin 2.9.2019).
Hankkeen toteutuskumppaneita ovat Oulun, Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Laurea ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi Espoon kaupunki osallistuu hankkeen toimintaan ns. hankkeen ulkopuolisena benchmark-kumppanina, mutta sillä ei ole omaa osahanketta hankekokonaisuudessa. Oulu toimii hankkeen päähallinnoijana vastaten kansallisella tasolla toimintojen kehittämistyöstä sekä hankkeen hallinnoinnista. Hanketoimijat tekevät kehittämishankkeessa tiivistä horisontaalista yhteistyötä, jolloin eri puolilla kehitettävät uudet palvelut ja toiminnat ovat laajennettavissa muihin hankekaupunkeihin sekä myös niiden ulkopuolelle.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat siinä mukana olevien kaupunkien työttömät työnhakijat, alityölliset, pätkätyöläiset, osa-aikatyöntekijät, alanvaihtajat sekä työelämän rakennemuutoksen johdosta työttömäksi jääneet henkilöt, jotka tarvitsevat tukea, neuvontaa, ohjausta työllistymiseen, kouluttautumiseen tai työelämään poluttaviin palveluihin pääsemiseen. Hankkeessa kehitettävien ja toteuttavien tilaisuuksien, tapahtumien, kampanjoiden ja koulutusten kohderyhmänä voivat aluekohtaisesti olla myös maahanmuuttajat, oppilaitosten kirjoilla olevat ja vastavalmistuneet henkilöt ja työssäkäyvät tai työttömyysuhan alla olevat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinoiden muuttuvassa tilanteessa työmarkkinoille pääsemiseksi tai osaamisen päivittämiseksi. Hankkeen kohderyhmään voi kuulua myös henkilöitä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten esim. vanhempainvapaalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja jotka olisivat halukkaita palaamaan työelämään. Lisäksi hanke voi palvella myös henkilöitä, jotka ovat työelämässä, mutta etsivät vaihtoehtoja esim. uralla etenemiseen tai uudelleen kouluttautumiseen tai ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä.
Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat mukana olevien kaupunkien yritykset ja muut työnantajat, joilla on rekrytointitarpeita ja jotka etsivät alalleen uutta työvoimaa tai osaamista tai muita yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä palveluita. Toiminnassa huomioidaan alueittain työvoimapulasta kärsivät toimialat, alueiden kasvuyritykset sekä yritysten kehittämistarpeet ja kasvupotentiaali, joihin vastaamiseksi räätälöidään palvelukokonaisuuksia työnantajien tarpeet huomioiden. Rekrytointitarpeiden lisäksi yritysten palveluissa huomioidaan osahankekohtaisesti alueen yritysten tarpeet esim. toimintojen kaupallistamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, toimintojen digitalisointiin jne.
Hankkeen kohderyhmien osalta on syytä huomioida, että hanke palvelee kohderyhmiään hankkeessa aloitus- ja lopetuslomakkeilla ilmoitettavia indikaattoritietoja huomattavasti laajemmin ja kaikkia hankkeiden asiakkuuksia ei matalan kynnyksen palvelutoimintaan ja monialaisen verkostoyhteistyöhön kuuluvan luonteen vuoksi ole mahdollista raportoida näissä seurantatiedoissa. Matalan kynnyksen palveluiden luonteen mukaisesti palveluissa tulee voida asioida myös nimettömästi ja ilman ajanvarausta. Hankkeessa voidaan tarvittaessa järjestää erilaisia PopUp-tyyppisiä tilaisuuksia ja tapahtumia sekä yrityksille että työnhakijoille, jotka palvelevat kohderyhmiä hyvin ja tavoittavat osallistujia laajasti, mutta niihin osallistuminen on vaikea todentaa. Lisäksi hankkeessa tehtävä kehittämistyö esim. elinvoimaan, oppimiseen ja palveluiden integraatioon liittyen on osaltaan sellaista työtä, että varsinaiset kohderyhmät hyötyvät niistä välillisesti. Arviolta 30-40% kohderyhmästä ohjautuu sellaisiin osahankkeiden toteuttamiin toimenpiteisiin, että heidän tietonsa voidaan luotettavasti ja tunnistettavasti kirjata EURA-henkilöjärjestelmään tai yritysten osallistumista kuvaaviin seurantatietoihin.
Hankkeen toiminnan ja toteutuksen kannalta merkittäviä välillisiä kohderyhmiä ovat kuutoskaupunkien työllisyys-, yrittäjyys-, koulutus-, ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja toteuttavat tahot, jotka hyötyvät asiakasohjautuvuuden ja palveluprosessien sujuvoitumisesta. Tällä vähennetään palveluiden ja resurssien päällekkäistä käyttöä ja saadaan alueiden voimavarat kohdennettua paremmin niitä tarvitseville.
Hankkeessa mukana olevien alueiden elinkeinoelämä hyötyy laajasti työvoiman nopeammasta ja helpommasta saatavuudesta, työvoiman osaamisen kehittämisestä, palvelupolkujen nopeutumisesta ja joustavuudesta sekä myönteisestä työllisyyskehityksestä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 098 758
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 955 400
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 548 588
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 346 539
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun
Kunnat: Oulu, Tampere, Turku, Vantaa, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 107
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 78
Suunniteltu: 774
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeella ei suoranaisesti vaikuteta luonnonvarojen käytön kestävyyteen, mutta välillinen vaikutus on se, että toimivat työmarkkinat ja taloudellisesti tasapainoinen yhteiskunta tukee myös ekologisten näkökulmien huomioon ottamista yhteiskunnallisessa kehityksessä. Hankkeen toiminnoissa uudet palvelujen tuotantotavat mm. monikanavaiset- ja sähköiset ratkaisut sekä erilaiset lähipalveluina toteutettavat ja kehitettävät palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta.Hankkeen tarjoiluissa ja markkinointimateriaalien tuottamisessa otetaan huomioon luonnonvarojen kestävä käyttö. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Uudet palvelujen tuotantotavat mm. monikanavaiset- ja sähköiset palvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta.Liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä. Hanketarjoiluissa otetaan huomioon niiden ilmastovaikutukset. Hankkeessa ei tuoteta ympäristön kannalta kestämätöntä kertakäyttöistä markkinointimateriaalia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa aiotut toiminnot eivät kohdistu Natura 2000 alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 4 |
| Hankkeen toiminnoissa ja toimintojen kehittämisessä pyritään huomioimaan materiaalien hyötykäyttö, kierrätys, energiatehokkuus sekä jätteiden vähäinen määrä.Hankkeessa ei tuoteta ympäristön kannalta kestämätöntä kertakäyttöistä markkinointimateriaalia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat yritykset. Hankkeessa kehitetään palveluja, joiden avulla yritysten rekrytointi on joustavampaa ja joita hyödyntämällä yritykset löytävät tarpeitaan vastaavia osaajia. Hankkeessa pyritään myös saatavilla olevan työvoimaresurssin tehokkaampaan käyttöön. Näillä molemmilla on vaikutusta yritysten kehittymiseen ja paikallisiin elinkeinorakenteisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään uusia työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluita työnhakijoille, työnantajille ja työllisyyspalveluiden parissa työskenteleville tahoille. Hankkeessa kehitetään myös uudenlaisia monikanavaisia ja sähköisiä palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 4 |
| Hankkeessa kehitettävät sähköiset palvelut vähentävät liikkumisen tarvetta ja näin ollen esim. yksityisautoilua. Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa esim. erilaiset tilaisuudet, kampanjat ja koulutukset pyritään huomioimaan lähialueilla toimivat tuotteiden ja palveluiden tuottajat. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävät ja tarjottavat työllistymistä edistävät palvelut sekä positiiviset siirtymät työmarkkinoille ja koulutukseen edistävät työnhakijoiden yksilöllistä hyvinvointia sekä myös laajemmin yhteisötason hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke edistää tasa-arvoista yhteiskuntakehitystä vähentämällä työttömyyden mukana tuomaa syrjäytymistä sekä huono-osaisuutta.Hanke palvelee erilaisia ihmisryhmiä eikä sulje ketään pois heidän etnisyyden, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen, kielen tai sukupuolen perusteella. Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään lisätukea. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hanke on avoin kaikille hankkeen kohderyhmämäärittelyn mukaisesti, ja asiakkaan palvelutarve määrittää asiakkuuden ja toimenpiteet hankkeessa. Tavoitteena on edistää kohderyhmän työllistymistä ja osaamista ja sitä kautta myös osallisuutta.Hanke tarjoaa erityistä tukea sitä tarvitseville ja auttaa heitä pääsemään yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 2 |
| Hankkeella ei ole varsinaista vaikutusta kulttuuriympäristön kehittymiseen tai säilymiseen, mutta hankkeen toimenpiteissä voidaan huomioida kulttuurin merkitystä ja keinoja erilaisissa hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen kehittämisen palveluissa.Hanke lisää kohderyhmien tuntemusta uudesta kulttuuriympäristöstä. Lisäksi hankkeeseen palkattavat työntekijät toimivat eräänlaisina kulttuuritulkkeina opasten asiakkaita työn tekemisen kulttuurin sekä toimimalla muutosagentteina erilaisten palveluiden kehittämisessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamisen kehittymiseen, mutta hankkeen toimintoihin mukaan tulevat yritykset ja oppilaitokset voivat omalta osaltaan edistää ympäristöosaamisen kehittymistä osana hankkeessa kehitettäviä toimintoja ja palveluita. Lisäksi hankkeella on ympäristöosaamista vahvistava esimerkkinä toimimisen rooli, kun se toteuttaa toiminnoissaan kestävän kehityksen periaatteita esim. erilaisissa hanketta koskevien materiaalien valinnassa sekä tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. | ||
6Aika Osaamo -hanke toteutettiin kuuden kaupungin yhteishankkeena 6Aika strategian mukaisesti. Hankkeessa oli 8 osatoteuttajaa, ja kokonaiskoordinoinnista vastasi BusinessOulu -liikelaitos. Muut toteuttajat olivat Tampereen kaupunki (ja Tampereen ammattiseudun opisto), Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Laurean ja Tampereen Ammattikorkeakoulut ja Tampereen aikuiskoulutuskeskus.
Hankkeen päätavoite oli kehittää asiakaslähtöisiä työllisyyden edistämisen palvelukokonaisuuksia. Kehitetyt hyvät käytännöt ja tulokset linkittyivät hankkeen kolmeen teemaan: matalan kynnyksen palveluiden ja prosessien kehittäminen, jatkuva oppiminen ja työvoiman kohtaannon parantaminen. Hankkeessa luotiin toimintamalleja ja saatiin aikaan konkreettisia tuloksia. Hankkeessa päästiin hyvin tavoitteisiin ja useita kehitettyjä palveluita saatiin juurrutettua.
Hankkeen suurimmat haasteet liittyivät koronapandemiaan ja työllisyyden kuntakokeiluun. Koronapandemia vaikeutti palveluiden kehittämistä ja hidasti asiakasvirtaa, mutta toisaalta haastoi kehittämään tehokkaita sähköisiä palveluja ja tapahtumia. Työllisyyden kuntakokeilu vei yleisesti eri työllisyystoimijoiden resursseja, mutta toisaalta myös mahdollisti hankkeessa kehittämistä ja kehitetyiden palveluiden juurruttamista.
Teemalle asiakaslähtöiset ja matalan kynnyksen palvelut tuotettiin omavalmentajuuden materiaalia, joka auttaa kehittämään asiakaslähtöisesti työllisyyspalveluiden asiakaspalvelutaitoja. Kehitetyt ja juurrutetut monikanavaiset ja moniammattimaiset matalan kynnyksen palvelupisteet, sekä walk-in palvelukokonaisuudet mahdollistavat asiakkaan nopean pääsyn laajaan valikoimaan työllisyys- ja elinkeinopalveluita. Sosiaali- ja terveysalalla on ollut jo pitkään osaajapula. Kehitetyt toimintamallit auttavat jakamaan tietoa alasta kiinnostuneille asiakkaille sekä ohjaamaan asiakas sote-alan koulutukseen. Omakielinen uraohjaus ja materiaalit antavat työkaluja organisaatioiden työntekijöille ja maahanmuuttaja-asiakkaille.
Teemalle jatkuva oppiminen kehitettiin työllisyyspalvelujen ja oppilaitosten yhteistyön malleja, sekä työpajamalli työelämän tarpeiden ja oppilaitoksen yhteisen ymmärryksen rakentumiseksi. Kaupunkien ja oppilaitosten verkostotyötä vahvistettiin monessa organisaatiossa hankkeen aikana ja työtä jatketaan edelleen hankkeen päättyessä.
Teemalle työvoiman kohtaannon parantaminen, kehitettiin matalan kynnyksen maksuttomia ja säännöllisiä rekrytointipalveluita, jotka ovat suunnattu sekä työnantajille että työnhakijoille. Työnantajayhteistyössä rakennettiin urapolkuja, joissa mahdollistettiin tutustuminen ja kouluttautuminen sosiaali- ja terveysalalle tai lähialoille. Mallia voidaan helposti soveltaa myös muilla osaajapula-aloilla.
Hankesuunnitelmaan oli kirjattu, että Osaamo-hankkeessa luodaan kansallista toimintamallia. Kansallisella tasolla monistettavaa toimintamallia ei kuitenkaan syntynyt. Osahankkeet ovat toimineet itsenäisesti, ja hankkeita toteutettiin pääosin toisistaan erillisinä. Jokaisella paikkakunnalla toteutus sai erilaisia muotoja. Tehtyjä toimenpiteitä on ohjannut kunkin osahankkeen laatimana paikallinen osahankesuunnitelma ja siinä määritellyt tavoitteet. Näitä tavoitteita määritteli kunkin toimijan sen hetkinen tilanne ja kehittämistarpeet, jotka luonnollisesti hieman poikkesivat toisistaan. Kuitenkin hankkeessa syntyi paljon toimintamalleja ja konkreettisia tuloksia, joita voidaan halutessa monistaa ja skaalata.
Hankkeen hyvistä käytännöistä on koottu sähköinen diasarja: Hyvät käytännöt 6Aika Osaamo -hankkeessa. + linkki 6Aika sivuilla