Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21957

Hankkeen nimi: Waypoint: nuorten pelillistetty polku työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Halonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.halonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8429

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAUSTA
Peruskoulun suorittaneista ja vuoden syrjässä olleista nuorista vain 40 % opiskeli perusastetta korkeamman tutkinnon ja kolmen vuoden päästä perusasteen jälkeisen tutkinnon suoritti enää vain 20 % nuorista (Myrskylä 2012). Yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen on ikäluokan nuorista vielä noin 14 % ilman toisen asteen tutkintoa (Ristikari ym. 2016). Tutkimusten mukaan suurin riski nuorille kokea pitkittyvää työttömyyttä on heikko koulutustausta ja kouluttautumattomuuden lisäksi näille nuorille kasaantuu myös toimeentulo- ja mielenterveysongelmia (Ristikari ym. 2016) ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen kasvattaa rikollisuutta.

Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista 23 %, eli noin 4 000 henkilöä on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa ja riski pitkäaikaistyöttömyyteen kasvaa entisestään nopean teknologisoitumiskehityksen myötä. Räjähdysmäisesti tapahtunut digitalisaatio vaatii nuoria omaksumaan erilaisia taitoja: kognitiiviset taidot, joustavuus, luova ongelmanratkaisu, joita 2020-luvun työelämässä tarvitaan, sillä digitalisaatio vähentää rutiiniluoteisia, suorittavan työn tehtäviä. Jotta nuori voi pärjätä tulevaisuudessa niin vapaa-ajalla kuin työympäristössä ovat digitaaliset taidot entistä enemmän määrittämässä yksilön asemaa niin työmarkkinoilla kuin sosiaalisessa elämässä.

TAVOITE
Waypoint-hankkeen tavoitteena on pelillisiä ohjaus- ja koulutusmenetelmiä kokeilemalla tukea nuoria kehittämään ja vahvistamaan heidän työllistymis- ja työmarkkinavalmiuksia sekä työllistymään suoraan avoimille työmarkkinoille esim. tuetusti oppisopimuskoulutuksen avulla tai ilman työnantajalle suunnattuja tukitoimia. Työllistymisen ohessa nuorta ohjataan pelillisiä menetelmiä käyttäen saavuttamaan puuttuva tutkinto, tutkinnon osa ja/tai päivittämään osaaminen vastaamaan muuttuvan työympäristön osaamisvaateita. Nuoret myös osallistuvat Hamina 1810 - työ ei koskaan muutu peliin rakennettavaan työllistymistä tukevaan ja kehittävään ohjausmallin suunnittelu- ja kehitustyöhön. Peliin rakennettava ohjausmallin tavoitteena on tukea nuorten polkuja kohti opinto- ja työelämää ja näin nuoret itse ohjaavat toisia nuoria työelämään pelin kautta tapahtuvan ohjauksen avulla.

KOHDERYHMÄT
Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat työttömät alle 16-29-vuotiaat pelkän perustutkinnon varassa olevat Kymenlaakson alueen nuoret. Kohderyhmään kuuluvat myös kuntien, valtion, oppilaitosten ja kolmannen sektorin henkilökunta, jotka työskentelevät nuorten työn- ja koulutuksen parissa Kymenlaakson alueella. Nuoret ohjautuvat toiminnan piiriin eri yhteistyökumppaneiden kautta (Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset). Pääosa hankkeen toimenpiteistä kohdentuu Kouvolan ja Kotkan alueelle, joissa yhteistyökumppanit toimivat.

TOIMENPITEET – JA ALUE
Maakunnassa kootaan kaksi osallistujaryhmää yksi Kouvolassa ja yksi Kotkassa. Ryhmien maksimiosallistujamäärä on 12. Uusia nuoria voidaan ryhmään ottaa vain, jos pajaan osallistuvien nuorten asiat ovat edenneet niin, että nuori pärjää työelämässä kevyellä tuella ja osoittaa selviävän itsenäisesti oppimisympäristöksi tunnistetussa työympäristössä.

Ennen pajatoiminnan käynnistämistä pajoihin hakeutuvat nuoret haastatellaan ja pajoihin osallistuvien nuorten osaaminen kartoitetaan ja tunnistetaan käyttäen pelillistettyjä menetelmiä. Pajatoiminnan alussa yhdessä nuoren kanssa mietitään vaihtoehtoja, miten työllistymisen esteenä oleva osaamisvaje saadaan pienennettyä ja/tai kokonaan poistettua ja mikä herättäisi nuoren motivaation lähteä työelämään ja kesken jäänyt tutkinto suoritettua loppuun. Nuorelle etsitään hänen elämäntilanteensa soveltuva työ- ja/tai oppisopimuskoulutuspaikka. Nuorta ei jätetä yksin selviytymään työstä ja opinnoista vaan hänelle ja työnantajalle tarjotaan tukea työpaikalle. Tuen määrää vähennetään asteittain, kun huomataan, että nuori alkaa selviämään työssä ja tutkinnon osien suorittamisessa.

Hankkeessa käytetään pelillisiä menetelmiä työllistymisen ja työmarkkinavalmiuksien edistämisessä ja nuori osallistuu hankkeen pelitoimintaan niinä päivinä, milloin ei ole työssä. Koska nuoret ovat oman elämänsä kokemusasiantuntijoita ja heidän kokemukset kouluttautumisesta ja/tai työelämästä kiinnitetään Hamina 1810 - Työ ei koskaan pelin ohjausmodulin ideoimiseen ja kehittämiseen ja mahdollisesti nuoren taitojen puitteissa myös sen rakentamiseen. Näin nuoret itse kertovat millaista ohjausta he tarvitsisivat, jotta polku koulutuksesta työelämään sujuisi ilman katkoksia. Pelin avulla nuoret ohjaavat toisia nuoria ohi koulutus- ja työelämäkarikkojen. Hankkeen ryhmissä nuorien digitaaliset taidot saavat päivityksen, sillä uusimpien tutkimusten mukaan kaikilla nuorilla työ-ja koulumaailmassa selviämiseen tarvittavat digitaaliset taidot eivät ole vahvat ja heikoilla digitaalisilla taidoilla varustettu nuori voi ajautua sähköisten palveluiden katveeseen, kun ei osaa hakea apua tai hänelle kuuluvia palveluja.

TULOKSET
Lyhyen aikavälin tuloksia ovat:
*15 työllistynyttä nuorta, joiden työllistymispolkua seurataan hankkeen aikana

Lisäksi tuloksena on nuorten suunnittelema työllistymistä tukeva ohjausmalli työllistymistä- ja kouluttautumista tukevaan Hamina 1810 – Työ ei koskaan muutu -peliin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat työttömät alle 16-29-vuotiaat pelkän perustutkinnon varassa olevat Kymenlaakson alueen nuoret. Pääosa toimenpiteistä kohdentuu Kouvolan ja Kotkan alueelle, joissa yhteistyökumppanit toimivat.

Kohderyhmään kuuluvat myös kuntien, valtion, oppilaitosten ja kolmannen sektorin henkilökunta, jotka työskentelevät nuorten työn- ja koulutuksen parissa Kymenlaakson alueella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki nuorten työllistymiseen- ja kouluttamisen kanssa työskentelevät organisaatiot sekä hankkeen toimintaan osallistuvien nuorten perheyhteisöt, joihin yritetään vaikuttaa tiedottamisen ja nuorten toiminnan kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 215 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 534

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Kouvola, Miehikkälä, Iitti, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta-ajatuksena oleva pelillisyys on painottunut miessukupuoleen, sillä Akatemia rahoitteisen Polkuja Työhän -hankeen tulosten mukaan sukupuoli ja koulutusvalinnat vaikuttavat voimakkaasti suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden digivalmiuksiin. "Hankkeen tulokset osoittavat, että sukupuolten väliset erot digitaalisissa valmiuksissa suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa ovat aihesidonnaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että miesopiskelijoiden digitaaliset käyttö-tottumukset ovat naisopiskelijoita monipuolisemmat ja heidän osaamisensa on naisopiskelijoita teknisempää. Naisopiskelijoiden käyttökokemukset rajautuvat pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tietyn tavoitteen saavut-tamiseen teknologian avulla. Naisopiskelijoiden osaaminen keskittyy miesopiskelijoita enemmän digitaalisessa vuoro- vaikutuksessa ja opiskelussa tarvittavien taitojen hallintaan. Miesopiskelijoille puolestaan on tyypillistä kiinnostus itse teknologiaa kohtaan ja erilaisten digitaalisten palvelujen tutkiskeleva käyttö. Näin ollen heille kertyy naisopiskelijoita enemmän digitaalista osaamista ja positiivisempi asennoi-tuminen uutta teknologiaa kohtaan. Havaitut erot kertovat sukupuolittuneista mieltymyk-sistä, eli erilaisesta orientaatiosta digitaalitekniikkaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan. Erot näyttävät synty-vän ja vahvistuvan jo alemman kouluasteen aikana, sillä toisen asteen opiskelijoiden aineistossa erot digitaalisessa osaamisessa ja käyttötottumuksissa ovat suuret ja kor-reloivat opiskelijoiden itsessään varsin sukupuolittuneisiin opintoalavalintoihin." Polkuja - työhön hanke 2019. 25-vuotiaiden miesten elinaikaodote jää alhaisemmaksi kuin keskimäärin Suomessa ja miesten tapaturmaisesti menetyt elinvuodet peruskouluasteen käyneillä miehillä on myös Kymenlaakossa korkeammalla tasolla kuin muualla Suomessa keskimäärin. Hyvinvoiva Kymenlaakso Raportti 2018. Miesten sekä peruskoulutuksen käyneiden naisten menetetyt elinvuodetovat Kymenlaaksossa muuta maata korkeammalla tasolla.• Alkoholin liikakäyttö on Kymenlaaksossa yleisempää matalasti koulutetuilla miehillä verrattuna koko Suomen tilanteeseen keskimäärin, ero eri ryhmien välillä on suurempi kuin muualla Suomessa.Hyvinvoiva Kymenlaakso Raportti Kymenlaakson väestön hyvinvoinninja terveyden tilasta, hyte-työryhmän työskentelystä sekäjohtopäätöksistä jaehdotuksista jatkotyöskentelylle. 2018. Hankkeessa tavoitellaan tarkoituksenmukaisesti enemmän nuoria naisia toiminnan piiriin, sillä tutkimustulosten mukaan perheen äidin koulutus vaikuttaa lasten koulutustasoon ja jos hankkeen aikana pystytään nostamaan nuorten naisten työllistymistä ja kouluttautumista työn ohessa niin sillä on vaikutusta tulevien lasten tai laste koulutustasoon sitä nostavasti. Ylisukupolvinen työttömyys nuorten työpajalla tukimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on periytyvää ja lapsen kasvuprosessien monisyinen sidos kotiin ja sen arjessa tapahtuviin toimintoihin antaa aiheen puhua lähtökohdasta sosiaalisena perintönä. (Pohjantammi 2006.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen valmistelussa edellä mainittujen selvitysten ja raporttien valossa ja toimenpiteitä pyritään suuntaamaan sukupuolinäkökulmaa tasoittavasti. Pelillisiä menetelmien käytännöllisten toimenpiteiden vaikuttavuutta sukupuoleen ei pystytä ennakkoon arvioimaan. Keskeisimmät toimenpideratkaisut tullaan tekemään hankkeen toteutuksen aikana ja silloin päätetään miten toimenpiteitä voidaan yrittää valtavirtaistamaan, sillä koulutuksen nähdään olevan tutkimusten mukaan merkittävimpiä yksittäisenä sosiaalisena rakenteena, joka tuottaa eroja nuorten digitaalissa valmiuksissa ja suuntaamalla tästäkoulutusta nuorten digitaaliste taitojen kehittämiseksi pyritään ilmöiötä lieventämään.(Polkuja työhän hanke.)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen taoitteena on nuorten työllistyminen ja digitaalisiin taitoihin liittyvien eroavuuksien kaventaminen eri sukupuolten välillä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei yhteyttä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei yhteyttä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei yhteyttä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei yhteyttä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei yhteyttä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei yhteyttä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei yhteyttä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
nuorten osaamisen hyödyntäminen ja työllisyyasteen parantaminen ja sitä kautta tapahtuva koulutustason nousu ja eliniäin odotteen nosto nuorilla miehillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Pelillinen menetelmä peli, on aineeton tuote, minkä kehittäminen voi tukea myös alan osaamisen kehittymistä maakunnan alueella ja siten luoda uutta arvoa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
ei yhteyttä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Työllistyminen on erittäin merkittävässä roolissa yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja osallisuuden kokemisessa. Hanke tukee sosiaalisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin kokemista ja kehittymistä. Yhdessä toimimalla ja positiivisia kokemuksia saavuttamalla on nuoren minäkuvaa vahvistava vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hanke edistää tasa-arvoa välillisesti digitalisaation liittyvä osaamisen eroavuuksia kaventamalla. Hanke tavoittelee toimintaansa yhtä paljon nuoria naisia, kuin miehiä ja yrittää tukea naisten työllistymistä miesvaltaisille digitalisaatioaloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Työ on keskeinen osatekijä yhtteiskunnallise eriarvoisuuden vähentämisessä. Koulutus ja työllistyminen ovat nuorelle väylä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskunnallista osallisuutta. Hanke edistää suoraan yhteiskunnallista ja kultuurillista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 6 5
Peli ja pelillisyys ovat arkinen osa nuortekulttuuria ja osa myös peli- ja kulutuskulttuuria.
Ympäristöosaaminen 0 0
ei yhteyttä

9 Loppuraportin tiivistelmä

-