Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21958

Hankkeen nimi: IKUT - Ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen ja -valmiuksien kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 30.11.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Maahanmuuttovirasto

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 1019953-5

Jakeluosoite: Opastinsilta 12 A

Puhelinnumero: 0295430431

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ihmiskauppa.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Veikko Ilmari Mäkelä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ylitarkastaja, Ihmiskaupan uhriien auttamisjärjestelmä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veikko.makela(at)migri.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295463171

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden työelämätaitoja, kehittää heille suunnattuja työelämäpalveluita, lisätä tietoa ihmiskaupan uhrien asemasta työelämässä ja vahvistaa yksityisen sektorin osallistumista ihmiskaupan vastaiseen työhön. Hankkeen idea on syntynyt käytännön ihmiskaupan vastaisesta työstä.

Hankkeessa on kolme päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite on selvityksen tekeminen ihmiskaupan uhrien tilanteesta työmarkkinoilla ja työelämäpalveluiden saajina. Tarkoitus on kartoittaa, miten nykyrakenteet tukevat ihmiskaupan uhreja ja mitä kehitettävää niissä mahdollisesti on. Selvityksen tuloksia ja siinä annettavia suosituksia käytetään hankkeen muiden toimintojen rakentamiseen, ja niillä pyritään vaikuttamaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden parempaan huomioimiseen työelämäpalveluiden saajina.

Toinen tavoite, ja samalla hankkeen keskeisin tavoite, on ihmiskaupan uhriksi joutuneiden henkilöiden työelämävalmiuksien ja -taitojen parantaminen. Työelämävalmiuksien ja -taitojen parantamiseen tähdätään hankkeessa ihmiskaupan uhreille rakennettavan työelämävalmennusmallin kautta. Työelämävalmennusmallin tarkoituksena on mm. tukea ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ymmärtämään paremmin omia oikeuksiaan työelämässä ja Suomessa, vahvistaa ja auttaa heitä oman osaamisensa löytämiseen, tukea entisiä uhreja työelämään siirtymisessä ja tarjota heille yksilöllistä psykososiaalista tukea. Työelämävalmennus toteutetaan yhteistyössä Monika Naiset -liiton ja Rikosuhripäivystyksen kanssa ja siihen osallistuu vähintään 20 entistä ihmiskaupan uhria, joista puolet naisia. Valmennuksen kesto on noin 2 kuukautta.

Hankkeen kolmantena tavoitteena on lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta ja ihmiskaupan vastaisesta työstä yksityisen sektorin toimijoiden keskuudessa ja vaikuttaa siihen, että yritykset auttaisivat ihmiskaupan uhreja konkreettisesti Suomessa ja tukisivat hankkeessa rakennetun työelämävalmennusmallin toteutumista. Tavoitetta toteutetaan hankkeessa kouluttamalla yrityksiä ihmiskaupasta, ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja ihmiskaupan uhrien työllistämisestä. Aiheesta järjestetään myös kaksi teemaseminaaria, jossa yrityksiä kannustetaan työllistämään ihmiskaupan uhreja osana yritysvastuutoimintaansa.

Hanke tähtää siihen, että sen toimenpiteiden tuloksena Suomessa ollaan entistä tietoisempia ihmiskaupan uhrien tilanteesta, erityisesti työelämässä, ihmiskaupan vastaisesta työstä ja ihmiskaupan ehkäisemisestä. Pitkän ajan tähtäimenä ihmiskaupan uhrien työelämätaidot paranevat, heidän riskinsä joutua uudelleen ihmiskaupan uhriksi vähenee. Lisäksi yritykset alkavat työllistää ihmiskaupan uhreja ja ehkäistä mahdollisesti oman alansa sisällä tapahtuvaa hyväksikäyttöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ihmiskaupan uhriksi joutuneet henkilöt. Pääasiassa tämä koskee henkilöitä, jotka ovat päässeet pois hyväksikäyttötilanteestaan. Ihmiskaupan uhrit ovat lähes poikkeuksetta ryhmä, joka jää työelämän ulkopuolelle puutteellisten työelämätaitojen, hyväksikäyttökokemusten jättämien traumojen tai fyysisten haittojen ja oman tilanteensa hahmottamisen puutteen vuoksi. Ihmiskaupan uhrein auttamisjärjestelmän asiakkaista, kuten myös ihmiskaupan uhreja auttavien järjestöjen asiakkaista, suuri osa joutuu elämään yhteiskunnan tarjoamilla tuilla, vaikka he eivät sitä haluaisi. Ihmiskaupan uhrien työmarkkina-asema on usein hyvin heikko, mihin hankkeella pyritään tuomaan muutosta ja löytämään keinoja hyödyntää työelämävalmennusta yhtenä toipumisen keinona.

Ihmiskauppa koskee kaikkia sukupuolia. Samalla on ymmärrettävä, että ihmiskaupan uhrit ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja uhrien tilanteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Hankkeessa otetaan huomioon kohderyhmän yksilölliset tilanteet ja sukupuolinäkökulma. Hankkeeseen osallistuvat ihmiskaupan uhrit ovat sekä naisia että miehiä, mikä on otettu huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Naisille ja miehille järjestetään omat työelämävalmennuksensa yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen ja Monika Naiset ry:n kanssa. Hankkeeseen osallistujat valitaan hankkeen aikana. Toimet on suunniteltu kaikenikäisille, minkä vuoksi rajausta ei sen osalta tehdä. Lähtökohtaisesti hankkeeseen osallistujien pitää olla henkisesti siinä kunnossa, että he pystyvät osallistumaan valmennukseen. Samoin lähtökohtaisesti osallistujilla on oleskelu- ja työnteko-oikeus Suomeen, sillä pitkän ajan tavoite on, että osallistujat pääsisivät kiinni työelämään. Valmennusta voidaan kuitenkin tarjota laajemminkin ihmiskaupan uhreille, mikäli tämä on hankkeen resurssoinnin kannalta järkevää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muun muassa yritykset, Suomessa olevat ihmiskaupan uhrit ja muut haavoittuvassa asemassa olevat, työelämän ulkopuolelle jäävät henkilöt, ihmiskaupan vastaista työtä tekevät toimijat ja työmarkkinatoimijat. Koska hanke on pilotti, siihen varsinaisesti osallistuva kohderyhmä on rajattu. Hankkeen tuotokset, mm. työelämävalmennusmalli, hyödyntävät kuitenkin ihmiskaupan uhreja laajemmin, kun hankkeessa saatu työelämäosaaminen integroidaan osaksi ihmiskaupan uhrien auttamistoimintaa. Samalla hankkeessa tuotetaan myös tietoa (esim. selvitys), joka hyödyntää eri organisaatioiden toimintaa ja lainsäädäntötoimijoita. Näitä ovat esimerkiksi ministeriöt, TE-toimistot, Aluehallintovirastot ja työmarkkinajärjestöt. Hankkeen välilliset hyötyjät kattavat näin ollen tahoja sekä yksityisistä henkilöistä aina yksityiselle sektorille, kolmannen sektorin toimijoihin ja valtiohallinnon organisaatioihin.

Yritykset saavat hankkeessa suoraa koulutusta, ja siinä mielessä ne ovat välitön kohderyhmä. Hankkeessa toteutettavat toimet suunnataan niille kuitenkin lähtökohtaisesti ihmiskaupan uhrien tilanteen parantamiseksi, minkä vuoksi niitä kohdellaan välillisenä kohderyhmänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 541

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 055

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Tuusula, Vantaa, Kirkkonummi, Järvenpää, Vihti, Porvoo, Hyvinkää, Espoo, Kerava, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma on ollut hankkeessa läsnä alusta asti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosittaisten tilannekatsausten, ihmiskaupan vastaisen työn järjestöjen, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heunin julkaisujen ja kansainvälisten raporttien ja julkaisujen pohjalta on huomioitu se, millainen vaikutus ihmiskaupalla on naisiin, miehiin ja muunsukupuolisiin. Koska naiset ja miehet ovat usein eri ihmiskaupan muotojen uhreja, heidän erityiset tarpeensa tuelle on otettu huomioon esimerkiksi hankkeen työelämävalmennustavoitteessa tarjoamalla erillistä valmennusta naisille ja miehille. Hankkeessa on tehty lähesitä yhteistyötä Monika Naiset -liiton kanssa, jolla on kattava kokemus sukupuolikysymyksistä maahanmuuttajanaisten kanssa. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon myös työmarkkinakentan analyysissä. Sukupuolianalyysia on tehty erityisesti siitä näkökulmasta, millaisille aloille eri sukupuolta olevat ihmiskaupan uhrit työllistyvät ja miten hyväksikäyttöä tapahtuu. Analyysia on tehty jo aikaisemmin osana auttavien toimijoiden perustyötä, jotta ihmiskaupan dynamiikkaa ymmärretään jokaisen yksilön näkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa sukupuolinäkökulmaa valtavirtaistetaan mm. seuraavasti: 1) naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan ja koultuksiin, 2) hankkeessa tuotettu valmennus ja työelmäpolkujen tukeminen tehdään sukupuolisensitiivisesti ja naisille ja miehille on tarjolla erillistä toimintaa ja koulutusta, 3) sukupuoli huomioidaan psykososiaalisen tuen antamisessa ja tukea kohdennetaan sen mukaan, 4) työelämätuella tuetaan molempia sukupuolia työllistymisessä, 5) sukupuoli otetaan huomioon hankkeessa tuotetussa materiaaleissa ja selvityksessä ja 6) ihmiskauppatietoisuuden levittämisessä sukupuolinäkökulma ja ihmiskaupan sukupuolittuneisuus tuodaan vahvasti esiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan ihmiskaupan uhrien työelämätaitojen parantaminen ja työllisyyden edistäminen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on kuitenkin sisäänrakennettu osaksi hankkeen tavoitteita ja se on huomioitu hankkeen toimintojen, mm. työelämävalmennuksen toteuttamisessa, joissa osallstujien sukupuoli on otettu huomioon. Naisille ja miehille järjestetään hankkeessa erilliset koulutusryhmät sukupuoli- ja kulttuurisensittivisyyssyistä. Sukupuoli on hankkeessa otettu huomioon myös ihmiskaupan näkökulmasta, sillä hyväksikäyttäjän sukupuoli saattaa vaikuttaa uhrin kykyyn toimia ko. sukupuolta olevan henkilön kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa rakennetaan haavoittuvassa asemassa oleville ihmiskaupan uhreille työelämvalmennusmalli. Malli on tarkoitettu hyödynnettäväksi sekä ihmiskaupan vastaisen työn toimijoiden että työelämätoimijoiden, kuten TE-toimistot, perustyössä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hankkeen päätavoite on ihmiskaupan uhrien hyvinvoinnin ja toipumisen edistäminen kehittämällä uusia keinoja heidän auttamisekseen ja uhrien työllisyyden tukemiseksi. Hanke tuottaa tätä kautta suoraa hyvinvointia siihen osallistuville hankilöille. Työelämävalmennuksen pohjalta kehitettävää mallia hyödynnetään myös tulevaisuudessa ja sitä voidaan hyödyntää laajemmin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden työelämäosaamisen tukemiseen.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeen kaikissa toimilla edistetään tasa-arvonäkökulmaa. Erityisesti selvityksessä ja työelämävalmennuksessa ja työllistymisen tukitoimissa painotetaan sukupuolinäkökulmaa ja tähdätään siihen, että sekä naisilla, miehillä ja muunsukupuolisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toipua hyödyntäen työelämään pääsyä ja omien työelämtaitojensa kehittämistä. Eri sukupuolten tarpeet huomioidaan hankkeen toimissa ja hankkeeseen kehitettävässä materiaalissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 7
Rakentamalla uusia tapoja auttaa ihmiskaupan uhreja, hankkeessa pyritään vähentämään ihmiskaupan uhreihin kohdistuvaa eriarvoisuutta ja heidän erilaisten tilanteidensa huomioimista suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Ihmiskaupan uhrit, myös hankkeseen osallistuvat, tulevat useista eri kanalaisuuksista, minkä vuoksi heidän kykynsä ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa vaihtelevat suuresti. Ihmiskaupan uhrien yhteiskunnallisen aseman parantamisen lisäksi hankkeella vaikutetaan suoraan myös yritysten toimintaan ja niiden käytäntöihin, jotta ne huomioisivat paremmin toimissan eriarvoisuuden ja hyväksikäytön vastaisen toiminnan. Hankkeella pyritään myös vaikuttamaan siihen, että ihmiskaupan uhrit työllistyvät etnisestä taustastaan huolimatta aloille, joille heillä on aidosti kiinnostusta ja taitoja. Hankkeen kehittämistoimenpiteillä tähtäävät myös eriarvisuuskehityksen torjumiseen ehkäisemällä ihmiskaupan uhrien ajatutumista uudelleen hyväkiskäyttöaloille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-