Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21959

Hankkeen nimi: Raskaan autokaluston kuljettajan työssä jaksamisen edistäminen (VIREEKSI)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: (017) 255 6000

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Jalkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.jalkala(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856057

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa kuljetusalalla toimivien kuljettajien työhyvinvointia ja työkykyä hyödyntämällä jo olemassa olevia mittaus- ja havainnointimenetelmiä. Hankkeen erityisenä painopisteenä on hyödyntää työnkuormittavuuden- ja palautumisen, työergonomian, sekä ravitsemuksen ja liikunnan tutkittua tietoa soveltamalla ja jalkauttamalla nämä kuljettajien arkeen. Välillisenä vaikutuksena kuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn lisääntyminen edistää työn tehokkuutta, työn mielekkyyttä, pidentää työuria, sekä parantaa kuljetusalan yritysten tuottavuutta. Hyvinvoiva ja työstä motivoitunut kuljettaja toimii yrityksen ja koko kuljetusalan käyntikorttina.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kuljetusalan ammattilaiset eri ammattiryhmistä: henkilöliikenne (paikallisliikenne, reittiliikenne ja tilausajo), puutavarakuljetus, kappaletavararunkokuljetukset, teiden kunnossapitokuljetus, sekä jakeluautonkuljettajat. Tavoitteena on saavuttaa eri kuljetusalan suoritealoilta noin 200 kuljettajaa hankkeen toimenpiteiden piiriin.

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat:

1) Kuljetusalan yritysten yrityskulttuurin selvittäminen työhyvinvoinnin ja työkyvyn näkökulmista.
2) Kuljettajien työarjen ja elämäntapojen kartoitus, sekä henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen omatoimisen työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi.
3) Kehitetään eri suoritealoilla toimivien kuljettajien täydennyskoulutuksiin työhyvinvoinnin koulutuskokonaisuus, jota pilotoidaan hankkeen aikana.
4) Kuljetusalan yritysten liiketoiminnan johtamisen kehittäminen työkykyjohtamisen kautta.

Hankkeen tuloksena löydetään ja tunnistetaan eri suoritealojen kuljettajien työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Kuljettajat kykenevät tunnistamaan työstä aiheutuvan kuormituksen ja huolehtimaan riittävästä palautumisesta osana omaa työnkyvyn johtamista. Hankkeen aikana on kehitetty ja pilotoitu koulutuskokonaisuudet osaksi kuljettajien täydennyskoulutuksia. Kuljetusalan yritykset ja esimiehet ovat tunnistaneet työhyvinvoinnin edistämisen yhteyden kannattavaan liiketoimintaan, työnantajamielikuvaan sekä alan houkuttavuuteen, sekä alalla pysymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kuljetusalan ammattilaiset eri ammattiryhmistä: henkilöliikenteen suoritealalta paikallisliikenne sekä tilaus- ja kaukoliikenne, yhdistelmäkuljetuksista puutavarakuljetus, kappaletavararunkoliikenne sekä jakeluautonkuljettajat kaupunkijakelusta. Tavoitteena on saavuttaa kohderyhmästä noin 200 kuljettajaa hankkeen toimenpiteiden piiriin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen muut kuljetusalan yritykset ja organisaatiot, yritysten asiakkaat, sekä toimenpiteisiin osallistuvien kuljettajien perheet ja läheiset, työterveyshuolto ja alueen muu väestö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 745 854

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 389 273

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 932 317

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 486 591

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Keitele, Rautalampi, Kuopio, Vesanto, Tervo, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Lapinlahti, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa järjestettävien koulutuksien tai mittaustoimien osallistujia ei rajata sukupuolen perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioitu; hankkeessa mukana eri ikäisiä ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Näihin kuuluu kaikkia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeessa tuotetut koulutukset ja kokeilut tarjotaan kaikille, sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai elioihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin ym.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaaleissa ja jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Kuopioon on suunnitteilla maailman suurin havusellutehdas ja toteutuessaan tehdas tulee käyttämään puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaan kuutiometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa satojen uusien kuljettajien tarvetta alueella. Hanke osaltaan vastaa tehtaan tulon aiheuttamaan logistiikkahaasteeseen tukemalla edistämällä kuljettajien terveydentilaa ja vireyttä sekä lisäämällä alan vetovoimaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 8
Hankkeessa kehitetään liiketoiminnan kehittämistä tukevia palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 7 4
Hanke pyrkii lisäämään alan houkuttavuutta ja Pohjois-Savossa mahdollisesti eteen tulevaan logistiikkahaasteeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Koulutuksien, kokeilujen ja terveydentilaan liittyvien mittauksien avulla toivotaan lisäävän kuljettajien hyvinvointia ja terveyttä. Toimenpiteillä pyritään tukemaan heidän työssä jaksamista.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeen aikana tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Koulutuksilla voidaan tukea ihmisten työssä jaksamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei oleteta olevan vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-