|
|
|
Hankekoodi: S21959
Hankkeen nimi: Raskaan autokaluston kuljettajan työssä jaksamisen edistäminen (VIREEKSI)
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2020 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: (017) 255 6000
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Ala-Kotila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.ala-kotila(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856057
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa kuljetusalalla toimivien kuljettajien työhyvinvointia ja työkykyä hyödyntämällä jo olemassa olevia mittaus- ja havainnointimenetelmiä. Hankkeen erityisenä painopisteenä on hyödyntää työnkuormittavuuden- ja palautumisen, työergonomian, sekä ravitsemuksen ja liikunnan tutkittua tietoa soveltamalla ja jalkauttamalla nämä kuljettajien arkeen. Välillisenä vaikutuksena kuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn lisääntyminen edistää työn tehokkuutta, työn mielekkyyttä, pidentää työuria, sekä parantaa kuljetusalan yritysten tuottavuutta. Hyvinvoiva ja työstä motivoitunut kuljettaja toimii yrityksen ja koko kuljetusalan käyntikorttina.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kuljetusalan ammattilaiset eri ammattiryhmistä: henkilöliikenne (paikallisliikenne, reittiliikenne ja tilausajo), puutavarakuljetus, kappaletavararunkokuljetukset, teiden kunnossapitokuljetus, sekä jakeluautonkuljettajat. Tavoitteena on saavuttaa eri kuljetusalan suoritealoilta noin 200 kuljettajaa hankkeen toimenpiteiden piiriin.
Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat:
1) Kuljetusalan yritysten yrityskulttuurin selvittäminen työhyvinvoinnin ja työkyvyn näkökulmista.
2) Kuljettajien työarjen ja elämäntapojen kartoitus, sekä henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen omatoimisen työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi.
3) Kehitetään eri suoritealoilla toimivien kuljettajien täydennyskoulutuksiin työhyvinvoinnin koulutuskokonaisuus, jota pilotoidaan hankkeen aikana.
4) Kuljetusalan yritysten liiketoiminnan johtamisen kehittäminen työkykyjohtamisen kautta.
Hankkeen tuloksena löydetään ja tunnistetaan eri suoritealojen kuljettajien työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Kuljettajat kykenevät tunnistamaan työstä aiheutuvan kuormituksen ja huolehtimaan riittävästä palautumisesta osana omaa työnkyvyn johtamista. Hankkeen aikana on kehitetty ja pilotoitu koulutuskokonaisuudet osaksi kuljettajien täydennyskoulutuksia. Kuljetusalan yritykset ja esimiehet ovat tunnistaneet työhyvinvoinnin edistämisen yhteyden kannattavaan liiketoimintaan, työnantajamielikuvaan sekä alan houkuttavuuteen, sekä alalla pysymiseen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kuljetusalan ammattilaiset eri ammattiryhmistä: henkilöliikenteen suoritealalta paikallisliikenne sekä tilaus- ja kaukoliikenne, yhdistelmäkuljetuksista puutavarakuljetus, kappaletavararunkoliikenne sekä jakeluautonkuljettajat kaupunkijakelusta. Tavoitteena on saavuttaa kohderyhmästä noin 200 kuljettajaa hankkeen toimenpiteiden piiriin.
Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen muut kuljetusalan yritykset ja organisaatiot, yritysten asiakkaat, sekä toimenpiteisiin osallistuvien kuljettajien perheet ja läheiset, työterveyshuolto ja alueen muu väestö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 745 854
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 661 221
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 932 316
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 826 526
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Tuusniemi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Keitele, Tervo, Suonenjoki, Vesanto, Rautavaara, Kaavi, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Kuopio, Rautalampi, Pielavesi, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai elioihin ja luonnonmonimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus voi olla käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin ym. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaaleissa ja jätteet kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 6 |
| Kuopioon on suunnitteilla maailman suurin havusellutehdas ja toteutuessaan tehdas tulee käyttämään puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaan kuutiometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa satojen uusien kuljettajien tarvetta alueella. Hanke osaltaan vastaa tehtaan tulon aiheuttamaan logistiikkahaasteeseen tukemalla edistämällä kuljettajien terveydentilaa ja vireyttä sekä lisäämällä alan vetovoimaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään liiketoiminnan kehittämistä tukevia palveluita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 4 |
| Hanke pyrkii lisäämään alan houkuttavuutta ja Pohjois-Savossa mahdollisesti eteen tulevaan logistiikkahaasteeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Koulutuksien, kokeilujen ja terveydentilaan liittyvien mittauksien avulla toivotaan lisäävän kuljettajien hyvinvointia ja terveyttä. Toimenpiteillä pyritään tukemaan heidän työssä jaksamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen aikana tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 6 |
| Koulutuksilla voidaan tukea ihmisten työssä jaksamista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei oleteta olevan vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Vireeksi-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli edistää ja tukea Pohjois-Savon alueen raskaan autokaluston ammattikuljettajien työhyvinvointia ja työkykyä. Keskeisinä menetelminä oli hyödyntää jo olemassa olevia erilaisia hyvinvoinnin seurannan mittalaitteita ja tukea kuljettajien työkykyä ja työhyvinvointia terveellisten elintapojen kautta. Elintapojen edistäminen toteutettiin jalkauttamalla teoreettinen tieto mahdollisimman käytännönläheisesti kuljettajien arkeen yksilöllisen elintapaohjauksen avulla. Menetelminä hyödynnettiin myös etävalmennuksia, joiden avulla pystyttiin tarjoamaan myös erilaisia lyhytkestoisempia valmennuksia erilaisiin pienempiin tavoitteisiin kuten esimerkiksi selän kiputilojen vähentämiseen, palautumiseen, ravitsemukseen ja liikkumiseen liittyen. Näiden lisäksi tavoitteena oli edistää kuljetusyritysten erilaisia toimintatapoja kuljettajien työhyvinvointia tukevaksi. Hankkeen laajana tavoitteena oli tunnistaa keskeisimpiä kuljettajia kuormittavia tekijöitä ja vähentää näitä kuormitustekijöitä ja tukea palautumista, sekä ehkäistä mahdollisia sairaslomia ja ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä.
Hankkeen toteuttaminen jakaantui neljään eri työpakettiin:
I. Kuljetusalan yritysten yrityskulttuurin selvittäminen työhyvinvoinnin ja työkyvyn näkökulmista.
II. Kuljettajien työarjen ja elämäntapojen kartoitus, sekä henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman laatiminen omatoimisen työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamiseksi.
III. Kehitetään eri suoritealoilla toimivien kuljettajien täydennyskoulutuksiin työhyvinvoinnin koulutuskokonaisuus, jota pilotoidaan hankkeen aikana.
IV. Kuljetusalan yritysten liiketoiminnan johtamisen kehittäminen työkykyjohtamisen kautta.
Hanke saavutti hyvin hankkeen alussa asetetut tavoitteet, koronakriisin aiheuttamista haasteista huolimatta. Tulokset mukailevat neljää eri työpakettia. Hankkeen aikana toteutettiin ja kehitettiin koulutuskokonaisuudet osaksi kuljettajien täydennyskoulutuksia hankkeessa toteutettujen lähipäivien avulla. Hankkeessa mukana olleiden kuljetusyritysten työhyvinvointia tukevat käytänteet selvitettiin ja niitä kehitettiin entisestään suoriteala ja yrityskohtaisesti. Kuljettajien elämäntavat ja fyysinen suorituskyky kartoitettiin, sekä heidän työhyvinvointiansa ja työkykyä tuettiin yksilöllisen elintapaohjauksen, sekä hyvinvointiteknologian ja hyvinvoinnin eri mittausten avulla. Kuljettajien työnantajille tarjottiin konkreettisia työkaluja, joilla edistää työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen merkittävämpänä tuloksena voidaan pitää kuljettajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistymistä ja kohentumista hankkeen aikana. Hankkeen loppukyselyyn vastanneista hankkeen osallistujista 78 % koki, että hankkeen toimenpiteet olivat edistäneet heidän omaa työhyvinvointiansa ja työssä jaksamista. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistymisen taustalla nähtiin vaikuttavan kohentuneet terveellisemmät elintavat ja parempi palautuminen. Vastausten mukaan 71 % kuljettajista koki, että he olivat päässeet hankkeen alussa asettamiinsa henkilökohtaisiin hyvinvointi tavoitteisiin. Lisäksi hankkeeseen osallistuneiden kuljettajien työnantajat kokivat, että hanke edisti työntekijöiden työssä pysymistä ja työssä jaksamista kiitettävällä tavalla.