Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21961

Hankkeen nimi: OppiJana - Maahanmuuttajanuoret vapaaehtoistyössä – oppia opiskelijalle ja järjestölle

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.10.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400 349 390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Laitinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.laitinen(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 349 389

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin aikuislukio, 0201256-6
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry/KSL-Opintokeskus, 0213502-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien, aikuisten perusopetuksessa opiskelevien maahanmuuttajanuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia sekä yhteiskuntaan integroitumista vapaaehtoistyöhön osallistumisen kautta. Pilotoimalla vapaaehtoistoiminnan integroimista opiskeluun kahden ryhmän kanssa ja arvioimalla piloteissa saavutettua oppimista luodaan malli vapaaehtoistyössä opitun tunnistamiseksi osaksi formaalia koulutusta (peruskoulu) ja kehitetään työelämävalmiuksien tunnistamista (osaamismerkit).

Hankkeen aikana tuetaan järjestöjen kykyä vastaanottaa maahanmuuttajanuoria mukaan aktiivisina
toimijoina ja kehittyä kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäjinä. Hankkeen kautta rakennetaan malleja myös
monitoimijaiseen yhteistyöhön oppilaitoksen ja järjestöjen välillä. Kehitetyistä malleista luodaan levitettävät oppaat, joiden avulla muut toimijat valtakunnallisesti voivat ottaa toimintamallit käyttöön.

Hankkeen tuloksena aikuisten perusopetusta suorittavat nuoret maahanmuuttajat etenevät opinnoissaan, kehittyvät käyttöpohjaisessa kielitaidossa, rakentavat suomalaisia verkostoja ja vahvistavat integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja yhteisöjen aktiivisiksi jäseniksi. Aikuisten perusopetusta toteuttavat oppilaitokset saavat tietoa erilaisista tavoista järjestää opetusta ja yhteistyömahdollisuuksista sekä siirrettäviä malleja uudenlaisen tavan toteuttamiseksi. Järjestötoimijat saavat osaamista maahanmuuttajanuorten integroimisesta toimintaan, ja monitoimijainen yhteistyö lisääntyy.

Hankkeen osatoteuttajista Helsingin aikuislukio vastaa opiskelijaryhmän ohjaamisesta ja osaamisen tunnistamisesta koulun näkökulmasta, KSL-opintokeskus kehittää osaamismerkkejä ja tukee järjestöjä maahanmuuttajanuorten vastaanottamisessa ja vapaaehtoisjakson ohjaamisessa. Hankkeen päätoteuttaja Humanistinen ammattikorkeakoulu osallistuu tutkimukselliseen yhteiskehittämiseen osatoteuttajien kanssa ja vastaa hankkeen hallinnosta ja viestinnästä. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksista tiedotetaan muun muassa nuorten toteuttaman somekampanjan avulla.

Hanke edistää hyvinvointia, tasa-arvoa sekä yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta vahvistamalla haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajanuorten kotoutumista, mahdollisuuksia menestyä koulutuksessa ja työelämässä sekä ottaa aktiivisen kansalaisen rooleja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikki kohderyhmän jäsenet saavat mahdollisuuksia tutustua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin ja osallistua itseä kiinnostaviin toiminnan muotoihin riippumatta sukupuolesta, iästä, taustamaasta tai -kulttuurista. Hankkeella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta kaikessa toiminnassa pyritään mahdollisimman pieniin ilmastopäästöihin ja luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen varsinainen kohderyhmä ja hyödynsaaja ovat Helsingin aikuislukiossa opiskelevat nuoret aikuiset maahanmuuttajat (noin 40 henkilöä). Tämä ryhmä koostuu aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen syksyllä 2020 ja syksyllä 2021 aloittavista ryhmistä.

Hankkeen muut varsinaiset kohderyhmät ovat näiden nuorten aikuisten kanssa toimivat oppilaitos- ja järjestötoimijat seuraavasti:
-Aikuisten perusopetusta tuottavat opettajat ja oppilaita ohjaavat henkilöt Helsingin aikuislukiossa (noin 15), jotka saavat uusia menetelmiä ja välineitä ja valmiuksia toteuttaa aikuisten perusopetusta sen edellyttämällä tavalla.
-Yhteistyöjärjestöjen ammattilaiset (noin 30), jotka oppivat muokkaamaan toimintaansa niin, että nuorten maahanmuuttajien on nykyistä helpompi tulla mukaan järjestötoimintaan, oppivat tukemaan uusia tulijoita tarpeen mukaan vapaaehtoistehtävissä, edistämään niissä tapahtuvaa oppimista, käyttämään osaamismerkkejä tämän osaamisen näkyväksi tekemiseksi, vahvistamaan nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja motivoitumaan koulutus- ja työllisyyspoluilla etenemistä sekä toimimaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa näiden tavoitteiden edistämiseksi.
-Kumppani- ja yhteistyöjärjestöjen vapaaehtoistyöntekijät (noin 30), joiden tehtäviin kuuluu maahanmuuttajien vapaaehtoistyön ohjaaminen ja perehdyttäminen ja jotka saavat opastusta ja koulutusta tehtäviinsä. Vapaaehtoisista osa on työmarkkinoiden ulkopuolella (opiskelijat ja eläkeläiset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat erittäin tärkeitä hankkeen tulosten valtakunnallisen levittämisen kannalta. Hankkeessa tuotettujen mallien ja oppaiden levittäminen kohdistetaan erityisesti muille perusopetuksen toteuttajille, muille opintokeskuksille ja niiden kautta muille maahanmuuttajia rekrytoiville järjestöille sekä muille maahanmuuttajille, jotka kaipaavat lisätietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Hankkeen tiedotuksen kautta tulokset ja toimintatavat sekä niiden vaikutukset leviävät myös laajemmalle. Kaikkiaan välillisten kohderyhmien joukko on laaja sisältäen seuraavat ryhmät:
1. Muut aikuisten perusopetusta tuottavat oppilaitokset sekä niiden henkilökunta, jotka voivat ottaa hankkeessa kehitetyt mallit käyttöön omien oppilaidensa kanssa
2. Muut maahanmuuttajat, jotka saavat selkokielisen oppaan vapaaehtoistyöhön ja siinä oppimiseen sekä monikielistä somemateriaalina tuotettua tietoa vapaaehtoisena toimimisesta erilaisissa järjestöissä
3. Muut opintokeskukset, jotka voivat ottaa hankkeessa kehitetyt osaamismerkit ja koulutusmateriaalit käyttöönsä omien jäsenjärjestöjensä koulutuksissa
4. Muut maahanmuuttajia jäseniksi ja vapaaehtoisiksi rekrytoivat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muiden alojen järjestöt (työntekijät ja vapaaehtoiset), jotka saavat oppaita maahanmuuttajien vapaaehtoistoiminnan käytännön kysymyksen ratkaisuun sekä kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen
5. Julkisen ja yksityisen sektorin maahanmuuttajavapaaehtoisia rekrytoivat tahot, jotka saavat tietoa, oppaita ja materiaalia toimintaansa
6. Helsingin aikuislukion muu henkilökunta ja muut oppilaat
7. Maahanmuuttajanuorten perheet ja -yhteisöt: yhden maahanmuuttajan myönteinen opiskelukokemus ja
työelämäyhteydet heijastuvat positiivisesti perheeseen ja yhteisöön
8. Ne henkilöt, jotka toimivat hankkeeseen mukaan lähtevissä järjestöissä ja muissa organisaatioissa muissa rooleissa kuin suoraan vapaaehtoisten ohjaajina
9. Muut maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevat organisaatiot, hankkeet, ohjauspalveluiden asiantuntijat, virkamiehet ja viranomaiset pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti
10. Humakin opiskelijat, jotka tekevät hankkeessa harjoitteluja ja kehittämistehtäviään ja oppivat siinä hankkeen aihepiireistä
11. Valtakunnallisesti ne peruskoulun, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijät, jotka opettavat ja
työskentelevät maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa
12. Koulutus-, kotouttamis- ja työllisyyspolitiikkaa kehittävät ja arvioivat tahot
13. Järjestöissä, julkisella ja yksityisellä sektorilla toimivat henkilöt, jotka kohtaavat maahanmuuttajia ja työskentelevät vapaaehtoisina heidän kanssaan

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 986

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 028

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 115

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeelle on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Lapin Letkan suvauskoneella. Suvauskone on Lapin Letka -hankkeessa suunniteltu ja tehty netissä toimiva "kone" eri hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointia varten. (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php). Tuloksena oli, että hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet on suunniteltu molempia sukupuolia palveleviksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimijat tiedostavat sukupuolisensitiivisen tavan toimia ja huomioivat eri sukupuolien tarpeet mm. palvelutuotannossa ja työympäristössä. Esimerkiksi vapaaehtoistyön valitsemisessa huomioidaan eri sukupuoliin ja sukupuolettomuuteen liittyvät erilaiset tarpeet/kysymykset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Varsinaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret (ja tietyin ehdoin myös turvapaikanhakijat), sekä naiset että miehet. Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan toiminta on suunnattu molemmille sukupuolille. Naismaahanmuuttajilla on erityinen riski syrjäytyä, joten heidän tukeen ja osallisuuteen kiinnitetään erityistä huomioita.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei kohdistu suoranaisesti ekologiseen kestävyyteen, joten vaikutukset ovat vähäiset. Negatiivisia vaikutuksia estetään hyödyntämällä digitaalista viestintää ja materiaaleja hankkeen projektihenkilöstön, ohjausryhmän, verkoston ja kohderyhmien kanssa. Hankkeessa suositaan mahdollisuuksien mukaan julkista liikennetta. Hanke välttää turhan muovin ja muun materiaalin käyttöä (esim. kertakäyttöastiat, muovipussit).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei kohdistu suoranaisesti ekologiseen kestävyyteen, joten vaikutukset ovat vähäiset. Negatiivisia vaikutuksia estetään muun muassa pitämällä hankkeen tilaisuudet joko jalkaisin tai julkisella liikenteellä saavutettavissa paikoissa. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon toteutuspaikkojen saavutettavuus julkisella liikenteellä: tämä on ollut yksi toteutuspaikkojen valinnan kriteeri
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei selvää vaikutusta asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei selvää vaikutusta asiaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole vaikutuksia Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei kohdistu suoranaisesti materiaalien tai jätteiden käsittelyyn. Sen oma materaalinkäyttö ja jätetuotanto on vähäistä. Hankkeessa hyödynnetään ennen kaikkea sähköistä viestintää ja materiaaleja. Lisäksi kaikki painettava materiaali pyritään painamaan ympäristömerkitylle kierrätyspaperille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoraa vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankkeen tuloksena opiskeijiat ovat verkostoituneet järjestöihin ja saaneet tärkeitä sosiaalisia ja työelämäkompetensseja, joista on hyötyä sekä heille itselleen että suomalaiselle elinkeinoelämälle. Hankkeen aikana opiskelijat saavat lisätietoa omista vahvuuksistaan ja itseluottamusta tulevaan työnhakuun.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hanke kehittää järjestöjen osaamista ja toimintatapoja, joilla he pystyvät ottamaan toimintaansa mukaan maahanmuuttajataustaisia toimijoita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toiminnot eivät kohdistu näihin asioihin. Hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa. Neuvontoja ja ohjausryhmän kokouksia järjestetään tarvittaessa videoneuvottelulaitteilla. Lisäksi ostopalvelut ja tarjoilut yms. tarvikkeet hankitaan lähiseudulta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Toiminta edistää kohderyhmän hyvinvointia välittömästi. Kohderyhmän osallisuuden vahvistuminen sekä taitojen kehittyminen parantavat heidän hyvinvointiaan osana suomalaista yhteiskuntaa ja välillisesti myös heidän lähipiirissään ja laajemmin hankkeen tulosten leviämisen myötä. Välittömiä vaikutuksia arvioidaan osana hankearviointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen aikana edistetään sukupuolten ja vähemmistöjen tasa-arvoa parantamalla kohderyhmän osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan, koulutukseen, yhteisöihin ja työmarkkinoihin. Vapaaehtoispaikkojen esittelyssä ja valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin valita mitä tahansa paikkoja ja ylittää totuttuja sukupuolen mukaan segregoituneita valintoja. Tämä vaikuttaa välittömästi kohderyhmän ja välillisesti myös muiden ryhmien tasa-arvon edistymiseen. Välittömiä vaikutuksia arvioidaan osana hankearviointia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen toimenpiteillä vastataan juuri yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen maahanmuuttajien osalta. Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus lisääntyy välittömästi hankkeen kohderyhmän kautta, kun nuoret maahanmuuttajat osallistuvat suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan vapaaehtoistoiminnan, järjestötyön yms. kautta. Välilliset vaikutukset lisäävät vaikutuksia laajemmin tulosten leviämisen myötä. Välittömiä vaikutuksia arvioidaan osana hankearviointia.
Kulttuuriympäristö 2 4
Hankkeen myötä maahanmuuttajanuorista tulee aktiivisia kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. He tuntevat kulttuuriympäristön mahdollisuuksia ja toimintoja ja osaavat osallistua niihin. Mukana toiminnassa on myös taide- ja kulttuurialan toimijoita. Välittömät vaikutukset kulttuuriympäristöön laajemmin ovat kuitenkin rajalliset. Välilliset vaikutukset kasvavat hankkeen tulosten leviämisen myötä suuremmiksi. Välittömiä vaikutuksia arvioidaan osana hankearviointia
Ympäristöosaaminen 2 4
Ympäristöosaaminen on olennainen osa monien niiden järjestöjen toimintaa, joissa hankkeen kohderyhmä tekee vapaaehtoistyötä. Sen kautta kohderyhmän ympäristötietoisuus ja -osaaminen kasvaa. Ympäristöosaaminen sinänsä ei kuitenkaan ole hankkeen erityinen tavoite. Kohderyhmän kautta osaaminen leviää perheisiin ja lähiyhteisöihin, ja hankkeen tulosten leviämisen myötä järjestöihin tulee myös muita maahanmuuttajia, mikä lisää ympäristöosaamista yleisesti. Välittömiä vaikutuksia arvioidaan osana hankearviointia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-