Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21962

Hankkeen nimi: Tunnista kansainvälinen osaaja

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Väestöliitto ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0202602-8

Jakeluosoite: Kalevankatu 16 A

Puhelinnumero: 040 5736557

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.vaestoliitto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Säävälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: ohjelmajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.saavala(at)vaestoliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405736557

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tunnista kansainvälinen osaaja -hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä, jotka edesauttavat tunnistamaan ja luottamaan koulutettujen maahanmuuttajien ulkomailta tuotuun koulutukseen ja osaamiseen. Tarkoituksena on tuoda kansainvälistä osaamista yrityksiin sekä työllistää koulutettuja maahanmuuttajia omalle alalle pienentäen ylikoulutusastetta.
Hankkeessa luodaan uusi lähestymistapa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen. Tässä toiminnassa tuetaan yhteistyöhön tulevia yrityksiä kohtaamaan kansainvälisiä osaajia ja lisätään luottamusta heillä olemassa olevaan ammattitaitoon. Toiminnassa keskitytään työnantajan ja työnhakijan tuettuun kohtaamiseen, innostetaan kansainvälisten osaajien mukanaan tuomasta osaamisesta ja potentiaalista ja samalla tarkastellaan mahdollisia ulkomaalaistaustaisia tahattomasti syrjiviä rekrytointikäytäntöjä.
Tavoitteena on, että vaikeasti työllistettävien koulutettujen maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllisyysaste omaa osaamista vastaavan työn saamiselle paranee ja syrjäytymisvaara työmarkkinoilta pienenee. Yritysten luottamus koulutettujen maahanmuuttajien osaamiseen paranee ja kynnys palkata kansainvälinen osaaja madaltuu.

Hankeen kolme päätekijää ovat: vaikuttajaryhmä, yhteistyöyritykset sekä koulutetut maahanmuuttajat.

Vaikuttajaryhmä koostuu yritysten edustajista ja kansainvälisistä osaajista ja siinä luodaan uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden tarkoitus on tukea yritysten kykyä ja halua tunnistaa muualta tuotu osaaminen. Menetelmiä testataan hankkeeseen mukaan tulleiden yhteistyöyritysten ja koulutettujen maahanmuuttajien kanssa työllistymistä edistävissä tilaisuuksissa.

Toiminnan aikana vähintään 40 koulutettua maahanmuuttajaa on osallistunut hankkeen toimintaan kehittämällä sitä vaikuttajaryhmässä tai osallistumalla työllisyyttä edistäviin yritysyhteistyötilaisuuksiin. Yrityksen edustajia sekä yhteistyöyrityksiä on hankkeen aikana mukaan sitoutunut yhteensä 15 tahoa.

Kummallekin kohderyhmälle tuotetaan oppaat, jotka sisältävä työkaluja ja menetelmiä kansainvälisten osaajien työllistymisen ja työnhaun tueksi. Oppaiden avulla tunnistetaan ja otetaan huomioon kansainvälistä osaamista, rohkaistaan yrityksiä kutsumaan haastatteluun maahan muuttaneita, näkemään ulkomailta tuodussa osaamisessa enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän riskejä, avamaan koulutetuille maahanmuuttajille mitä yritykset heiltä haluavat tietää asiantuntijatyöhön rekrytoidessa ja miten päästä dialogiin yrityksen kanssa. Sen lisäksi, että hankkeessa tuetaan siihen osallistuvia koulutettuja maahanmuuttajia työllistymään, pyritään tukemaan työnantajaa tulevaisuudessa tunnistamaan nykyistä paremmin moninaista osaamista.
Pääyhteistyötahoja ovat Uudellamaalla toimivat yritykset, työllisyyskysymyksistä vastaavat kuntatoimijat ja kotoutumiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Järjestöyhteistyössä keskitytään työllisyys- ja osaamisen tunnistamisen kysymyksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat koulutetut maahanmuuttajat, pääosin naiset, jotka ovat kotoutumiskoulutuksen jälkeen jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ovat tahtomattaan koulutusta vastaamattomassa työsuhteessa (esimerkiksi ns. nollasopimuksella työtä tekevät). Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset, joiden edustajat osallistuvat vaikuttajaryhmän toimintaan sekä ne yritykset, jotka yhteistyössä järjestävät työllistämistä edistäviä kohtaamistoimia.

Lisäksi huomioidaan, että avioliiton, perheen tai työn perässä tulleet maahanmuuttajat jäävät usein kokonaan kotoutumistoimien ulkopuolelle ja tarvitsevat erityistä tukea. Etenkin tämä koskettaa naisia, sillä naisista jopa 66 % tulee perhesyistä Suomeen.

Tavoitteena on kohderyhmän työllistymisen helpottaminen ja nopeuttaminen.

Hyödynsaajat: koulutetut maahanmuuttajat, jotka työllistyvät etenkin oman alan tehtäviin ja joiden työnhakuosaaminen parantuu sekä heidän perheensä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat yritykset, joiden kyky tunnistaa ulkomainen osaaminen ja koulutus paranevat. Heidän on jatkossa helpompi tunnistaa rekrytoinnissa kansainvälistä osaamista ja kiinnittää siihen erityistä huomiota.

Hyödynsaajat: Yritykset joiden kynnys palkata ensimmäinen ei suomea täydellisesti puhuva maahan muuttanut madaltuu ja jotka haluavat kasvattaa kansainvälistä kilpailukykyä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 493

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 345 992

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Vantaa, Porvoo, Espoo, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen taustaksi on kartoitettu tutkimus- ja selvitystieto maahanmuuttajien työllistymisen tasa-arvotilanteesta. Kartoituksessa tuli ilmi, että maahan muuttaneiden naisten ylityöllisyysaste on Suomessa korkea (kolmasosa on ylikoulutettuja tehtävään nähden) ja samanaikaisesti maahan muuttaneiden naisten työllisyys on Suomessa Pohjoismaiden matalin. Oman alan työnhaussa kilpailevat äidinkielenä suomea puhuvat ja Suomessa tutkinnon suorittaneet osaajat. Työnantajat edelleen näyttävät suosivan palkkaamistilanteissa heille entuudestaan tuttua osaamista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Lisäksi valtaosa perhesyistä Suomeen muuttavista on naisia. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä lastenhoidosta työelämään.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Naisten työllistymisen erityinen tuki heijastuu suoraan tasa-arvon distymiseen. Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta päätavoitteen edistyminen vaikuttaa suoraan myös tasa-arvoa edistävästi, kun naisten työllistyminen edisty.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Lopputuotoksena aikaansaatu materiaali tuotetaan yrityksille sähköisessä muodossa verkkotyökaluna. Painetaan mahdollisimman vähän painotuotteita ja juurruttamisessa hyödynnetään verkkoon jäävää materiaalia. Markkinointitoimenpiteet tapahtuvat pääosin verkossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Kun maahanmuuttajien potentiaalinen työvoima ja osaaminen saadaan paremmin elinkeinoelämän palvelukseen, vahvistuu paikallinen elinkeinorakenne. Maahanmuuttajilla on paljon käyttämätöntä osaamista työntekijöinä ja yrittäjinä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Maahanmuuttajien hyvinvointi paranee kun heidän kokemuksensa osallisuudesta ja toimijuudesta paranee. Heidän perheidensä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi vahvistuu työllistymisen myötä. Yhteiskunnan mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa paranee ihmisten työllistyessä. Ylikoulutusaste pienenee kun työllistytään osaamista vastaaviin tehtäviin jolloin maasta poismuuttoaste ja Brain Waste -ilmiö pienenevät. Työllistyminen on yksi suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä maahanmuuttajienintegroitumista edistävä tekijä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä nykyistä nopeammin työelämään. Maahanmuuttajien ja kantaväestön tasa-arvo edistyy hankkeen seurauksena kun työllisyyserot kapenevat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Yritysten kykyä nähdä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten osaaminen tasavertaisempana kasvattaa mahdollisuuksia kansainvälisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, jossa osaaminen ja potentiaali vaikuttavat työllistymiseen, eikä ulkomailta saatu osaaminen nähdä vähempiarvoisena. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus paranee kun maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteiden ero kapenee. Hankkeen avulla vahvistetaan kansainvälistä ja osaavaa yhteiskuntaa ja mahdollistetaan ennakkoluulojen väheneminen rekrytointiprosesseissa.
Kulttuuriympäristö 10 0
Vuorovaikutus yritysten ja maahanmuuttajien välillä luo mahdollisuuksia kansainvälisen osaamisen arvostamiseen, diversiteetin omaksumiseen työkulttuurissa ja työmarkkinoilla.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-