|
|
|
Hankekoodi: S21962
Hankkeen nimi: Tunnista kansainvälinen osaaja
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Väestöliitto ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0202602-8
Jakeluosoite: Kalevankatu 16 A
Puhelinnumero: 040 5736557
Postinumero: 00100
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.vaestoliitto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Gunta Ahlfors
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: gunta.ahlfors(at)vaestoliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 653 0057
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tunnista kansainvälinen osaaja -hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä, jotka edesauttavat tunnistamaan ja luottamaan koulutettujen maahanmuuttajien ulkomailta tuotuun koulutukseen ja osaamiseen. Tarkoituksena on tuoda kansainvälistä osaamista yrityksiin sekä työllistää koulutettuja maahanmuuttajia omalle alalle pienentäen ylikoulutusastetta.
Hankkeessa luodaan uusi lähestymistapa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen. Tässä toiminnassa tuetaan yhteistyöhön tulevia yrityksiä kohtaamaan kansainvälisiä osaajia ja lisätään luottamusta heillä olemassa olevaan ammattitaitoon. Toiminnassa keskitytään työnantajan ja työnhakijan tuettuun kohtaamiseen, innostetaan kansainvälisten osaajien mukanaan tuomasta osaamisesta ja potentiaalista ja samalla tarkastellaan mahdollisia ulkomaalaistaustaisia tahattomasti syrjiviä rekrytointikäytäntöjä.
Tavoitteena on, että vaikeasti työllistettävien koulutettujen maahanmuuttajien, erityisesti naisten, työllisyysaste omaa osaamista vastaavan työn saamiselle paranee ja syrjäytymisvaara työmarkkinoilta pienenee. Yritysten luottamus koulutettujen maahanmuuttajien osaamiseen paranee ja kynnys palkata kansainvälinen osaaja madaltuu.
Hankeen kolme päätekijää ovat: vaikuttajaryhmä, yhteistyöyritykset sekä koulutetut maahanmuuttajat.
Vaikuttajaryhmä koostuu yritysten edustajista ja kansainvälisistä osaajista ja siinä luodaan uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden tarkoitus on tukea yritysten kykyä ja halua tunnistaa muualta tuotu osaaminen. Menetelmiä testataan hankkeeseen mukaan tulleiden yhteistyöyritysten ja koulutettujen maahanmuuttajien kanssa työllistymistä edistävissä tilaisuuksissa.
Toiminnan aikana vähintään 40 koulutettua maahanmuuttajaa on osallistunut hankkeen toimintaan kehittämällä sitä vaikuttajaryhmässä tai osallistumalla työllisyyttä edistäviin yritysyhteistyötilaisuuksiin. Yrityksen edustajia sekä yhteistyöyrityksiä on hankkeen aikana mukaan sitoutunut yhteensä 15 tahoa.
Kummallekin kohderyhmälle tuotetaan oppaat, jotka sisältävä työkaluja ja menetelmiä kansainvälisten osaajien työllistymisen ja työnhaun tueksi. Oppaiden avulla tunnistetaan ja otetaan huomioon kansainvälistä osaamista, rohkaistaan yrityksiä kutsumaan haastatteluun maahan muuttaneita, näkemään ulkomailta tuodussa osaamisessa enemmän mahdollisuuksia ja vähemmän riskejä, avamaan koulutetuille maahanmuuttajille mitä yritykset heiltä haluavat tietää asiantuntijatyöhön rekrytoidessa ja miten päästä dialogiin yrityksen kanssa. Sen lisäksi, että hankkeessa tuetaan siihen osallistuvia koulutettuja maahanmuuttajia työllistymään, pyritään tukemaan työnantajaa tulevaisuudessa tunnistamaan nykyistä paremmin moninaista osaamista.
Pääyhteistyötahoja ovat Uudellamaalla toimivat yritykset, työllisyyskysymyksistä vastaavat kuntatoimijat ja kotoutumiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Järjestöyhteistyössä keskitytään työllisyys- ja osaamisen tunnistamisen kysymyksiin.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat koulutetut maahanmuuttajat, pääosin naiset, jotka ovat kotoutumiskoulutuksen jälkeen jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle tai ovat tahtomattaan koulutusta vastaamattomassa työsuhteessa (esimerkiksi ns. nollasopimuksella työtä tekevät). Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset, joiden edustajat osallistuvat vaikuttajaryhmän toimintaan sekä ne yritykset, jotka yhteistyössä järjestävät työllistämistä edistäviä kohtaamistoimia.
Lisäksi huomioidaan, että avioliiton, perheen tai työn perässä tulleet maahanmuuttajat jäävät usein kokonaan kotoutumistoimien ulkopuolelle ja tarvitsevat erityistä tukea. Etenkin tämä koskettaa naisia, sillä naisista jopa 66 % tulee perhesyistä Suomeen.
Tavoitteena on kohderyhmän työllistymisen helpottaminen ja nopeuttaminen.
Hyödynsaajat: koulutetut maahanmuuttajat, jotka työllistyvät etenkin oman alan tehtäviin ja joiden työnhakuosaaminen parantuu sekä heidän perheensä.
Välilliset kohderyhmät ovat yritykset, joiden kyky tunnistaa ulkomainen osaaminen ja koulutus paranevat. Heidän on jatkossa helpompi tunnistaa rekrytoinnissa kansainvälistä osaamista ja kiinnittää siihen erityistä huomiota.
Hyödynsaajat: Yritykset joiden kynnys palkata ensimmäinen ei suomea täydellisesti puhuva maahan muuttanut madaltuu ja jotka haluavat kasvattaa kansainvälistä kilpailukykyä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 259 493
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 206
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 345 992
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 344 276
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon
Kunnat: Vantaa, Espoo, Porvoo, Helsinki, Kauniainen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Lopputuotoksena aikaansaatu materiaali tuotetaan yrityksille sähköisessä muodossa verkkotyökaluna. Painetaan mahdollisimman vähän painotuotteita ja juurruttamisessa hyödynnetään verkkoon jäävää materiaalia. Markkinointitoimenpiteet tapahtuvat pääosin verkossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Kun maahanmuuttajien potentiaalinen työvoima ja osaaminen saadaan paremmin elinkeinoelämän palvelukseen, vahvistuu paikallinen elinkeinorakenne. Maahanmuuttajilla on paljon käyttämätöntä osaamista työntekijöinä ja yrittäjinä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Maahanmuuttajien hyvinvointi paranee kun heidän kokemuksensa osallisuudesta ja toimijuudesta paranee. Heidän perheidensä taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi vahvistuu työllistymisen myötä. Yhteiskunnan mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa paranee ihmisten työllistyessä. Ylikoulutusaste pienenee kun työllistytään osaamista vastaaviin tehtäviin jolloin maasta poismuuttoaste ja Brain Waste -ilmiö pienenevät. Työllistyminen on yksi suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä maahanmuuttajienintegroitumista edistävä tekijä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Hanke kohdentuu sukupuolten epätasa-arvon ilmentymänä siihen, että lastenhoitotaakka kasaantuu naisille, heikentäen heidän työllistymismahdollisuuksiaan, toimeentuloaan ja eläke-etujaan. Hankkeen tuloksena sukupuolten tasa-arvo paranee, koska hanke parantaa naisten mahdollisuuksia siirtyä nykyistä nopeammin työelämään. Maahanmuuttajien ja kantaväestön tasa-arvo edistyy hankkeen seurauksena kun työllisyyserot kapenevat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Yritysten kykyä nähdä maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten osaaminen tasavertaisempana kasvattaa mahdollisuuksia kansainvälisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, jossa osaaminen ja potentiaali vaikuttavat työllistymiseen, eikä ulkomailta saatu osaaminen nähdä vähempiarvoisena. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus paranee kun maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteiden ero kapenee. Hankkeen avulla vahvistetaan kansainvälistä ja osaavaa yhteiskuntaa ja mahdollistetaan ennakkoluulojen väheneminen rekrytointiprosesseissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 0 |
| Vuorovaikutus yritysten ja maahanmuuttajien välillä luo mahdollisuuksia kansainvälisen osaamisen arvostamiseen, diversiteetin omaksumiseen työkulttuurissa ja työmarkkinoilla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tunnista kansainvälinen osaaja -hankkeessa kehitetiin menetelmiä, jotka edesauttavat suomalaisia työnantajia tunnistamaan ja luottamaan koulutettujen maahanmuuttajien ulkomailta tuotuun koulutukseen ja osaamiseen rekrytoinnissa sekä toimimaan inklusiivisesti ja kielitietoisesti työyhteisöissä, jotka ovat jo kansainvälisiä. Tarkoituksena on helpottaa kansainvälisten osaajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin suomalaisissa organisaatioissa.
Hankesuunnitelman mukaan toiminnassa oli tarkoitus keskittyä työnantajan ja työnhakijan tuettuun kohtaamiseen, kuitenkin keväällä 2020 alkaneen Covid19 pandemian tilanteen takia, hankkeen toteuttamistapa muuttui. Lisäksi kohtaavien tilaisuuksien määrä jäi vähäiseksi ja niitä toteutettiin ainoastaan etäyhteyksien avulla.
Kohtaavat tilaisuudet toteutettiin syksyllä 2021 ja niiden läpileikaavana teemana oli ”unconscious bias” eli tiedostamattomat oletukset ja miten ne vaikuttavat rekrytointiin, organisaation diversiteettiin sekä sisäiseen inklusiivisuuteen. Mukaan tilaisuuksiin kutsuttiin pilottiyritysten edustajia ja kansainvälisiä osaajia, tavoitteena, tiedon saamisen lisäksi, luoda myös suora yhteys heidän välille.
Hankeen kolme tärkeintä sidosryhmää olivat: vaikuttajaryhmät, yhteistyöyritykset -ja organisaatiot sekä koulutetut maahanmuuttajat. Vaikuttajaryhmät järjestettiin vuosina 2020 ja 2021, ja ne koostui yritysten edustajista, hr-ammattilaisista ja kansainvälisistä osaajista. Vaikuttajaryhmien tehtävä oli tukea hankkeen kehittämistyötä ideoimalla uusia ja haastamalla tunnettuja ajatuksia kansainvälisten osaajien työllistymisestä suomalaisiin yrityksiin. Kielitietoisuus ja inklusiivisuus nousi tärkeimmiksi teemoiksi. Lisähaasteena oli kaikille uusi tapa toimia pandemia tilanteessa sekä korostunut epävarmuus tulevasta.
Yhteensä koko hankeaikana mukaan toimintaan tuli 14 yritystä ja 5 muuta organisaatiota. Eri työnantaja-organisaatioiden osallistumismuoto ja sitoutumisaste vaihteli, 9 niistä ryhtyi hankkeen kanssa tiiviimpään yhteistyöhön pilottiorganisaatioina ja tämän yhteistyön anti näkyy suoraan julkaistussa oppaassa.
Toiminnan aikana noin 40 koulutettua maahanmuuttajaa on osallistunut hankkeen toimintaan kehittämällä sitä vaikuttajaryhmässä tai osallistumalla koulutuksiin ja kohtaaviin tilaisuuksiin yhteistyöyritysten kanssa.
Hankkeen kehittämistyön tuloksena on julkaistu omat oppaat sekä työnantajille että kansainvälisille osaajille, jotka sisältävät hyvin konkreettisia työkaluja, tehtäviä ja vinkkejä.
Opas työnantajille ”Kielitietoinen rekrytointi ja työyhteisö – työkaluja työnantajalle kielitietoiseen ja inklusiiviseen työyhteisöön”, joka sisältää käytännönläheisiä ja konkreettisia työkaluja työnantajille, on julkaistu suomeksi sekä perinteisellä paperiversiona että interaktiivisena PDF-tiedostona, joka löytyy osoitteesta https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2022/12/5d814e06-vaestoliitto-kielitietoinen-rekrytointi-ja-tyoyhteiso.pdf
Opas kansainvälisille osaajille työllistymiseen ja työnhaun tueksi ”YMMÄRRÄ TYÖNANTAJAA – PARANNA MAHDOLLISUUKSIA TYÖNHAUSSA!”, heijastaa työnantaja oppaan sisältöä ja tarjoa tietoa, vinkkejä ja ajatustehtäviä, joiden tavoitteena on vahvistaa työnhakijan ymmärrys ja kyky vastata työnantajan odotuksiin rekrytoinnin yhteydessä. Opas on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi digitaalisena osoitteesta https://www.vaestoliitto.fi/maahanmuuttajat/tyoelama-ja-maahanmuuttajat/tunnista-kansainvalinen-osaaja/kansainvalisille-osaajille/