Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21963

Hankkeen nimi: Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta – toimintamallit monialaiseen yhteistyöhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Arvo Ylpön katu 34

Puhelinnumero: 0294 5211

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Siukola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.siukola(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3182474

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Työterveyslaitos, 0220266-9
Pihlajalinna Terveys Oy, 2303024-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työterveyshuolto on työelämän voimavara työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä merkittävä osa terveydenhuoltojärjestelmää, tuottaen palveluja yli 1,8 miljoonalle työntekijälle ja yli 50 000 työnantajalle. Jotta työterveyshuolto toimii vaikuttavasti, on sitä kehitettävä yhteistyössä työpaikkojen ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.
Työikäisten osatyökykyisyyden havaitseminen terveydenhuollossa on tärkeää, jotta kaikki tarvitsevat olisivat työkyvyn tuen piirissä. Hankkeen yksi lähtökohta onkin, että työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisy kuuluu kaikille terveydenhuollon toimijoille ja sille tavoitteelle on syytä rakentaa välineitä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää työkyvyn tukea pidempien työurien ja työelämän tuottavuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vaikuttava toiminta työn, työolojen, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Hankkeessa kehitetään työkyvyn tukea sekä työterveysyhteistyön (työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö) että terveydenhuollon eri toimijoiden (työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) näkökulmista. Näkökulmat yhdistetään geneeriseksi yhteistyön malliksi läpi hankkeen toimivan asiantuntijapaneelin kautta. Hanke muodostuu kolmesta osasta, jotka on esitelty alla.

1. Kehitetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn tuessa.
1.1. Työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan tunnistamista edistetään perusterveydenhuollossa. Hankkeen tavoitteena on integroida työhön liittyvyyden ja työkyvyn tuen tarpeen arviointi myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin ja seurata kehittämisinterventiossa merkintäkäytännön toimivuutta ja vaikutuksia (työterveyshuollossa ja TOIKE-palveluissa).
1.2. Työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan havaittuaan erikoissairaanhoito ohjaa potilaan vaivattoman lähetekäytännön avulla erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon. Seurataan työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden uhan aiheuttamia jatkotoimenpiteitä työterveyshuollossa ja työterveysyhteistyössä.
1.3. Työterveyshuollossa toteutetaan saumattomat jatkotoimenpiteet kaikille työterveyshuollon käyttäjille, kun työhön liittyvä sairaus ja/tai työkyvyn tukitoimien tarve on tunnistettu. Hankkeessa optimoidaan niiden toimenpiteiden seuranta, jotka tapahtuvat työterveyshuollossa, kun ko. merkintä tulee tietoon omasta tietojärjestelmästä tai joltakin muulta terveydenhuollon sektorilta. Arvioidaan seurannan vaikutuksia vertailemalla eri työterveysyksiköiden erilaisia toimintatapoja.

2. Parannetaan vaikuttavaa ja tuottavaa työterveysyhteistyötä
2.1.Tuotetaan tietoa vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta
2.2. Rakennetaan työterveysyhteistyön toimintamalli, joka linkittää yhteen työpaikan ja työterveyshuollon prosessit. Työterveysyhteistyön toimintamalli pitää sisällään:
a. työterveysyhteistyön johtamisen mallin työpaikoille
b. asiakaslähtöisiä työkaluja työterveyshuollolle
c. vaikuttavia toimintamalleja työterveysyhteistyöhön
d. Näin kehität työterveysyhteistyötäsi -yhteiskehittämisen opas
e. työkyvyn tuen tiedonhallintamallin
f. indikaattorit vaikuttavuuden kehittämiseen ja arviointiin

3. Luodaan edelliset osiot yhdistävä geneerinen yhteistyön toimintamalli ja tulevaisuuden skenaariot työkykyriskien hallintaan. Toimintamalliin yhdistetään asiantuntijapaneelin avulla edeltävistä kohdista saatava tieto ja tulokset. Toimintamalli levitetään kansallisesti alueellisissa työpajoissa sekä valtakunnallisesti monipuolisesti viestien ja työkaluja rakentaen.
Ensimmäisessä osiossa kehitetään PTH:n ja työterveyshuollon yhteistyönä toimintatapa työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyn tukitarpeen tunnistamisesta ja merkinnästä PTH-lääkärikäyntien yhteydessä. PTH-yhteistyö toteutetaan neljän jo valitun PTH-yksikön (Jämsä, Mänttä, Alavus. Parkano).

Merkinnät PTH:ssa johtavat potilaan ohjaamiseen työterveyshuoltoon. Hankkeessa mukana olevien perusterveydenhuollon yksiköiden yleislääkärit koulutetaan hankeasiantuntijoiden toimesta työhön liittyvyyden tunnistamiseen (erillisen hankesuunnitelman kuva 1). Hankkeessa verrataan kahta toimintatapaa työhön liittyvyyden merkitsemisessä. Työttömien osalta vastaavat havainnot ohjaavat TOIKE-palveluihin, josta potilas huolehditaan työkyvyn tuen hoitopolkuihin mm. tarvittaviin kuntouttaviin toimiin yhteistyössä työvoimapalvelujen ja sosiaalivakuutuksen toimijoiden verkoston kanssa. Perusterveydenhuollossa vertailtavat tavat merkitä työhön liittyvyyttä toteutetaan Mediconsultin ja Pihlajalinnan IT:n toimesta. Tarpeellisista ICT-muutoksista on sovittu Mediconsult-yrityksen kanssa sekä Pihlajalinnan IT-yksikön kanssa ja näiden kustannukset on huomioitu hakemuksessa laskemalla niille osuus budjettiin. Hankkeessa verrataan kahta erilaista merkintätapaa. Kahdelle asemalle toteutetaan hankkeessa mukana olevan tietojärjestelmätuottajan (Mediconsult) toimesta mahdollisuus työhön liittyvyyden arviointiin vastaanottokäynnin yhteydessä sekä näistä automaattisesti generoituva elektroninen listaus, jos työterveyshuollon palveluntuottajana on Pihlajalinna. Listaukset toimitetaan alueen työterveyshuollon yksikköön tietosuojanäkökohdat huomioiden. Kahdessa muussa perusterveydenhuollon yksikössä lääkärit koulutetaan työhön liittyvyyden arviointiin yhtä lailla, mutta heidän tulee viedä työhön liittyvä merkintä erilliseen Pihlajalinnan hankkeessa tuottamaan selainpohjaiseen tietoturvalliseen tietovarantoon, josta Pihlajalinna käy poimimassa listaukset merkinnän saaneista. Potilaan lupa tietojen siirtoon työterveyshuoltoon kysytään ja kirjataan. Alueilla toimiville muille työterveyshuollon toimijoille potilaat ohjataan hakeutumaan itse viimeisimmän perusterveydenhuollon käyntitekstin kanssa. Alueen muut työterveystoimijat informoidaan hankkeesta ja heidät osallistetaan hankkeen arviointiin.

Lisäksi hankkeen osiossa yksi kehitetään ja verrataan kahta erilaista toimintatapaa työterveyshuollossa sen jälkeen kun henkilö on ohjattu työterveyshuoltoon työhön liittyvien oireiden vuoksi. Neljästä osallistuvasta perusterveydenhuollon paikkakunnasta kahdella toimivalla Pihlajalinnan yksikölle palkataan osa-aikainen case manager -hoitaja, joka käy läpi kaikki työhön liittyvyys –merkinnän saaneet potilaat (merkintä/lähete pth:sta, esh:sta tai omasta työterveyshuollosta) ja ohjaa heidät vuokaavion mukaisesti eri työkykyä tukeville toimenpidepoluille, sekä tekee asiakassuunnitelman työkyvyn tukemiseksi (kuva 4). Kahdella paikkakunnalla merkinnät tuotetaan tiedoksi hoitavalle tiimille, joka ottaa merkinnän saaneet potilaat hoitoon ja seurantaan nykyisten prosessien mukaan. Hankkeessa arvioidaan työkyvyn tukitoimien vuokaaviotyyppisen ohjannan sekä case manager -toiminnan vaikutusta työkyvyn tuessa. Yksityiskohtainen toteutus on kuvattu hankesuunnitelman (liite) kohdassa 4 kehittämishankkeen toteutus.

Hankkeen ensimmäiseen osioon kuuluu myös, että ESH:n kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään ohjaamalla potilas työterveyshuoltoon yksinkertaisin käytännöin, kun ESH-pilottiyksikössä eli TAYS:in fysiatrian poliklinikalla todetaan työhön liittyviä oireita tai työkyvyn tukitarve. Tietojen siirto pyritään tuottamaan elektronisesti samaa kanavaa pitkin, jossa lähetteet ja palautteet kulkevat työterveyshuoltojen ja erikoissairaanhoidon välillä. Käytännössä fysiatrit ohjaavat nämä potilaat työterveyslääkärille B-lausunnon tekemistä varten, missä kuvataan jatkotarpeet mm. kuntoutukselle. Vaikka hanke konkretisoidaan ja arvioidaan Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaiden kanssa, hankkeeseen osallistetaan Pirkanmaan alueen muut työterveyshuollon toimijat TYÖKE-verkoston informoinnin avulla.

Hankkeen toisen osion keskiössä on työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä. Aiemmin esitettyihin tavoitteisiin vastataan kahdella työpaketilla: 1) Tuotetaan tietoa vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta, 2) Rakennetaan työterveysyhteistyön toimintamalli, joka linkittää yhteen työpaikan ja työterveyshuollon prosessit. Työterveysyhteistyön toimintamalli pitää sisällään: a.työterveysyhteistyön johtamisen mallin työpaikoille työkyvyn tukemiseksi, b.asiakaslähtöisiä työkaluja työterveyshuollolle, c.vaikuttavia toimintamalleja työterveysyhteistyöhön, d.Näin kehität työterveysyhteistyötäsi - yhteiskehittämisen opas työterveyshuolloille ja työpaikoille, e. työkyvyn tuen tiedonhallintamallin, f.indikaattorit vaikuttavuuden kehittämiseen ja arviointiin.

Työpaketti 1 toteutetaan puhelinhaastattelun avulla toteutetulla kyselyllä tuhannelta (N=1000) työpaikan edustajalta ja kaikista työterveysyksiköistä. Saatua tietoa hyödynnetään työpaketin 2 osioissa sekä geneerisen mallin luomisessa. Työpaketissa 2 yhteistyötä kehitetään rakentamalla toimivia työkaluja ja toimintamalleja sekä tuottamalla opas vaikuttavaan kehittämistyöhön. Lisäksi työpaikoille rakennetaan työterveysyhteistyön johtamisen malli tukemaan työkyvyn johtamista. Mallin pohjana on työpaketissa 1 tuotettu tieto, hankkeen kehittämistyö (osio c), aiemman hankkeen indikaattorit sekä jo olemassa olevat suppeammat työkykyjohtamisen mallit. Mallin toimivuutta testataan hankkeen loppuvaiheen alueellisissa työpajoissa, jonka jälkeen malli viimeistellään myös toimivaksi erilaisilla työpaikoilla ja työpaikkojen eri toiminnan tasoilla. Lisäksi työterveyshuolloille kehitetään työkaluja asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Näillä lisätään yhteistyövalmiuksia sekä vaikutetaan molempien yhteistyön osapuolten sisäiseen toimintaan työkykyä edistäen. Tarkoituksena on lisätä työterveystoimijoiden osaamista työpaikan tarpeiden mukaisessa toiminnassa sekä opetella työterveyshuollon sisäisen moniammatillisen työn ohjausta. Toimintatapana ovat työpajat, joissa asiakaslähtöiset toimintamallit yhteistyöhön luodaan (mukana työpaikkojen ja työterveyshuoltoyksiköiden edustajat). Tuloksena syntyy työkaluja työterveysyksikön sisäiseen toimintaan ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Työkaluja jaetaan viestinnän kautta sekä osana yhteiskehittämisopasta (kohta d). Vaikuttavia toimintamalleja rakennetaan 10 työpaikan ja heidän työterveyshuoltojensa kanssa prosessikehittämisen keinoin. Kehittämisvaihe on interventio, joka pohjautuu ennen-jälkeen asetelmaan vaikutuksien ja vaikuttavuuden saamiseksi. Kehittämistyötä prosessiarvioidaan läpi työskentelyn. Arviointi tuottaa materiaalia Näin kehität työterveysyhteistyötäsi osioon, joka neuvoo konkreettisesti, miten kehittäminen saadaan voimavaraksi niin yhteistyössä kuin yhteistyön osapuolilla. ”Näin kehität työterveysyhteistyötäsi” opas tehdään työpaikoille ja työterveyshuolloille yhteistyön kehittämisen tueksi. Työkyvyn tuen tiedonhallintamallilla vahvistetaan yhteistyötä entisestään. Edellä olevat mallin osat tuottavat tietoa työterveysyhteistyön vaikuttavuuden mittaamiseen. Rakennettava tiedonhallintamalli puolestaan tukee työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä työkyvyn tukeen liittyvässä tiedolla johtamisessa. Osiossa hyödynnetään Choon [20] tiedonhallinnan prosessimallia, jonka avulla tutkitaan työkyvyn tuen prosessin vaiheita ja niiden välisiä yhteyksiä. Malli rakentuu hankkeen tutkimusaineistoista (työpaketin 1 kyselyt, kehittämisvaiheen haastattelut). Tulosten avulla saadaan kuva siitä, miten käytännön tiedon hallintaan liittyvä työterveystoiminta toimii eri konteksteissa. Tulosten ja kehittämisvaiheessa syntyvien tiedonhallinnan käytäntöjen avulla laaditaan tiedonhallinnan malli osaksi työterveysyhteistyömallia. Indikaattoreita rakennetaan ja arvioidaan läpi hankkeen osana asiantuntijapaneelia sekä hankkeen toimintaa.

Kokoavassa osiossa 3 luodaan yhtenäinen toimintamalli työkyvyn tukitoimien hyödyntämiseksi ja käynnistämiseksi kaikkien kolmen terveydenhuollon sektorin ja työterveyshuoltojen sekä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen yhteistyönä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa kootaan asiantuntijapaneeli (hankesuunnitelman kuva 7), joka kokoaa läpi hankkeen yhteen tuloksia, havaintoja ja parhaita toimintatapoja ja tuo näihin lisätietoa ja tukea eri yhteistyösektoreilta. Asiantuntijapaneeliin kootaan laaja-alaisesti asiantuntijoista ja sidosryhmistä tukemaan ja täydentämään tulevaisuuden työterveyshuollon kuvaa. Hankkeessa voi todennäköisesti syntyä jotain uutta, joka ei ole ollut keskeistä työterveysyhteistyössä ja asiantuntijapaneeli voi edesauttaa näiden kysymysten eteenpäinvientiä ja ratkaisemista. Asiantuntijapaneeli on rajapintoja avaava instrumentti ja voi lisäksi levittää hankkeen tuloksia alkuperäisten kohdejoukkojen ulkopuolelle.

Suunnitelma asiantuntijapaneelin kokonpanosta on erillisen hankesuunnitelman kuvassa 7. Se koostuu eri alojen asiantuntijoista, kuten työterveyshuoltojen, sen sidosryhmien ja työterveyshuollon toimintaa kehittävien tahojen edustajista. Hankkeessa luodaan ideaalitila sekä tulevien vuosien skenaariot työterveysyhteistyön ja työkykykyriskien hallinnan kehityskuluiksi eri toimijoiden yhteistyössä. Asiantuntijapaneeli kokoaa yhteen hankkeen eri näkökulmista saatavat tulokset geneeriseksi toimintamalliksi ja tarkastelee tavoitteiden 1 ja 2 toteutumista. Tämä toimintamalli viedään aluetyöpajojen ja viestinnän kautta kaikkien hyödynnettäväksi. Näin vaikuttava työterveystoiminta tukee aikaisempaa tehokkaammin työpaikkojen työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Hanke tuottaa konkreettista tietoa keinoista, joilla työkykyä ja tuottavuutta voidaan tukea työterveyshuoltojen avulla yhteistyössä työpaikkojen ja muun terveydenhuollon kanssa. Hankkeen valtakunnallisena ja yhteiskunnallisena tuloksena syntyy geneerinen yhteistyön malli, jolla vaikutetaan positiivisesti työpaikkojen työterveyteen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä työntekijöiden työkykyyn. Geneerinen yhteistyön malli kokoaa yhteen työterveyshuollon yhteistyön niin työpaikkojen kuin terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tällä suunnataan työterveyshuollon tulevaisuutta niin, että se toimii entistä tehokkaammin työurien pidentämiseksi työikäistä väestöä palvellen sekä auttaa muuta terveydenhuoltoa tunnistamaan työkyvyttömyyden uhkaa ja tukemaan työkykyä työikäisessä väestössä. Näin tuotetaan toimintatapoja, joilla lisätään muun terveydenhuollon osuutta yhteisen tavoitteen, työkyvyttömyyden ehkäisyn saavuttamiseksi.

Hanke tuottaa työpaikoille ja työterveyshuolloille sekä muulle terveydenhuollolle vaikuttavimpia toimintatapoja yhteistyöhön. Lisäksi työpaikat saavat tukea työkyvyn johtamiseen sekä työterveyshuollon osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Tätä tuetaan myös hankkeessa syntyvällä yhteiskehittämisen oppaalla. Hankkeen toiminnan myötä syntyvä muutos työterveysyksiköiden toiminnassa konkretisoituu ja ilmenee työterveysyhteistyössä parantuneena ja vaikuttavampana työterveystoimintana sekä läpinäkyvämpinä työkyvyn tuen prosesseina. Muutoksen vaikuttavuuden takaa toiminnallisen muutoksen toteuttamistapa; yhteistoiminnallisuus ja tarvelähtöisyys. Lisäksi työterveysyksiköiden toiminta niveltyy paremmin osaksi työpaikkoja ja muusta terveydenhuollosta tulleet työkykyriskihavainnot saadaan hyödynnettyä osana työkyvyn tuen toimenpiteitä. Työterveyshuollot saavat myös asiakaslähtöisiä työkaluja, jotta voivat tukea työpaikkoja entistä enemmän työkyvyn johtamisessa perustuen laaja-alaiseen tietoon työkyvyn tukitarpeista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen suorana kohderyhmiä ovat lääkärit neljässä perusterveydenhuollon yksikössä (joissa 3600—9600 työikäistä asukasta kussakin) sekä PSHP:n fysiatrian yksikössä (n. 3500 käyntiä vuodessa). Sen lisäksi kohderyhmä on kaikki Pihlajalinnan työterveyshuollossa potilaita tapaavat lääkärit (ml. kaikki yleis- ja erikoislääkärit) sekä työterveyslääkärit.

Lisäksi suoria kohderyhmiä ovat eri kokoiset yritykset (pienet, keskisuuret ja suuret) sekä työterveyshuollon
palveluntuottajat eri puolilla Suomea, jotka osallistuvat työterveysyhteistyön kehittämiseen toisessa osiossa. Suora kohdeyhmä on myös asiantuntijat asiantuntijapaneelissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työelämän ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat laajalti. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työterveystoimijat, työterveyshuollot ja työpaikat eri toimijoineen (esim. HR, työsuojelu jne). Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja työterveyshuollossa asioivat potilaat. Lisäksi hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat työikäiset työttömät, joiden ohjaus tehdään TOIKE-yksiköissä.
Hankkeen tavoite on, että jatkossa tavoitetaan kaikki suomalaiset osatyökykyiset, joiden inhimillistä kärsimystä ja taloudellista menetystä voidaan minimoida tehokkaamman toiminnan avulla. Toisaalta varhainen tunnistus mistä tahansa syystä, missä koetaan työhön liittyvää terveysongelmaa, ei kohdistu välttämättä vain ikääntyviin ja osatyökykyisiin, vaan kaikkiin suomalaisiin työssäkäyviin.

Päättäjät ja viranomaiset saavat hankkeesta tietoa päätöksenteon tueksi työterveystoiminnan vaikuttavuudesta. Kehittäjät ja tutkijat saavat edellisten lisäksi prosessiarvioinnin kautta tietoa kehittämisprosessista ja sen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusindikaattorit avaavat myös työterveyshuollon kokonaisuutta laajemmin työntekijöille. Asiantuntijapaneelin kautta hankkeen havainnot, keinot ja hyödyt voivat disseminoitua myös laajemmalle tavoittaen uusia välillisiä kohderyhmiä sidosryhmistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 441 020

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 574 587

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty hankkeen tavoitteen valossa: Työterveyshuolto toimii eri toimialojen organisaatioiden kanssa yhteistyössä, mies-ja naisvaltaisilla, samoilla periaatteilla, yksilö huomioon ottaen mutta sukupuolineutraalisti. Työkykyä ja terveyttä edistetään jolloin yksilön tarve on ratkaiseva, ei sukupuoli. Naiset käyttävät enemmän terveyspalveluita, mutta kaikilla on samat mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta päästä työterveyspalvelujen piiriin. Työterveyshuolto kohdistaa toimenpiteet ilman eroa sukupuolen suhteen. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät ovat lukuisia (yksilön ominaisuudet, työ ja sen olosuhteet, johtaminen,sosiaaliset tekijät, terveydenhuolto- ja sosiaalivakuutusjärjestelmä jne.), mutta tekijät kohtelevat kumpaakin sukupuolta samalla tavalla. Hanke on siis periaatteiltaan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimet eivät erottele naisia ja miehiä erillisiksi ryhmiksi. Hankkeen toimet edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Kasvava hyvinvointi tukee kestävää kehitystä ja hankkeessa pyritään tuottamaan materiaali pääasiassa sähköisesti ja käyttämään etäpalveluita kun se on tarkoituksenmukaista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Verkostoitumisella ja laadukkaammalla toiminnalla vähennetään paperin materiaalin tarpeita. Hankkeen materiaali tuitetaan sähköisenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeella vaikutetaan kehittäjäparien alueen elinkeinorakenteeseen tuottavuutta lisäten.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen.Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Työterveysyhteistyön tiivistyessä asiointitarve vähenee. Asiointi tapahtuu puhelimitse ja sähköisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työterveyshuollon kehittämisellä ja työterveysyhteistyön kehittämisellä on suora yhteys hyvinvoinnin edistämiseen. Työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyllä vähennetään inhimillistä kärsimystä. Saadaan vaikutusta kestävyysvajeeseen.
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Indikaattorit viedään koko Suomeen, näin edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus toteutuu. Työterveystoiminnan ja sairaanhoidon ehkäisytoimenpiteet kohdistuvat tarpeen mukaan; kaikenikäisiin ja molempiin sukupuoliin sekä sosioekonomisen aseman kannalta tasapuolisesti
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Kts. yllä Vaikuttavuusindikaattorit takaavat yhdenvertaisen ja tasalaatuisen palvelun. Estetään "stigmatisointia".
Kulttuuriympäristö 3 3
Muutetaan asenneympäristöä, osatyökykyiset otetaan paremmin huomioon työmarkkinoilla ja arvostetaan kaikkea työntekemistä. Voimme yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa ehkäistä työkyvyttömyyttä. Jo varhain asioihin tarttuminen parantaa ennustetta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Työympäristöä sopeutetaan ihmisen työkykyyn. Kuormitusta ja ympäristön fyysisiä mutta myös psykososiaalisia tekijöidä hallitaan paremmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-