|
|
|
Hankekoodi: S21963
Hankkeen nimi: Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta – toimintamallit monialaiseen yhteistyöhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: Arvo Ylpön katu 34
Puhelinnumero: 0294 5211
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Siukola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.siukola(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3182474
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työterveyshuolto on työelämän voimavara työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä merkittävä osa terveydenhuoltojärjestelmää, tuottaen palveluja yli 1,8 miljoonalle työntekijälle ja yli 50 000 työnantajalle. Jotta työterveyshuolto toimii vaikuttavasti, on sitä kehitettävä yhteistyössä työpaikkojen ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.
Työikäisten osatyökykyisyyden havaitseminen terveydenhuollossa on tärkeää, jotta kaikki tarvitsevat olisivat työkyvyn tuen piirissä. Hankkeen yksi lähtökohta onkin, että työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisy kuuluu kaikille terveydenhuollon toimijoille ja sille tavoitteelle on syytä rakentaa välineitä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää työkyvyn tukea pidempien työurien ja työelämän tuottavuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vaikuttava toiminta työn, työolojen, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Hankkeessa kehitetään työkyvyn tukea sekä työterveysyhteistyön (työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö) että terveydenhuollon eri toimijoiden (työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) näkökulmista. Näkökulmat yhdistetään geneeriseksi yhteistyön malliksi läpi hankkeen toimivan asiantuntijapaneelin kautta. Hanke muodostuu kolmesta osasta, jotka on esitelty alla.
1. Kehitetään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn tuessa.
1.1. Työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan tunnistamista edistetään perusterveydenhuollossa. Hankkeen tavoitteena on integroida työhön liittyvyyden ja työkyvyn tuen tarpeen arviointi myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin ja seurata kehittämisinterventiossa merkintäkäytännön toimivuutta ja vaikutuksia (työterveyshuollossa ja Lähi-TOIKE-palveluissa).
1.2. Työhön liittyvyyden ja työkyvyttömyyden uhan havaittuaan erikoissairaanhoito ohjaa potilaan vaivattoman lähetekäytännön avulla erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon. Seurataan työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden uhan aiheuttamia jatkotoimenpiteitä työterveyshuollossa ja työterveysyhteistyössä.
1.3. Työterveyshuollossa toteutetaan saumattomat jatkotoimenpiteet kaikille työterveyshuollon käyttäjille, kun työhön liittyvä sairaus ja/tai työkyvyn tukitoimien tarve on tunnistettu. Hankkeessa optimoidaan sairauspoissaolojen ja työkyvyn tuen toimenpiteiden seurantaa case manager -työkalun käyttöön ottamisen myötä.
2. Parannetaan vaikuttavaa ja tuottavaa työterveysyhteistyötä
2.1.Tuotetaan tietoa vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta
2.2. Rakennetaan työterveysyhteistyön toimintamalli, joka linkittää yhteen työpaikan ja työterveyshuollon prosessit. Työterveysyhteistyön toimintamalli pitää sisällään:
a. työterveysyhteistyön johtamisen mallin työpaikoille
b. työterveyshuollon asiakaslähtöisyyden kehittäminen
c. vaikuttavia toimintamalleja työterveysyhteistyöhön
d. Näin kehität työterveysyhteistyötäsi -yhteiskehittämisen opas
e. työkyvyn tuen tiedonhallintamallin
f. indikaattorit vaikuttavuuden kehittämiseen ja arviointiin
3. Luodaan edelliset osiot yhdistävät tulevaisuuden skenaariot työkykyriskien hallintaan. Skenaarioissa yhdistetään asiantuntijapaneelin avulla edeltävistä kohdista saatava tieto ja tulokset. Hankkeessa kehitettäviä yhteistyön malleja levitetään valtakunnallisesti monipuolisesti viestien ja työkaluja rakentaen.
Ensimmäisessä osiossa kehitetään PTH:n ja työterveyshuollon yhteistyönä toimintatapa työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyn tukitarpeen tunnistamisesta ja merkinnästä PTH-lääkärikäyntien yhteydessä. PTH-yhteistyö toteutetaan neljän jo valitun PTH-yksikön (Jämsä, Mänttä, Alavus. Parkano). Mänttä-Vilppula ja Parkano toimivat varsinaisina kohdepaikkakuntina ja Jämsä ja Alavus vertailupaikkakuntina.
Merkinnät PTH:ssa johtavat potilaan ohjaamiseen työterveyshuoltoon. Hankkeessa mukana olevien perusterveydenhuollon yksiköiden yleislääkärit ja hoitajat koulutetaan hankeasiantuntijoiden toimesta työhön liittyvyyden tunnistamiseen (erillisen hankesuunnitelman kuva 1). Työttömien osalta vastaavat havainnot ohjaavat Lähi-TOIKE-palveluihin, josta potilas huolehditaan työkyvyn tuen hoitopolkuihin mm. tarvittaviin kuntouttaviin toimiin yhteistyössä työvoimapalvelujen ja sosiaalivakuutuksen toimijoiden verkoston kanssa. Perusterveydenhuollossa vertailtavat tavat merkitä työhön liittyvyyttä toteutetaan Mediconsultin ja Pihlajalinnan IT:n toimesta. Tarpeellisista ICT-muutoksista on sovittu Mediconsult-yrityksen kanssa sekä Pihlajalinnan IT-yksikön kanssa ja näiden kustannukset on huomioitu hakemuksessa laskemalla niille osuus budjettiin. Kahdelle asemalle toteutetaan hankkeessa mukana olevan tietojärjestelmätuottajan (Mediconsult) toimesta mahdollisuus työhön liittyvyyden arviointiin vastaanottokäynnin yhteydessä sekä näistä automaattisesti generoituva elektroninen listaus. Työkykykoordinaattori (työkykyvalmentaja) on merkinnän saaneeseen potilaaseen yhteydessä ja kehottaa hakeutumaan viimeisen perusterveydenhuollon käyntitekstin kanssa työterveyshuoltoon, jos sellainen löytyy. Jos potilas on työtön tai ilman työterveyshuoltoa, työkykykoordinaattori tarjoaa hänelle Lähi-TOIKE-palvelua. Alueen muut työterveystoimijat informoidaan hankkeesta ja heidät osallistetaan hankkeen arviointiin.
Lisäksi hankkeen osiossa yksi seurataan työterveyshuollossa tapahtuvia työkyvyn tukitoimia ja verrataan kohdepaikkakuntien tietoja vertailupaikkakuntiin.
Yksityiskohtainen toteutus on kuvattu hankesuunnitelman (liite) kohdassa 4 kehittämishankkeen toteutus. Hankkeen ensimmäiseen osioon kuuluu myös, että ESH:n kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään ohjaamalla potilas työterveyshuoltoon yksinkertaisin käytännöin, kun ESH-pilottiyksikössä eli TAYS:in fysiatrian poliklinikalla todetaan työhön liittyviä oireita tai työkyvyn tukitarve. Tietojen siirto pyritään tuottamaan elektronisesti samaa kanavaa pitkin, jossa lähetteet ja palautteet kulkevat työterveyshuoltojen ja erikoissairaanhoidon välillä. Käytännössä fysiatrit ohjaavat nämä potilaat työterveyslääkärille B-lausunnon tekemistä varten, missä kuvataan jatkotarpeet mm. kuntoutukselle. Vaikka hanke konkretisoidaan ja arvioidaan Pihlajalinnan työterveyshuollon asiakkaiden kanssa, hankkeeseen osallistetaan Pirkanmaan alueen muut työterveyshuollon toimijat TYÖKE-verkoston informoinnin avulla.
Hankeen ensimmäiseen osioon kuuluu myös työterveyshuollon kehittämisosuus, jossa otetaan Pihlajalinnassa käyttöön sairauspoissaolojen vuoksi työkykyriskissä olevien henkilöiden työkyvyn tueksi case manager -työkalu. Tavoitteena on lisätä työterveysammattilaisten toteuttamaa työkyvyn tukitoimien käyttöä ja nopeuttaa työkyvyn tukitoimiin ryhtymistä/reagointia. Puolen vuoden interventiossa seurataan muun muassa työterveysneuvottelujen, ammatillisen kuntoutuksen aloitteen, työhönpaluuarvion ja kuntoutustarpeen arvion lukumäärien muutosta. Lisäksi haastatellaan työterveyshuollon potilaita, joilla on tullut 60 sairauslomapäivää täyteen edellisen 12 kuukauden aikana. Heiltä kysytään erilaisia työkykyyn ja sen tukitoimiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kolmelle Pihlajalinnan työterveysyksikölle toteutetaan yleislääkäreille suunnattu koulutus.
Hankkeen toisen osion keskiössä on työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistäjänä. Aiemmin esitettyihin tavoitteisiin vastataan kahdella työpaketilla: 1) Tuotetaan tietoa vaikuttavasta työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta, 2) Rakennetaan työterveysyhteistyön toimintamalli, joka linkittää yhteen työpaikan ja työterveyshuollon prosessit. Työterveysyhteistyön toimintamalli pitää sisällään: a.työterveysyhteistyön johtamisen mallin työpaikoille työkyvyn tukemiseksi, b.työterveyshuollon asiakaslähtöisyyden kehittäminen c.vaikuttavia toimintamalleja työterveysyhteistyöhön, d.Näin kehität työterveysyhteistyötäsi - yhteiskehittämisen opas työterveyshuolloille ja työpaikoille, e. työkyvyn tuen tiedonhallintamallin, f.indikaattorit vaikuttavuuden kehittämiseen ja arviointiin.
Työpaketti 1 toteutetaan puhelinhaastattelun avulla toteutetulla kyselyllä (1000 työpaikan otos) ja kyselyllä kaikista työterveysyksiköistä. Saatua tietoa hyödynnetään työpaketin 2 osioissa sekä geneerisen mallin luomisessa. Työpaketissa 2 yhteistyötä kehitetään rakentamalla toimivia työkaluja ja toimintamalleja sekä tuottamalla opas vaikuttavaan kehittämistyöhön. Lisäksi työpaikoille rakennetaan työterveysyhteistyön johtamisen malli tukemaan työkyvyn johtamista. Mallin pohjana on työpaketissa 1 tuotettu tieto, hankkeen kehittämistyö (osio c), aiemman hankkeen indikaattorit sekä jo olemassa olevat suppeammat työkykyjohtamisen mallit. Lisäksi työterveyshuolloille kehitetään työkaluja asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Näillä lisätään yhteistyövalmiuksia sekä vaikutetaan molempien yhteistyön osapuolten sisäiseen toimintaan työkykyä edistäen. Tarkoituksena on lisätä työterveystoimijoiden osaamista työpaikan tarpeiden mukaisessa toiminnassa sekä opetella työterveyshuollon sisäisen moniammatillisen työn ohjausta. Toimintatapana ovat työpajat, joissa asiakaslähtöiset toimintamallit yhteistyöhön luodaan (mukana työpaikkojen ja työterveyshuoltoyksiköiden edustajat). Tuloksena syntyy työkaluja työterveysyksikön sisäiseen toimintaan ja yhteistyöhön asiakkaan kanssa. Työkaluja jaetaan viestinnän kautta sekä osana yhteiskehittämisopasta (kohta d). Vaikuttavia toimintamalleja rakennetaan 10 työpaikan ja heidän työterveyshuoltojensa kanssa prosessikehittämisen keinoin. Kehittämisvaihe on interventio, joka pohjautuu ennen-jälkeen asetelmaan vaikutuksien ja vaikuttavuuden saamiseksi. Kehittämistyötä prosessiarvioidaan läpi työskentelyn. Arviointi tuottaa materiaalia Näin kehität työterveysyhteistyötäsi osioon, joka neuvoo konkreettisesti, miten kehittäminen saadaan voimavaraksi niin yhteistyössä kuin yhteistyön osapuolilla. ”Näin kehität työterveysyhteistyötäsi” opas tehdään työpaikoille ja työterveyshuolloille yhteistyön kehittämisen tueksi. Työkyvyn tuen tiedonhallintamallilla vahvistetaan yhteistyötä entisestään. Edellä olevat mallin osat tuottavat tietoa työterveysyhteistyön vaikuttavuuden mittaamiseen. Rakennettava tiedonhallintamalli puolestaan tukee työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä työkyvyn tukeen liittyvässä tiedolla johtamisessa. Osiossa hyödynnetään Choon [20] tiedonhallinnan prosessimallia, jonka avulla tutkitaan työkyvyn tuen prosessin vaiheita ja niiden välisiä yhteyksiä. Malli rakentuu hankkeen tutkimusaineistoista (työpaketin 1 kyselyt, kehittämisvaiheen haastattelut). Tulosten avulla saadaan kuva siitä, miten käytännön tiedon hallintaan liittyvä työterveystoiminta toimii eri konteksteissa. Tulosten ja kehittämisvaiheessa syntyvien tiedonhallinnan käytäntöjen avulla laaditaan tiedonhallinnan malli osaksi työterveysyhteistyömallia. Indikaattoreita rakennetaan ja arvioidaan läpi hankkeen osana asiantuntijapaneelia sekä hankkeen toimintaa.
Kokoavassa osiossa 3 luodaan tulevaisuuden skenaariot työkyvyn tukitoimien hyödyntämiseksi ja käynnistämiseksi kaikkien kolmen terveydenhuollon sektorin ja työterveyshuoltojen sekä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen yhteistyönä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa kootaan asiantuntijapaneeli (hankesuunnitelman kuva 7), joka kokoaa läpi hankkeen yhteen tuloksia, havaintoja, kehitettäviä malleja ja parhaita toimintatapoja ja tuo näihin lisätietoa ja tukea eri yhteistyösektoreilta. Asiantuntijapaneeliin kootaan laaja-alaisesti asiantuntijoista ja sidosryhmistä tukemaan ja täydentämään tulevaisuuden työterveyshuollon kuvaa. Hankkeessa voi todennäköisesti syntyä jotain uutta, joka ei ole ollut keskeistä työterveysyhteistyössä ja asiantuntijapaneeli voi edesauttaa näiden kysymysten eteenpäinvientiä ja ratkaisemista. Asiantuntijapaneeli on rajapintoja avaava instrumentti ja voi lisäksi levittää hankkeen tuloksia alkuperäisten kohdejoukkojen ulkopuolelle.
Suunnitelma asiantuntijapaneelin kokonpanosta on erillisen hankesuunnitelman kuvassa 7. Se koostuu eri alojen asiantuntijoista, kuten työterveyshuoltojen, sen sidosryhmien ja työterveyshuollon toimintaa kehittävien tahojen edustajista. Hankkeessa luodaan ideaalitila sekä tulevien vuosien skenaariot työterveysyhteistyön ja työkykykyriskien hallinnan kehityskuluiksi eri toimijoiden yhteistyössä. Asiantuntijapaneeli kokoaa yhteen hankkeen eri näkökulmista saatavat tulokset ja tarkastelee tavoitteiden 1 ja 2 toteutumista. Tämä toimintamalli viedään aluetyöpajojen ja viestinnän kautta kaikkien hyödynnettäväksi. Näin vaikuttava työterveystoiminta tukee aikaisempaa tehokkaammin työpaikkojen työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Hanke tuottaa konkreettista tietoa keinoista, joilla työkykyä ja tuottavuutta voidaan tukea työterveyshuoltojen avulla yhteistyössä työpaikkojen ja muun terveydenhuollon kanssa. Hankkeen valtakunnallisena ja yhteiskunnallisena tuloksena syntyy tulevaisuuden skenaariot, jolla vaikutetaan positiivisesti työpaikkojen työterveyteen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä työntekijöiden työkykyyn. Hankkeessa kehitettävät mallit edistävät yhteistyötä työterveyshuollon ja työpaikkojen kuin myös terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tällä suunnataan työterveyshuollon tulevaisuutta niin, että se toimii entistä tehokkaammin työurien pidentämiseksi työikäistä väestöä palvellen sekä auttaa muuta terveydenhuoltoa tunnistamaan työkyvyttömyyden uhkaa ja tukemaan työkykyä työikäisessä väestössä. Näin tuotetaan toimintatapoja, joilla lisätään muun terveydenhuollon osuutta yhteisen tavoitteen, työkyvyttömyyden ehkäisyn saavuttamiseksi.
Hanke tuottaa työpaikoille ja työterveyshuolloille sekä muulle terveydenhuollolle vaikuttavimpia toimintatapoja yhteistyöhön. Lisäksi työpaikat saavat tukea työkyvyn johtamiseen sekä työterveyshuollon osaamisen parempaan hyödyntämiseen. Tätä tuetaan myös hankkeessa syntyvällä yhteiskehittämisen oppaalla. Hankkeen toiminnan myötä syntyvä muutos työterveysyksiköiden toiminnassa konkretisoituu ja ilmenee työterveysyhteistyössä parantuneena ja vaikuttavampana työterveystoimintana sekä läpinäkyvämpinä työkyvyn tuen prosesseina. Muutoksen vaikuttavuuden takaa toiminnallisen muutoksen toteuttamistapa; yhteistoiminnallisuus ja tarvelähtöisyys. Lisäksi työterveysyksiköiden toiminta niveltyy paremmin osaksi työpaikkoja ja muusta terveydenhuollosta tulleet työkykyriskihavainnot saadaan hyödynnettyä osana työkyvyn tuen toimenpiteitä. Työterveyshuollot saavat myös tietoa asiakaslähtöisyyden kehittämisestä, jotta voivat tukea työpaikkoja entistä enemmän työkyvyn johtamisessa perustuen laaja-alaiseen tietoon työkyvyn tukitarpeista.
Hankkeen suorana kohderyhmiä ovat lääkärit ja hoitajat kahdessa perusterveydenhuollon yksikössä sekä PSHP:n fysiatrian yksikössä (n. 3500 käyntiä vuodessa). Sen lisäksi kohderyhmä on kaikki Pihlajalinnan työterveyshuollossa potilaita tapaavat lääkärit (ml. kaikki yleis- ja erikoislääkärit) sekä työterveyslääkärit.
Lisäksi suoria kohderyhmiä ovat eri kokoiset yritykset (pienet, keskisuuret ja suuret) sekä työterveyshuollon
palveluntuottajat eri puolilla Suomea, jotka osallistuvat työterveysyhteistyön kehittämiseen toisessa osiossa. Suora kohdeyhmä on myös asiantuntijat asiantuntijapaneelissa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työelämän ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat laajalti. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki Suomen työterveystoimijat, työterveyshuollot ja työpaikat eri toimijoineen (esim. HR, työsuojelu jne). Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja työterveyshuollossa asioivat potilaat. Lisäksi hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat työikäiset työttömät, joiden ohjaus tehdään Lähi-TOIKE-yksiköissä.
Hankkeen tavoite on, että jatkossa tavoitetaan kaikki suomalaiset osatyökykyiset, joiden inhimillistä kärsimystä ja taloudellista menetystä voidaan minimoida tehokkaamman toiminnan avulla. Toisaalta varhainen tunnistus mistä tahansa syystä, missä koetaan työhön liittyvää terveysongelmaa, ei kohdistu välttämättä vain ikääntyviin ja osatyökykyisiin, vaan kaikkiin suomalaisiin työssäkäyviin.
Päättäjät ja viranomaiset saavat hankkeesta tietoa päätöksenteon tueksi työterveystoiminnan vaikuttavuudesta. Kehittäjät ja tutkijat saavat edellisten lisäksi prosessiarvioinnin kautta tietoa kehittämisprosessista ja sen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusindikaattorit avaavat myös työterveyshuollon kokonaisuutta laajemmin työntekijöille. Asiantuntijapaneelin kautta hankkeen havainnot, keinot ja hyödyt voivat disseminoitua myös laajemmalle tavoittaen uusia välillisiä kohderyhmiä sidosryhmistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 303 505
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 200 045
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 608 321
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 461 723
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Kasvava hyvinvointi tukee kestävää kehitystä ja hankkeessa pyritään tuottamaan materiaali pääasiassa sähköisesti ja käyttämään etäpalveluita kun se on tarkoituksenmukaista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Verkostoitumisella ja laadukkaammalla toiminnalla vähennetään paperin materiaalin tarpeita. Hankkeen materiaali tuitetaan sähköisenä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeella vaikutetaan kehittäjäparien alueen elinkeinorakenteeseen tuottavuutta lisäten. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeessa vahvistetaan ja sitä kautta monipuolistetaan paikallista elinkeinorakennetta. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehittämisen.Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla hankkeessa merkittävä rooli. Kehitystyöllä vahvistetaan paikallistaloutta, tuottavuutta ja hyvinvointia, joilla välillinen vaikutus vähähiiliseen yhteiskuntaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Työterveysyhteistyön tiivistyessä asiointitarve vähenee. Asiointi tapahtuu puhelimitse ja sähköisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Työterveyshuollon kehittämisellä ja työterveysyhteistyön kehittämisellä on suora yhteys hyvinvoinnin edistämiseen. Työhön liittyvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyllä vähennetään inhimillistä kärsimystä. Saadaan vaikutusta kestävyysvajeeseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 6 |
| Indikaattorit viedään koko Suomeen, näin edistetään alueiden välistä tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus toteutuu. Työterveystoiminnan ja sairaanhoidon ehkäisytoimenpiteet kohdistuvat tarpeen mukaan; kaikenikäisiin ja molempiin sukupuoliin sekä sosioekonomisen aseman kannalta tasapuolisesti | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 7 |
| Kts. yllä Vaikuttavuusindikaattorit takaavat yhdenvertaisen ja tasalaatuisen palvelun. Estetään "stigmatisointia". | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Muutetaan asenneympäristöä, osatyökykyiset otetaan paremmin huomioon työmarkkinoilla ja arvostetaan kaikkea työntekemistä. Voimme yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa ehkäistä työkyvyttömyyttä. Jo varhain asioihin tarttuminen parantaa ennustetta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Työympäristöä sopeutetaan ihmisen työkykyyn. Kuormitusta ja ympäristön fyysisiä mutta myös psykososiaalisia tekijöidä hallitaan paremmin. | ||
TYKYTUO-hankkeen (2020-2023) lähtökohtana oli, että työurien pidentämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista kaikilla terveydenhuollon sektoreilla, mikä edellyttää osaamisen kehittämistä ja yhteistä tavoitetta. Myös suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä, työterveysyhteistyöllä on vaikutuksia niin työhyvinvointiin, tuottavuuteen kuin työkykyyn. Työterveysyhteistyön vaikuttavuuden kehittämiseksi ja osoittamiseksi tarvitaan tutkimustietoa, työkaluja kehittämiseen sekä jaettuja kehittämiskokemuksia. Työterveyshuollon ja muiden terveydenhuollon sektoreiden välisen yhteistyön edistäminen sekä työterveysyhteistyön kehittäminen olivatkin tämän hankkeen päätavoitteita. Lisäksi pyrittiin kehittämään näiden vaikuttavuutta.
Hanke oli kolmen osatoteuttajan yhteinen. Tampereen yliopisto toteutti yhdessä Pihlajalinnan kanssa yhteistyön kehittämistä ja tutkimusta työterveyshuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Työterveyslaitos tutki ja kehitti työterveyshuoltojen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.
Tampereen yliopisto ja Pihlajalinna toteuttivat yhdessä kolme kehittämisosiota. 1) Ensimmäisessä osiossa koulutettiin perusterveydenhuollon henkilöstöä tunnistamaan työkyvyn tuen tarpeessa oleva potilas ja merkitsemään se potilastietojärjestelmään vastaanottokäynnillä. Merkintä ohjasi potilaan työkykykoordinaattorin palveluun, josta työssäkäyvät ohjattiin omaan työterveyshuoltoonsa. Lisäksi työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon henkilöstön yhteistyön tilaa ja siihen liittyviä toiveita ja tarpeita selvitettiin heille suunnatulla valtakunnallisella kyselyllä. 2) Toinen kehittämiskohde oli työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välisen palautekäytännön luominen ja pilotointi, jolla potilas ohjattiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikalta omaan työterveyshuoltoonsa, kun todettiin työhön liittyviä oireita tai työkykyyn liittyviä haasteita. Pilotin yhteydessä haastateltiin sekä työterveyshuollon että fysiatrian poliklinikan henkilöstöä yhteistyön kokemuksista.
3) Kolmas Tampereen yliopiston ja Pihlajalinnan kehittämiskohde oli Pihlajalinnan henkilöstönsä käyttöön ottaman case manager -työkalun vaikutusten tarkastelu työkyvyn tuen toimenpiteisiin potilastietorekisterin avulla. Lisäksi haastateltiin työterveyshuollon palveluista potilaita, joilla oli ollut paljon sairauslomapäiviä viimeisen vuoden aikana.
Työterveyslaitos tuotti hankkeessa monimenetelmällistä tutkittua tietoa työterveysyhteistyöstä. Tutkimustyö raportoitiin tieteellisinä artikkeleina ja se koostettiin työterveysyhteistyön taloksi. Lisäksi Työterveyslaitos kehitti kymmenen työpaikan ja heidän työterveyshuoltonsa työterveysyhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämistyö koottiin Työterveysyhteistyön malliksi. Malli koostuu kahdesta verkko-oppimateriaalista, hyvistä käytännöistä ja oppaista. Työterveysyhteistyön arviointiin kehitettiin Työterveysyhteistyön liikennevalot, joka koostuu tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta laadituista indikaattoreista.
Hankkeen yhteinen tuotos kiteytyi tulosten ja hankkeen asiantuntijapaneelityöskentelyn myötä kuudeksi työterveyshuollon tulevaisuuden skenaarioksi. Niistä kolme kuvaa työterveyshuollon roolia suhteessa muihin terveydenhuollon sektoreihin ja niiden väliseen yhteistyöhön. Toiset kolme skenaariota kuvaa työterveysyhteistyötä vuonna 2030. Skenaarioita voi tarkastella tarkemmin täällä: https://projects.tuni.fi/tykytuo/esittely/asiantuntijapaneeli/tyoterveyshuollon-tulevaisuusskenaariot/.
Hankkeeseen liittyvät julkaisut löytyvät kootusti Tampereen yliopiston nettisivuilta (https://projects.tuni.fi/tykytuo/) joista löytyy myös kooste koko hankkeen tuloksista koottuun raporttiin: https://projects.tuni.fi/uploads/2023/11/cd160a59-tykytuo-tyokyvyn-tuella-pidempia-tyouria-ja-tuottavuutta-raportti-2022-2023.pdf.