RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21964, KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yrittäjien toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi hanke tuottaa tietoa ikääntyneille palveluita tuottavien yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä huomioivien palvelukonseptien kehittämiseen ja osuuskuntatoimintamallin soveltuvuudesta ensisijaisesti haja-asutusalueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Näin ollen edistetään markkinoiden toimivuutta ja monituottajuuden syntymistä valtakunnallisesti. Lisäksi erityishuomiota kiinnitetään kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten henkilökunnan työssä jaksamiseen ja pysymiseen sekä ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisyyn. Hankkeen uutuusarvo liittyy hankkeen kohderyhmiin (kevytyrittäjyys, osuuskuntamalli, yhteiskunnalliset yritykset), jotka edustavat Euroopassa nousevia työllistymisen trendejä.

Käytännössä hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään osaan sen osatavoitteiden mukaisesti:
1. Kehitetään kevytyrittäjien osaamista ja muutoskyvykkyyttä sisältäen valmiudet uudenlaisten palveluiden kehittämiseen erityisesti sote-alalla.
2. Kehitetään työn erityispiirteet huomioivia ja työhyvinvointia tukevia palvelukonsepteja sote-alan uudenlaisiin palvelutuotantomalleihin.
3. Kartoitetaan osuuskuntatoimintamallin soveltuvuus ja luodaan kartoituksen pohjalta käytännön toimintasuunnitelma haja-asutusalueen hyvinvointi- ja sote-palveluiden toteuttamiseksi.
4. Selvitetään ja kootaan yhteen hankkeen osatavoitteiden 1-3 toimenpiteiden ajalta ideat, opit, kokemukset ja palautteet. Selvitystyön pohjalta tuotetaan uudenlaisissa työn teon muodoissa (kuten kevytyrittäjänä) työskentelevien työuran rakentamisen ja siihen osaamisen hallinnan malli.

Tavoite 1:n mukaiset toimenpiteet:
Järjestetään alueellisia hybridityöpajoja kevytyrittäjille ja kevytyrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Työpajojen teemat ovat valtakunnallisesti yhteisiä ja ne toteutetaan paitsi tietyllä alueella fyysisesti myös samanaikaisesti verkossa (=hybriditoteutus). Tavoitteena on, että osallistujilla on jatkossa valmiuksia toimia kestävästi oman työuransa kehittämisessä itsensä työllistäjänä sekä valmiuksia käyttäjälähtöiseen palvelukehittämiseen ja konseptointiin. Samalla pyritään edistämään kevytyrittäjän työhyvinvointia.
Toimenpide 1.1: Työpajojen suunnittelu hankkeen alussa ja puolivälissä
Toimenpide 1.2: Työkirjan suunnittelu ja toteutus
Toimenpide 1.3: Työpajojen markkinointi ja kevytyrittäjien rekrytointi
Toimenpide 1.4: Työpajojen järjestäminen
Toimenpide 1.5: Koonti työpajojen vaikuttavuudesta

TAVOITE 2:n mukaiset toimenpiteet:
Kehitetään työn erityispiirteet huomioivia ja työhyvinvointia tukevia palvelukonsepteja sote-alan uudenlaisiin palvelutuotantomalleihin.
Toimenpide 2.1: Lähtötilanteen kartoitus
Toimenpide 2.2: Sote-alalla toimivien ammattilaisten työhyvinvointiin liittyvien palvelutarpeiden tunnistaminen
Toimenpide 2.3: Sote-alalla toimivien ammattilaisten työhyvinvointiin liittyvien palvelutarpeiden kehittäminen
Toimenpide 2.4: Työhyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista tukevien toimenpiteiden ja kehitettyjen palvelukonseptien arviointi ja raportointi

TAVOITE 3:n mukaiset toimenpiteet:
Hankkeessa muotoiluajattelun näkökulmia ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä luodaan ymmärrystä osuuskuntatoimintamallin kokonaisuudesta ja ihmisten tarpeista kohdeympäristöissä (osana kokonaisuutta). Työpajoissa syntyviä ajatuksia ja ideoita kokeillaan nopeasti ja konseptoidaan vaihtoehtoisiksi palvelukonsepteiksi. Osallistavan kokeilun ja tarkentuvan konseptoinnin kierroksia toistetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman toimivien ratkaisujen löytämiseksi.
Toimenpide 3.1: KOKONAISUUS. Selvitystyö: osuuskunnat hyvinvointi ja sote-palveluiden tuottamisessa sekä verkostotyöpajat alueellisille päättäjille, virkamiehille ja eri toimijoille.
Toimenpide 3.2: KOKEMUS. Saariston asukkaiden näkökulmien ja tarpeiden kartoitus
Toimenpide 3.3: KOKEILU. Yhteistyöverkoston luominen ja saariston erityistarpeiden kartoitus
Toimenpide 3.4: KOKEILU. Ammattihenkilöiden osaamisen kehittämisen tarvekartoitus sekä tiedon lisääminen osuuskuntatoimintamallista
Toimenpide 3.5: KONSEPTOINTI. Luodaan, pilotoidaan ja arvioidaan osuuskuntatoimintamallista käytännön toimintasuunnitelma

TAVOITE 4:n mukaiset toimenpiteet:
Toimenpide 4.1: Hankkeessa toteutettavien toimien tarkastelu ja toimenpiteiden tuottaman aineiston analysointi työurien rakentamisen ja osaamisen hallinnan näkökulmasta soveltaen mm. työurien kaaosteorian, tarinallisuuden ja praktisen vapauden näkökulmia.
Toimenpide 4.2: Tarvittavan lisätiedon kerääminen suoraan uudenlaisissa työnteon muodoissa työskenteleviltä kirjoituspyynnön ja haastattelujen avulla.
Toimenpide 4.3: Uusissa työnteon muodoissa työskenteleville soveltuvan työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan mallin kehittäminen edellä mainitun hankkeessa kerättävän informaation ja olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta sekä palvelumuotoilun menetelmiä soveltaen Talentian alueyhdistysten kanssa järjestettävissä työpajoissa.
Toimenpide 4.4: Kehitetyn mallin kokeilu ja pilotointi hankkeen puitteissa sekä mallin edelleen kehittäminen saadun palautteen perusteella.
Toimenpide 4.5: Työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan mallin levittäminen alan ammattilaisten käyttöön hankkeeseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen koulutusten kautta, yhteistyössä Talentia ry:n kanssa sekä julkaisemalla aiheesta yleistajuisia kirjoituksia blogeissa ja ammattilehdissä.

Hankkeen tuloksena kevytyrittäjien osaaminen ja tietoisuus kevytyrittäjyydestä ovat parantuneet. Osallistuneiden kevytyrittäjien tavoitteet, voimavarat ja toimintatavat ovat selkeytyneet. Kevytyrittäjien itsetuntemus on kehittynyt systemaattisesti mahdollistaen tuloksekkaan itsensä johtamisen. Hankkeen tuloksena työterveyshuollon käytössä on palvelukonsepteja, joiden avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Osuuskunnan taloudelliset ja rakenteelliset toimintaedellytykset ovat selvitetty ja on tuotettu toimintasuunnitelma osuuskuntatoimintamallista haja-asutusalueille. Lisäksi hankkeen tuotos, kevytyrittäjien työuran rakentamisen ja hallinnan malli, on kehitetty ja lanseerattu. Malli on hyödynnettävissä kevytyrittäjien ja muiden monista lähteistä ansaintaansa yhdistelevien keskuudessa sekä yleisesti uraohjauksessa ja ohjauksen koulutuksissa.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke kohdistuu sote-alalle, joka on vahvasti naisvaltainen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on huomioitu toimialan voimakas segregoituminen. Kehittämistoimenpiteiden ohessa havainnoidaan naisten ja miesten erityistarpeita yrittäjyyteen liittyen. Hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään saamaan yrittäjiä laajasti mukaan kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta ja näin ollen hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollon palvelukonsepteja, joiden avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Näin ollen kehitetään kevytyrittäjien tasa-arvoista mahdollisuutta työterveyspalveluihin. Hankkeessa selvitettävän osuuskuntatoimintamallin kautta vaikutetaan haja-asutusalueiden asukkaiden hyvinvointi- ja sote-palveluiden saatavuuden tasa-arvoistumiseen. Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).

Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan 1.3.2020-28.2.2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat kevytyrittäjät, yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat, alusta- ja jakamistaloudessa työskentelevät freelancerit ja mikroyrittäjät, sekä kaikki muut laskutuspalveluita käyttävät kevytyrittäjät, yksinyrittäjät sekä kevytyrittäjyydestä kiinnostuneet.

Kaikilla hankkeen kohderyhmään kuuluvilla kevytyrittäjillä on tasavertainen mahdollisuus tulla valituksi hankkeessa toteutettavaan tiiviiseen kehittämistyöhön. Rekrytoinnissa huomioidaan molempien sukupuolten yhdenvertaisuus. Lisäksi pyritään siihen, että hankkeeseen osallistuvien kevytyrittäjien ikäjakauma on laaja.

Osa tiiviiseen kehittämistyöhön mukaan otettavista kevytyrittäjien omistamista osuuskunnista on jo valmisteluvaiheessa ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, loput osuuskunnista rekrytoidaan rahoituspäätöksen varmistuttua.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös ne sote-palveluiden järjestäjät ja toteuttajaorganisaatiot, jotka eivät ole varsinaista kohderyhmää (kevytyrittäjät ja osuuskunnat).

Yrittäjäjärjestöt ovat osa välillistä kohderyhmää. Jo valmisteluvaiheessa on käyty keskusteluja yrittäjäjärjestöjen kanssa (mm. Keski-Suomen yrittäjät, Kymen yrittäjät, Pirkanmaan yrittäjät, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry). Lisäksi on käyty keskusteluja työeläkevakuuttajien (Elo) ja työterveyshuoltoa edustavien yritysten kanssa (Finla työterveys).

Hanke tekee yhteistyötä tulosten jalostamisessa ja levittämisessä alueellisten ja valtakunnallisten työelämän kehittämisen verkostojen kanssa. Näihin verkostoihin kuuluu Työelämä 2020 –verkosto ja muut tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeet valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä alueelliset työelämän kehittämisverkostot, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset ja yrityshautomot.

Lisäksi välilliseen kohderyhmään voidaan ajatella lukeutuvan myös uudistumis- ja kasvuhakuiset yritykset, joilla on intressi vahvistaa muutoskyvykkyyttään ja strategista kehittämistyötä. Osatoteuttajaorganisaatioiden opiskelijat ja henkilökunta kuuluvat luonnollisesti välilliseen kohderyhmään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 093 336

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 081 253

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 366 668

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 351 564

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php), jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Lisäksi on käytetty hyväksi THL:ssa toimivan Tasa-arvotiedon keskuksen verkkosivujen artikkeleja. Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Suomessa on EU:n neljänneksi korkein segregaatio työmarkkinoilla. Alle 20 % yritysten toimitusjohtajista on naisia ja naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on vain 17 % (2010). Samoin vain 33 % yrittäjistä on naisia (2010), joista 90 % toimii palvelualoilla ja kaupassa ja vain 10 % jalostusaloilla. Hanke kohdistuu sote-alalle, joka on erittäin naisvaltainen ala; Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2018 alan työllisistä miltei 85 % oli naisia (Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.3.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/tau.html). Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke kohdistuu sote-alalle, joka on vahvasti naisvaltainen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on huomioitu toimialan voimakas segregoituminen. Kehittämistoimenpiteiden ohessa havainnoidaan naisten ja miesten erityistarpeita yrittäjyyteen liittyen. Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Digitalisaation osuus työtehtävissä kasvaa koko ajan. Hoiva-aloilla hyvinvointiteknologiaa työssään käyttävä yrityskenttä on naisvaltaista. Osa yrityksistä kokee teknologiset sovellukset hoitotyön apuna vaikeasti lähestyttäväksi ja ymmärrettäviksi vaikka teknologian käytön osaaminen on yksi keskeinen uusi osaamistarve (esim. Osaava lähihoitaja 2020, 2011). Usein sosiaali- ja terveysalan sekä puhdistuspalvelualojen palveluja tuottavat yritykset ja henkilöstö on valtaosin naisia kun taas alalle teknologiaa kehittävät tahot ovat miesvaltaisia. Tästä syntyy käytännönläheinen ristiriita, koska yhteistä ymmärrystä teknologian soveltamisesta ei välttämättä ole. Yksi haaste yritysten kehittämistyölle on se, että miesten halukkuus osallistua ja hakeutua esim. työpajoihin on pienempi kuin naisten. Siksi hankkeessa pyritään huomioimaan miesten toimintatavat ja toteuttamaan kehittämistyötä niin, että niissä on myös miehille tyypillisiä toimintatapoja kuten erilaisten teknologioiden käyttäminen työvälineinä. Kehittämistyössä painotetaan myös vuorovaikutustaitoja sekä tunteiden näkökulmaa: miten tunteet voi näyttää työssä ja niiden merkitys työnteossa. Perinteisesti miehet ovat heikompia näyttämään tunteitaan, ja siksi hankkeessa pyritään tukemaan erityisesti miehiä, jotta he oivaltavat tunteiden merkityksen roolin vuorovaikutuksessa sekä osana työhyvinvoinnin rakentamista. Hankkeen tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita. Tavoitteena on tuoda esille tasapainoisesti sekä naisia että miehiä ja kerrotaan naisten ja miesten mahdollisista eristystarpeista yrittäjinä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	3
Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Kevytyrittäjien digitaalisuuteen liittyvä monikanavaisuuden hyödyntäminen suhteessa asiakkaisiin ja sidosryhmiin vähentävät liikkumisen tarvetta sitä kautta polttoaineen kulutusta, mikä puolestaan vaikuttaa päästöihin alentavasti edistäen ilmastonmuutoksen kehitystä positiiviseen. Hankkeessa kannustetaan osallistujia sellaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen kuten kimppakyydit ja toimintavälineiden jakaminen mikäli mahdollista (jakamistalous). Hankkeessa osallistujille avataan digitalisuuden ja modernien työvälineiden merkitystä ja hyötyjä mm. ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten kautta (energiansäästö, ajan- ja tilan säästö, turhan kulutuksen vähentäminen, kiertotalous). Digitaalinen monikanavaisuus tarkoittaa mm. erilaisten sähköisten alustojen käyttöä ja kokeilua neuvotteluissa, seminaareissa, haastatteluissa jne. Liiketoimintaan liittyvät ilmoitukset, tiedotteet sekä kaikenlainen viestintä sähköisesti vähentää paperin kulutusta ja etätyö teknologiaa hyödyntäen vähentää liikkumista. Hankkeessa tuetaan digitaalisuuden kokeilua ja käyttöönottoa mainituilla argumenteilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Hankkeella on kytkös uudenlaiseen ja luovaan, digitalisaatioon perustuvaan liiketoimintaosaamiseen (uudistumiskyky ja osaamisen kehittäminen), missä on kyettävä arvioimaan ekologista jalanjälkeä suhteessa ympäristöön mm. jätteiden käsittely, energialähteen valinta, käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt, maaperän puhtauden hallinta sekä yleinen luontoon kohdistuva kuormittavuuden vähentäminen (esim. kimppakyytien suosiminen, yritysautojen valinta ekologisen kulutuksen perusteella, liiketunnistimiin perustuva sähköjärjestelmät, modernit vähän sähköä kuluttavat työvälineet, kertakäyttötuotteiden välttäminen sekä ruokahävikin minimointi). Tämän tyyppinen toimintamalli ja asenne on yrittäjien ja yritysten perustamista pohtivien hallittava. Hankkeessa kannustetaan kytkemään yritystoimintaan ekologista ajattelua esim. turha/liiallinen veden, sähkön ja paperin käyttö. Hankkeen toteuttajatahot ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa kaikkia hankkeen tilaisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole suoraa kytkentää Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Liiketoimintaosaamisen ja uudistumiskyvyn kehittämiseen liittyy mm. yrityksen materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden Jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen). Hankkeessa kehittämisen työkaluina toimivat jo olemassa olevat mallit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Uudenlaisten innovatiivisten liiketoimintamallien, toimintatapojen ja prosessien hyödyntämiseen ja hallintaan kuuluu tuntemus energialähteistä ja pyrkimys uusiutuvien energialähteiden käyttöön niiden saatavuuden puitteissa. Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen ja esim. hybridimallina toteutettavien työpajojen toteuttaminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	8
Hankkeen tavoitteena on kevytyrittäjien osaamisen kehittäminen ja sitä kautta työhyvinvoinnin parantaminen. Hyvinvoiva yrittäjä kehittää ja innovoi enemmän ja pystyy luomaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Tukemalla ja kannustamalla yrittäjien kasvua ja kehittymistä hankkeessa tuetaan ylipäätään elinkeinorakenteen vahvistumista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hankkeeseen osallistuvat kevytyrittäjät voivat sijaita maantieteellisesti ympäri Suomen hybridimallitoteutuksen ansioista, joten vaikutuksen ovat valtakunnallisia. Hankkeessa selvitettävän osuuskuntatoimintamallin kautta luodaan käytännön toimintasuunnitelma haja-asutusalueen hyvinvointi- ja sote-palveluiden turvaamiseksi. Osuuskuntamallilla pystytään vastaamaan haja-asutusalueiden, kuten saariston haasteisiin, jossa rakenteeltaan raskaat tai odotetulta asiakasmäärältään suuret palveluyksiköt ovat kalliita ja asiakkaiden määrä todennäköisesti jää suurien palveluntarjoajien kannalta liian pieneksi. Tämä tukee osaltaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Osuuskuntamallissa eri ammattiryhmien edustajien välinen yhteistyö perustuu yhteiseen intressiin, verkostoitumiseen ja yhteiskehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	5
Hanke hyödyntää ja kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita (kehittämis- ja koulutuspalvelut, pilotointimallit, caset), jotka on levitettävissä valtakunnallisesti muidenkin tahojen käyttöön. Hanke hyödyntää sähköisten alustojen kautta toteutettavaa koulutus- ja kehittämistyötä, joka osaltaan tukee sitä, että näin toiminta voidaan jatkossa skaalauttaa muille toimialoille valtakunnallisesti.
Liikkuminen ja logistiikka	0	4
Liiketoiminnan innovatiivinen kehittäminen, toimintojen arviointi sekä kehittäminen osaamisen suhteen vähentävät liikkumista ja logistisia toimintoja. Kevytyrittäjien uudistumiskyky edellyttää uusia ja rohkeita liiketoimintamalleja esim. verkostoyhteistyön osuuskuntatoimintamallin kautta. Hankkeessa tapahtuu tietoisuuden lisäämistä eri case-esimerkkien avulla. Hankkeessa tapahtuva sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä koulutus- ja kehittämistyö hybriditoteutusmallia käyttäen vähentää liikkumista eri paikkoihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen kevytyrittäjien osaamisen ja muutoskyvykkyyden kautta, jotka edistävät osaltaan tuottavuutta ja taloudellista kestävyyttä. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään erityisesti sosiaaliseen kestävyyden kehittämiseen. Työhyvinvointiin panostaminen lisää työssä jaksamista ja pidentää työuria, joka taas kasvattaa tuottavuutta. Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollon palvelukonsepteja, joiden avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen	1	5
Hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään saamaan yrittäjiä laajasti mukaan kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta ja näin ollen hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollon palvelukonsepteja, joiden avulla on mahdollista lisätä kevytyrittäjien erilaisten ja vaihtuvien työympäristöjen turvallisuutta, edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Näin ollen kehitetään kevytyrittäjien tasa-arvoista mahdollisuutta työterveyspalveluihin. Hankkeessa selvitettävän osuuskuntatoimintamallin kautta vaikutetaan haja-asutusalueiden asukkaiden hyvinvointi- ja sote-palveluiden saatavuuden tasa-arvoistumiseen. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	4
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004).
Kulttuuriympäristö	0	2
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella.
Ympäristöosaaminen	0	2
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KEMUSOTE -projektin tavoitteena oli vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Projektissa kehitettiin kohderyhmän osaamista sekä selvitettiin, millaisia olisivat sekä kevytyrittäjille että yhteiskunnallisille yrityksille sopivat työhyvinvointia tukevat palvelut. Lisäksi selvitettiin, miten osuuskuntatoimintamalli soveltuu haja-asutusalueiden sote-palvelujen tuottamiseen. Hankkeen toteuttajat olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), Tampereen ammattikorkeakoulu, Kakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa tuettiin sosiaali- terveysalan ammattilaisten muutoskyvykkyyttä ja yrittäjäosaamista toteuttamalla työpajasarjoja seitsemästä yrittäjyyteen liittyvästä teemasta. Työpajojen verkkototeutus mahdollisti osallistumisen laajasti ympäri Suomea. Tukimateriaaliksi laadittiin Sotehy-yrittäjyyden työkirja, joka tarjoaa tietoa yrittäjyyden osa-alueista erityisesti juuri yrittäjyyttä harkitseville. Työkirjasta laadittiin sekä painettu että sähköinen versio. Painettua versiota lähetettiin työpajoihin ilmoittautuneille. Vapaasti verkosta ladattava sähköinen versio työkirjasta on jatkossa hyödynnettävissä oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa ja erilaisissa yritysneuvontaa antavissa organisaatioissa. Yrittäjäosaamisen kehittämisen tueksi tuotettiin myös hankkeen verkkosivuille jäävä opiskelumateriaali.

Tamk kehitti hankkeessa sote-alalla toimivien yrittäjien kanssa työhyvinvointia vahvistavan VirtuaaliArvo- konseptin. VirtuaaliArvo-konsepti kehitettiin avoimen innovoinnin toimintatavalla kolmessa työpajassa, joihin osallistui sote-alan yrittäjiä ja työterveyshuollon edustajia. Yhteiskehittämisen lähtökohtana oli yrittäjien haastatteluiden avulla kerätty tieto työterveyshuollon palvelujen käytöstä, soveltuvuudesta ja käytettävyydestä yrittäjien näkökulmasta. VirtuaaliArvo-konsepti voi toimia sote-alalla yrittäjämäisesti työskentelevien monimuotoisena työhyvinvoinnin edistämisen ja tukemisen itsepalvelualustana. Yrittäjä voi sopivana ajankohtana valita itselleen tarpeellisia työhyvinvointiin, jaksamiseen ja terveyteen liittyviä palveluja sisältöalueista.

Ikäihmisten hoivapalveluja ja osatyökyisten kuntouttavaa työtoimintaa tuottavissa viidessä yhteiskunnallisessa yrityksessä kehitettiin työhyvinvointia ja uudenlaisia sote-palvelujen muotoja. Toteutuksessa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä. Toimintamuotoja olivat webinaarit, tuotteistamisen työpajat, BIKVA-haastattelut, henkilöstön tiimivalmennukset ja työhyvinvointikyselyt. Yhteiskunnalliset yritykset saivat tukea kehittää toimintamalleja, joilla voidaan lisätä osaamista ja toimintaedellytyksiä muuttuvassa sote-palvelukentässä. Yritykset saivat tietoa toiminnoista, joilla voivat ylläpitää ja lisätä henkilöstönsä työkykyä, jaksamista ja työn mielekkyyttä. Tietoa jaettiin myös yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä (mm. oppimateriaali ja podcastit) tavoitteena lisätä yhteiskunnallista yritystoimintaa ja nähdä se yhtenä tasavertaisena palveluntuottamisen muotona.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden yrittäjyyden edistämistä toteutettiin hankkeessa tuottamalla tietoa sosiaalialan asiantuntijuudesta ja alan yrittäjyydestä.
Laurea ammattikorkeakoulu teki yhteistyötä tässä osatavoitteessa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kanssa. Hankkeen kohderyhmäksi valikoitui sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Talentia ry:n jäsenet, koska heillä on asiantuntijayrittäjyyteen parhaimmat edellytykset. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin “praktista vapautta ja muutoskyvykkyyttä sosiaalialan työssä”. Tuloksia käsiteltiin kohderyhmän kanssa hankkeen kahdessa webinaarissa. Kyselyn tuloksia esiteltiin myös kolmessa tieteellisessä konferenssissa. Toisen kyselyn kohderyhmänä oli Talentia ry:n yrittäjänä toimivat jäsenet. Hankkeen loppujulkaisussa on avattu koulutuksen ja työuran merkitystä sosiaalialan asiantuntijuudessa ensimmäisen kyselyn laadulliseen aineiston perustuen sekä sosiaalialan yrittäjyyttä hankkeen toiseen kyselyyn perustuen. Kyselyjen tulosten perusteella tehtiin sosiaalialan asiantuntijayrittäjyyden edistämiseksi toimenpide-ehdotukset ammattijärjestön yrittäjäjäsenten palvelujen kehittämiseksi.

Turun AMK havaitsi, että sote-alan osuuskunta voi toimia vaihtoehtona tuottaa paikallisesti asiakkaiden tarvitsemia palveluita. Osuuskuntamallin arvofilosofian (demokratia, solidaarisuus, yhteistoiminta) lisäksi mallia on pidetty työntekijöiden näkökulmasta ketteränä. Paikalliset osuuskunnat ovat pienten paikkakuntien työllistäjiä ja elinvoiman turvaajia. Palvelujen kysynnän kasvaessa, erityisesti väestön ikääntymisen vuoksi, hyvinvointialueilla tarvitaan panostusta paikalliseen yritystoimintaan. Osatavoitteessa laskettiin haja-asutusalueiden sote-palveluiden tuottamisen kustannuksia simuloidulla mallilla. Esimerkkinä mallinnuksessa olivat kotiin vietävät palvelut. Tulosten mukaan palvelun siirtäminen kauemmas palveltavalta alueelta kasvattaa saman asiakasmäärän palvelemisen kustannuksia nopeasti. Kustannustehokkain tapa tuottaa palvelut haja-asutusalueelle on käyttää palvelutuotannossa suhteellisen pieniä alueella sijaitsevia yksiköitä. Palveluja voivat tuottaa esimerkiksi paikalliset sote-osuuskunnat.

Humakin asiantuntijat pyrkivät monimuotoisen työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan mallin avulla lisäämään ymmärrystä sote-alan yrittäjyydestä sekä monimuotoisista työurista. Laajempi ymmärrys hyödyttää niin monimuotoista työuraa tekeviä kuin sille siirtyviä sekä kouluttajia, oppilaitoksia ja uraohjaajiakin. Mallissa kuvataan askelmia palkkatyöstä yrittäjäksi, tekijöitä, jotka työntävät pois perinteisestä palkkatyöstä ja tekijöitä, jotka houkuttelevat kohti yrittäjyyttä, sekä nostetaan esiin sotealan erityispiirteitä kuten sotealan yrittäjyyspolkuun vaikuttavaa arvoperustaa ja alan vahvaa valvontaa. Mallin keskiössä ovat monimuotoiselle työuralle vaadittavat kompetenssit. Mallin rakentamisessa on hyödynnetty muilta osatavoitteilta kerättyjä oppeja ja ideoita.

Hankkeen toiminnasta ja tuloksista viestittiin monipuolisesti eri kanavissa. Hankkeen aikana tuotettiin kirjoituksia erilaisiin julkaisuihin, raportteihin, verkkolehtiin ja blogialustoille. Asiantuntijat esiintyivät eri tilaisuuksissa ja tuottivat myös podcast-sarjan sote-alan ilmiöistä. Viestinnän kotipesänä toimivat hankkeen kotisivut www.jamk.fi/kemusote. Sivustolle ohjattiin liikennettä esimerkiksi sosiaalisen median julkaisujen avulla. Hankkeen Facebook-sivujen www.facebook.com/kemusote kautta toteutettiin myös kohdennettuja mainoskampanjoita. Hankkeen viestinnälle nimetyn vastuuhenkilön tehtävänä oli verkko- ja fb-sivujen päivittäminen sitä mukaa kun hankkeen toteutuksesta nousi uutta tiedotettavaa. Viestintäasiantuntija tuki viestintää myös tuottamalla visuaalista ja kirjallista materiaalia hankekonsortion hyödynnettäväksi ja muistuttamalla viestinnän toteuttamisesta kuukausittaisissa koordinaattorikokouksissa.

Hankkeen toimintaympäristön, sosiaali- ja terveysalan suuret muutokset ajoittuivat hankkeen toteutusaikaan. Alan toiminnallinen ja rakenteellinen muutos heijastui monin tavoin hankkeen kohdejoukkoon, soteammattilaisiin ja sotepalvelutuottajiin. Sote-alan yrittäjyydellä on merkittävä paikka sote-palvelujärjestelmässämme myös tulevaisuudessa ja tässä hankkeessa onnistuttiin monin eri tavoin sitä tukemaan sekä luomaan suuntaviivoja sotepalvelujen tuottamiseen hyvinvointialueilla. Hankkeen toiminta-aikana COVID-19 pandemian aiheuttamat rajoitteet haastoivat erityisesti hankkeen kohdejoukon, soteammattilaisten työskentelyä ja osallistumista hanketoimenpiteisiin. Tilanne edellytti hankkeen siirtämistä lähes kokonaan etätoteutukseen ja kohtaamisista työpajoissa luopumiseen. Kehittämistoimenpiteet onnistuttiin mukauttamaan tilanteen vaatimuksiin. Kohdejoukolle tämä muutos merkitsi digitaitojen ja teknologia osaamisen lisääntymistä, mikä mahdollistaa ja hyödyttää jatkossa sote-palvelujen kehittämistä ja parantamista.

KEMUSOTE - Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten ja työhyvinvoinnin edistäjänä -hanke toteutettiin vuosina 2020–2023.  Projektia rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat