Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21966

Hankkeen nimi: Kestävä aivoterveys

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirva Kolonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirva.kolonen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504057806

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tays Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus, 0826597-8
Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on paneutua nykyisen työelämän haasteellisiin olosuhteisiin ja kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa perehdytään kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisäksi tunnistetaan eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi. Hankkeen osatavoitteet ovat

1. kartoittaa kohderyhmän työhyvinvoinnin tilaa ja kokemaa stressiä,
2. tehostaa työorganisaatioiden osaamista informaatio- ja kognitiivisen ergonomian osa-alueilla,
3. voimistaa työntekijän kykyä johtaa omaa toimintaansa,
4. edistää työorganisaatioiden osaamista työn eettisten kuormitustekijöiden käsittelemiseksi
5. kehittää aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapoja ja työvälineitä, jotka ovat sovellettavissa sekä yksilö- että työyhteisötasolla

Hankkeessa rakennetaan yhteistoiminnallisen kehittämisen avulla aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapoja ja työvälineitä, joita voidaan hyödyntää paitsi hoito-, opetus- ja tietotyön työyhteisöissä myös muiden ammattialojen työyhteisöissä. Samanaikaisesti yhteistoiminnallisen kehittämisen kanssa vahvistetaan kohdeorganisaatioiden työilmapiiriä ja myös esimiesten osaamista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistoiminnallisen kehittämisen lopputuloksena hankkeeseen osallistuville työyhteisöille syntyy asiantuntijoiden ja henkilöstön yhteiskehittämä konkreettinen, kunkin työyhteisön erityispiirteet huomioivia kehittämissuunnitelma informaatio- ja kognitiivisen ergonomian edistämiseksi, itsensä johtamiskyvyn vahvistamiseksi sekä eettisen kuormituksen vähentämiseksi.

Hankkeen uutuusarvo syntyy siitä, että siinä tarkastellaan työhyvinvointia paitsi informaatio- ja kognitiivisen ergonomian, myös affektiivisen ergonomian näkökulmista. Eettiset valinnat ovat erityisesti asiantuntijatyötä ohjaavia arvoja. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten työntekijän arvot vaikuttavat työsuoritusten taustalla, millaisia seurauksia arvoristiriidoilla on työyhteisöjen toimintaan ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Oman työn ja oman toiminnan johtaminen on arvolähtöistä toimintaa niin opettajan, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kuin tietotyötä tekevän asiantuntijan työssä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke toteutetaan Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla hankkeen kohderyhmänä on ala- ja yläkoulun sekä lukion opettajat. Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin rekrytoidaan 70 opettajaa Tampereella. Tarvittaessa voidaan rekrytoida kohderyhmän edustajia lähikunnista.

Pohjois-Savossa hankkeen kohderyhmänä on Kuopon Vetrea Otsolan ja Vetrea Elo Marian palveluksessa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Vetrea on valtakunnallisesti toimiva yksityinen hoiva-, hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tuottaja. Vetrea Otsola tuottaa muistisairaille ja ikääntyneille tehostetun asumisen palveluita. Vetrea Elo Maria tuottaa pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua vammautuneille ja neurologisia sairauksia sairastaville henkilöille. Näissä kahdesta palveluasumisen yksiköstä hankkeeseen osallistuu yhteensä 60 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen kohderyhmänä on tietotyötä tekevät asiantuntijat it-alan yrityksistä.

Kansallinen neurokeskus, Pirte –työterveys ja Mehiläinen työterveys toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina tarjoamalla asiantuntemustaan hankkeen toteuttamisessa. Yhteistyökumppanit myös levittävät hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja rakennettuja työvälineitä omassa työssään ja omissa verkostoissaan. Työterveyshuollon toimijoilla on merkittävä rooli hankkeessa, koska työterveyshuolto vastaa osaltaan työyhteisöjen hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Työterveyshuollon ammattilaisilla on tarkka käsitys organisaatoistaan ja niiden työntekijöistä. Hankkeen osallistujaorganisaatiot ovat ilmaisseet sitoutumisensa hankkeeseen aiesopimuksin.

Oulun seudulla hankkeeseen ollaan neuvottelemassa mukaan pilottiryhmäksi 4 ICT -alan pk-yritystä. Oulun seudulla on Nokian myötä syntynyt vahva ICT osaamiskeskus. Tänä päivänä erityisesti uudet start-up yritykset painottuvat terveysteknologian uusiin innovaatioihin sekä myös tekoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tulevaisuuden palveluissa. Oulun ammattikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä alueen IT-alan yritysten kanssa.

Koronaosiossa kohderyhmänä on Tampereen kaupungin peruskoulun opettajat. koronakysely lähetetään kaikille Tampereen kaupungin peruskoulun opettajille ja lisäksi moniulotteisempi ja syväluotaavampi kartoitus, jossa kyselyiden lisäksi tehdään aivofysiologian, unen aikaisen sykevälivaihtelun, tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen mittauksia, toteutetaan pienemmällä merkittävää kuormitusta kokevalla 10 - 20:lla opettajalla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on paitsi kaikki opetus-, hoito- ja tietotyötä tekevät, myös kaikki asiantuntijatyötä tekevät työntekijät ja heidän esimiehensä sekä asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä työskentelevät. Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostaa lisäksi kaikki työterveyspalveluita tarjoavat tahot, vakuutusyhtiöt ja kaikki suomalaiset työnantajayritykset sekä työmarkkinajärjestöt, alan tutkijat, kehittäjät, päättäjät ja kansalaiset.
Päättäjät ja viranomaiset saavat tietoa aivoterveyteen liittyvistä kuormittavista tekijöistä ja voivat omalta osaltaan edistää kestävää aivoterveyttä. Kehittäjät saavat kokemusta ja tietoa sekä välitettäväksi muihin hankkeisiin, että omaan toimintansa kehittämiseen. Iso valtakunnallinen hanke toimii myös muiden hankkeiden implementoijana. Hanke tarjoaa suurelle yleisölle sekä sähköisen että printtimedian kautta tietoa aivoterveydestä ja sitä edistävistä ja tukevista työvälineistä.

Lähdeluettelo

Ahola K., Tuisku K. & Rossi H. 2018. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Julkaistu 29.6.2018. Luettu 10.2.2019 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681.

Ahola S., Eskelinen J., Heikkilä-Tammi K., Kuula M., Larjovuori RL., Nuutinen S. 2018. Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu. Tieto ja palvelujohtamisen laitos.

Aura O., Eskelinen J., Ahonen G., Kuosmanen T. 2019. Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Luettu 15.2.2019 https://www.ossiaura.com/julkaisut.html

Blix E, Perski A, Berglund H, Savic I. Long-term occupational stress is associated with regional reductions in brain tissue volumes. PLoS One. 2013;8(6):e64065. Published 2013 Jun 11. doi:10.1371/journal.pone.0064065

Bordi L. & Okkonen J. 2018. Informaatioergonomian näkökulma tietotyöhön. Impulsseja - Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 30.5.2018.

Bordi L., Okkonen J., Mäkiniemi JP., Heikkilä-Tammi K. Communication in the Digital Work Environment: Implications for Wellbeing at Work. Nordic Journal of Working Life Studies 2018; 8 (S3), 29-48.

Bordi L., Okkonen J., Mäkiniemi JP., Heikkilä-Tammi K. 2017. Employee-developed ways to enhance information ergonomics. Teoksessa Turunen Markku, Väätäjä Heli, Paavilainen Janne, Olsson Thomas (toim.) Proceedings of the 21st International Academic Mindtrek Conference. New York, NY, USA: ACM, 90-96.

Cooperrider D. L., Whitney D., Stavros J. M. 2008. Appreciative Inquiry Handbook. Brunswick: Crown Custom Publishing, Inc.

Cooperride, LD. & Srivastva S. Appreciative Inquiry in organizational life. Research in Organizational Change and Development 1, 129–169. depression through nutritional strategies. Nutrition Bulletin 1987;42(1), 94-103.

Doris J. 2010. The moral psychology handbook. Oxford: Oxford University Press.

Echouffo-Tcheugui JB., Conner SC., Himali JJ., Maillard P., DeCarli CS., Beiser AS., Vasan RS., Seshadri S. Circulating cortisol and cognitive and structural brain measures: The Framingham Heart Study. Neurology 2018; Nov 20;91(21): e1961-e1970. doi: 10.1212/WNL.0000000000006549.

Elfering A., Grebner S., Dudan A. Job charasteristics in nursing and cognitive failure at work. Safety and Health at Work 2011; 2, 194-200.

Eskildsen A., Andersen LP., Pedersen AD., Vandborg SK., Andersen JH. Work-related stress is associated with impaired neuropsychological test performance: a clinical cross-sectional study. Stress. 2015;18(2):198-207. doi:10.3109/10253890.2015.1004629. Epub 2015 Jan 23. PubMed PMID: 25556981.

Fischer M., & Vainio S. 2014. Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.

Franssila H., Okkonen J., Savolainen R. Developing measures for information ergonomics in knowledge work. Ergonomics 2016; 59(3), 435–448.

Frijda N.H. 1986. The Emotions. Cambridge University Press.

Hahtela, N. (2018). Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Sairaanhoitajaliiton julkaisu.

Hakanen J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.

Huhtala Mari. 2013. Virtues that work. Ethical organisational Culture as a context for occupational well-being and personal work goals. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 479. Jyväskylä University.

Kalakoski V., Ratilainen H., Puro V., Perttula P., Salminen S., Lukander J., Mattila S., Leskinen T., Mäkelä T., Plaketti P. 2015. Sujuvaa työtä,vähemmän virheitä. InhimillIsten vIrheIden vähentämInen työpaikoilla (SUJUVA). Työterveyslaitos. Työsuojelurahaston hanke numero 111093. Juvenes Print. Tampere.

Kalakoski V. 2014. Cognitive ergonomics. OSHwiki artikkeli.

Kalakoski V., Käpykangas S., Valtonen T., Selinheimo S., Koivisto T., Paajanen T., Louhimo R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Työterveyslaitos. Helsinki.

Kalliomäki-Levanto T. 2009. Keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä: edeltävät tekijät, epäjatkuvuusolosuhteet ja niistä selviytyminen tietotyössä. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 36. Helsinki: Työterveyslaitos. Luettu 20.3.2019 http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Tutkimusraportti_36.pdf

Kalliomäki-Levanto T., Ukkonen A.,Kalakoski V. 2016. Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön. Keskeyttävien työolomuutosten ennakointimalli tietointensiivisen työskentelyn parantamiseksi. Tietoa työstä julkaisusarja. Työterveyslaitos, Helsinki.

Kauppinen T., Mattila-Holappa P., Perkiö-Mäkelä M, Salo, A. Toikkanen J, Tuomivaara S., Uuksulainen S., Viluksela M., Virtanen S. 2012. Työ ja terveys Suomessa. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki.

Kesti M., Koskinen R., Tolvanen M., Uusi-Pantti M. 2017. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. Luettu 25.3.2019 https://ttk.fi/files/6429/Tyosuojelun_taloudelliset_vaikutukset_27110.pdf

Keva (2016). Toimintakertomus. Luettu 27.3.2019. https://www.keva.fi/tama-on-keva/tulostiedot/

Kinnunnen, U. 2017. Työstä palautuminen. Teoksessa: Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (toim.) Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kivipelto, M., Solomon, A., Ahtiluoto, S., Ngandu, T., Lehtisalo, J., Antikainen, R., Backman, L., Hanninen, T., Jula, A., Laatikainen, T., Lindstrom, J., Mangialasche, F., Nissinen, A., Paajanen, T., Pajala, S., Peltonen, M., Rauramaa, R., Stigsdotter-Neely, A., Strandberg, T., Tuomilehto, J., Soininen, Hilkka (2013). The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): Study design and progress.

Kuikka P. & Paajanen T. 2015. Työstä ja tarkkaavaisuudesta. Helsinki: Työterveyslaitos.
Lazarus R. 1999. Stress and emotion. London: Springer.

Lehtola S., Tuulari JJ., Karlsson L., Parkkola R., Karlsson H., Scheinin NM. How does early stress affect brain development? Duodecim. 2016;132(15):1345-50. Review. PubMed PMID: 29160634.
Lisätietoja mm: http://idspublishing.com/books/ ja www.motivaatiotalo.fi

Lucivero F. 2016. Ethical assessment of emerging technologies. Heidelberg: Springer.
Martela F. & Jarenko K. 2017. Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa. Helsinki: Alma Talent.

Nussbaum PD. Brain Health for the Self-Empowered Person. Journal of the American Society on Aging 2015; 39(1). 30-36.

OAJ (2018) Työolobarometri 2017. Opetusalan ammattijärjestö, OAJ:n julkaisusarja 5:2018

Oulasvirta A. 2006. Studies of working memory in interrupted human-computer interaction. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Pearson DG. & Sahraie A. Oculomotor control and the maintenance of spatially and temporally distributed events in visuospatial working memory. The Quarterly Journal of Experimental Psychology A: Human Experimental Psychology, 2003; 56A, 1089-1111.

Pereira D., Muller P., Elfering A. 2015. Workflow interruptions, social stressors from supervisor(s) and attention failure in surgery personnel. Industrial Health, Epub ahead of print.

Puttonen S., Hasu M., Pahkin K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi: Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Helsinki.

Reiss S. 2013. Reiss Motivation Profile. Mikä sinua motivoi? Helsinki: Suomen Motivaatiotalo Oy.

Repo S., Ravantti E., Pääkkönen R. 2015. Johda tuottavasti – Opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin. Helsinki: Työterveyslaitos.

Saari T. Resilienssi työntekijän voimavarana asiantuntijatyön aikapaineiden hallinnassa. Hallinnon tutkimus 2016; 35 (3), 232–243.

Salanova M., Llorens, S., Cifre, E. The dark side of technologies: Technostress among users of information and communication technologies. International Journal of Psychology 2013; 48(3), 422–436.

Salmimies R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. 1. painos. Helsinki: WSOYpro.

Sandman C.A., Davis EP., Buss C., Glynn LM. Exposure to prenatal psychobiological stress exerts programming influences on the mother and her fetus. Neuroendocrinology 2012; 95:7–21.

Shu Q., Tu Q., Wang K. The impact of computer self-efficacy and technology dependence on computer-related technostress: A Social cognitive theory perspective. International Journal of Human-Computer Interaction 2011; 27(10), 923–939.

Sindi S., Hagman G., Håkansson K., Kulmala J., Nilsen C., Kåreholt I., Soininen H., Solomon A., Kivipelto M. Midlife Work-Related Stress Increases Dementia Risk in Later Life: The CAIDE 30-Year Study. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci. 2017; Oct 1;72(6):1044-1053. doi: 10.1093/geronb/gbw043. PubMed PMID: 27059705.

Smith A. 1759/2003. Moraalituntojen teoria. Jyväskylä: Gummerus.

Sydänmaanlakka P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. 4. painos. Helsinki: Alma Talent.

Wallace J.C. & Chen G. Development and validation of a work-specific measure of cognitive failure: Implications for occupational safety. Journal of Occupational and Organizational Psychology 2005; 78, 615–632.

Venetjoki N., Kaarlela-Tuomaala A., Keskinen E., Hongisto, V. The effect of speech and speech intelligibility on task performance. Ergonomics 2006; 49, 11, 10681091.

Vestergren P. & Nilsson L.G. Perceived causes of everyday memory problems in a population-based sample aged 39-99. Applied Cognitive Psychology 2011; 25, 641-646.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 618 963

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 912

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 358 248

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 301 140

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke Kestävä aivoterveys kohdistuu sekä julkisten että yksityisten työyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin. Hankkeeseen osallistuviin tahoihin kuuluu hoitotyöntekijöitä, peruskoulun sekä toisen asteen, ammatillisen koulutuksen opettajia sekä IT-alan työntekijöitä. Hankkeessa sitoudutaan eettiseen ja hyvään käytäntöön. Hankkeen vastuuhenkilöt ottavat huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tärkeyden ja sukupuoli-identiteettien erilaisuuden ja sitoutuvat tasa-arvon edistämiseen hankkeen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat toimijat työskentelevät sote- ja terveysalalla, opetusalalla sekä tieto- ja viestintätekniikan (ICT= information and communications technology) alalla. Pyrimme ottamaan hankkeeseen mukaan yhtä paljon naisia ja miehiä. Tavoite onnistunee, koska olemme lisänneet hankkeen kohderyhmään ammatillisen koulutuksen opettajia miesvaltaisilta koulutusaloilta. Ammatillisen koulutuksen opettajisto poikkeaa muista koulutusmuodoista sen vuoksi, että se ei ole yhtä naisvaltainen kuin muissa koulutusmuodoissa. Yleisen segregaatiokehityksen mukaan tietyt alat ovat olleet miesvaltaisia ja toiset naisvaltaisia, mikä on näkynyt myös opettajakunnassa. Muutos on ollut hidasta tältä osin niin kuin muutenkin yhteiskunnassa. Vuoden 2014 (THL) tilastojen mukaan sote-alan työntekijöistä noin 88% oli naisia. Opetusalalla työskentelevistä naisia oli 77%. Ammatillisten opettajien sukupuolijakauma vuonna 2016 on melko tasainen (Vipunen 2016). IT-alan työpaikat ovat miesvaltaisia. Osallistujien sukupuolista monialaisuutta analysoidaan hankkeen kaikissa vaiheissa ja se sisällytetään myös työpakettien arviointeihin. Näin ollen sukupuolisen tasa-arvon toteutumista arvioivat sekä hankkeen vastuuhenkilöt että siihen osallistujat. Sukupuolinäkökulman analyysi jatkuu hankkeeseen osallistuvan kohdenryhmän jäsenten kanssa kohtaamistilanteissa. (Haataja ym. 2011.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kohderyhmän jäsenten sukupuolijakauma arvioidaan ja huomioidaan kaikissa hankkeen kehittämisvaiheissa (ks. työpaketit). Työskentelyssä tukeudutaan Yhdenvertaisuuslakiin (1325/201). Koska kohderyhmät (sote-työntekijät ja opetusala) ovat perinteisesti naisvaltaisia, on tavoitteena huolehtia myös siitä, että työpajoissa, ryhmätöissä ja keskustelutilaisuuksissa on osallistujina molempia sukupuolia. Hankkeen tulokset ovat sovelettavisssa yhdenvertisesti kaikille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen ensisijaisena tavoitteena ei ole sukupuolisen tasa-arvon edistäminen, tarvitaan herkkyyttä tasa-arvon huomioimiseen työpaikoilla. Osallisuus osana aivoterveyttä ja sen edistämistä työyhteisöissä on olennaista myös sukupuolten välistä tasa-arvoa ajatellen. Tästä johtuen hankkeessa tasa-arvo tuodaan näkyväksi myös osana työpajojen ja eri keskustelutilaisuuksien sisältöä ja niiden arviointia. (Haataja ym. 2011.) Hankkeen nimen "Kestävä aivoterveys" mukaisesti tavoitteena on edistää sukupuoltenvälistä tasa-arvoa pyysyviksi ja kestäviksi toimintakäytännöiksi työelämään.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankekonsortio suosii mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita digitaalisia välineitä. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja. Myös hankkeen tulokset julkaistaan sähköisessä muodossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkitystä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkitystä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkitystä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkitystä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Hankkeen toiminnassa noudatetaan hankeorganisaatioiden kestävän kehityksen mukaisia linjauksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkitystä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeessa vahvistetaan oppilaitosten ja pk-yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista kehittämällä toimintatapoja ja työvälineitä työyhteisöjen aivoterveyden edistämiseksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Hankkeen ydin on kehittää työvälineitä ja toimintatapoja itsensä johtamisen, informaatio- ja kognitiivisten ergonomian ja arvojen ja etiikan kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeen keskinäisessä viestinnässä hyödynnetään etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeen päämääränä on ihmisten työhyvinvoinnin edistäminen. Kestävä aivoterveys –hanke kohdistuu sekä yksilöön että yhteisöön työpaikoilla ihmisarvon kunnioittamiseen perustuen ja vahvistaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Yhdenvertaisuus perustuu kaikkien tasa-arvoiseen kohtaamiseen riippumatta sukupuolesta, iästä ja kulttuurisesta taustasta. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.).Hankkeessa kehitetään työmenetelmiä niin, että niitä voidaan soveltaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.Tarkoituksena on, että hankkeen työryhmiin osallistetaan työntekjöitä kaikista ammattiryhmistä varmistaen osallistujien yhdenvertainen kohtelu taustoista riippumatta.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hanke kohdentuu kaikkiin työntekijöihin sukupuolesta riippumatta kohdeorganisaatioissa. Projektia toteutettaessa sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin ajan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Tarkoituksena on, että hankkeen tilaisuuksia markkinoidaan siten, että niihin voi osallistua kaikki erilaista kulttuurisesta taustasta ja yhteiskunnallista osaamisesta huolimatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkitystä
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen toiminnassa huomiodaan kestävän kehityksen periaatteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi