|
|
|
Hankekoodi: S21966
Hankkeen nimi: Kestävä aivoterveys
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 0294 5222
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirva Kolonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirva.kolonen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504057806
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on paneutua nykyisen työelämän haasteellisiin olosuhteisiin ja kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa perehdytään kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen. Lisäksi tunnistetaan eettiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja kehitetään työvälineitä näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi. Hankkeen osatavoitteet ovat
1. kartoittaa kohderyhmän työhyvinvoinnin tilaa ja kokemaa stressiä,
2. tehostaa työorganisaatioiden osaamista informaatio- ja kognitiivisen ergonomian osa-alueilla,
3. voimistaa työntekijän kykyä johtaa omaa toimintaansa,
4. edistää työorganisaatioiden osaamista työn eettisten kuormitustekijöiden käsittelemiseksi
5. kehittää aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapoja ja työvälineitä, jotka ovat sovellettavissa sekä yksilö- että työyhteisötasolla
Hankkeessa rakennetaan yhteistoiminnallisen kehittämisen avulla aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapoja ja työvälineitä, joita voidaan hyödyntää paitsi hoito-, opetus- ja tietotyön työyhteisöissä myös muiden ammattialojen työyhteisöissä. Samanaikaisesti yhteistoiminnallisen kehittämisen kanssa vahvistetaan kohdeorganisaatioiden työilmapiiriä ja myös esimiesten osaamista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistoiminnallisen kehittämisen lopputuloksena hankkeeseen osallistuville työyhteisöille syntyy asiantuntijoiden ja henkilöstön yhteiskehittämä konkreettinen, kunkin työyhteisön erityispiirteet huomioivia kehittämissuunnitelma informaatio- ja kognitiivisen ergonomian edistämiseksi, itsensä johtamiskyvyn vahvistamiseksi sekä eettisen kuormituksen vähentämiseksi.
Hankkeen uutuusarvo syntyy siitä, että siinä tarkastellaan työhyvinvointia paitsi informaatio- ja kognitiivisen ergonomian, myös affektiivisen ergonomian näkökulmista. Eettiset valinnat ovat erityisesti asiantuntijatyötä ohjaavia arvoja. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten työntekijän arvot vaikuttavat työsuoritusten taustalla, millaisia seurauksia arvoristiriidoilla on työyhteisöjen toimintaan ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Oman työn ja oman toiminnan johtaminen on arvolähtöistä toimintaa niin opettajan, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kuin tietotyötä tekevän asiantuntijan työssä.
Hanke toteutetaan Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla hankkeen kohderyhmänä on ala- ja yläkoulun sekä lukion opettajat. Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin rekrytoidaan 70 opettajaa Tampereella. Tarvittaessa voidaan rekrytoida kohderyhmän edustajia lähikunnista.
Pohjois-Savossa hankkeen kohderyhmänä on Kuopon Vetrea Otsolan ja Vetrea Elo Marian palveluksessa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Vetrea on valtakunnallisesti toimiva yksityinen hoiva-, hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tuottaja. Vetrea Otsola tuottaa muistisairaille ja ikääntyneille tehostetun asumisen palveluita. Vetrea Elo Maria tuottaa pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua vammautuneille ja neurologisia sairauksia sairastaville henkilöille. Näissä kahdesta palveluasumisen yksiköstä hankkeeseen osallistuu yhteensä 60 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen kohderyhmänä on tietotyötä tekevät asiantuntijat it-alan yrityksistä.
Vetrean hoitajia on saatu mukaan muistakin Vetrean yksiköistä. Hoitajia on mukana Mikkelistä, Savonlinnasta, Kotkasta, Kuopiosta, Palokasta, Tampereelta, Lappeenrannasta, Jämsänkoskelta ja Porvoosta. Tällöin hankkeessa on mukana aidosti valtakunnallinen kohderyhmä.
Vetrean yksiköt jatkavat hankkeessa myös omistajanvaihdoksen (yrityskauppa 1.12.2021) jälkeen. Uudet omistajat ovat Mainiokodit Oy, Onnikodit Oy ja Live-säätiö.
Etätestaukseen osallistuvia laajennettu myös kohderyhmän ulkopuolelle. Etätestaukseen osallistujat ovat kuitenkin hoitoalan ja IT-alan työntekijöitä hankkeen kohderyhmien mukaisesti. Rahoittajan edustaja Päivi Hämäläiseltä varmistettu asia (24.11.21).
Kansallinen neurokeskus, Pirte –työterveys ja Mehiläinen työterveys toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina tarjoamalla asiantuntemustaan hankkeen toteuttamisessa. Yhteistyökumppanit myös levittävät hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja rakennettuja työvälineitä omassa työssään ja omissa verkostoissaan. Työterveyshuollon toimijoilla on merkittävä rooli hankkeessa, koska työterveyshuolto vastaa osaltaan työyhteisöjen hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Työterveyshuollon ammattilaisilla on tarkka käsitys organisaatoistaan ja niiden työntekijöistä. Hankkeen osallistujaorganisaatiot ovat ilmaisseet sitoutumisensa hankkeeseen aiesopimuksin.
Oulun seudulla hankkeeseen ollaan neuvottelemassa mukaan pilottiryhmäksi 4 ICT -alan pk-yritystä. Oulun seudulla on Nokian myötä syntynyt vahva ICT osaamiskeskus. Tänä päivänä erityisesti uudet start-up yritykset painottuvat terveysteknologian uusiin innovaatioihin sekä myös tekoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tulevaisuuden palveluissa. Oulun ammattikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä alueen IT-alan yritysten kanssa.
Koronaosiossa kohderyhmänä on Tampereen kaupungin peruskoulun opettajat. koronakysely lähetetään kaikille Tampereen kaupungin peruskoulun opettajille ja lisäksi moniulotteisempi ja syväluotaavampi kartoitus, jossa kyselyiden lisäksi tehdään aivofysiologian, unen aikaisen sykevälivaihtelun, tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen mittauksia, toteutetaan pienemmällä merkittävää kuormitusta kokevalla 10 - 20:lla opettajalla.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on paitsi kaikki opetus-, hoito- ja tietotyötä tekevät, myös kaikki asiantuntijatyötä tekevät työntekijät ja heidän esimiehensä sekä asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä työskentelevät. Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostaa lisäksi kaikki työterveyspalveluita tarjoavat tahot, vakuutusyhtiöt ja kaikki suomalaiset työnantajayritykset sekä työmarkkinajärjestöt, alan tutkijat, kehittäjät, päättäjät ja kansalaiset.
Päättäjät ja viranomaiset saavat tietoa aivoterveyteen liittyvistä kuormittavista tekijöistä ja voivat omalta osaltaan edistää kestävää aivoterveyttä. Kehittäjät saavat kokemusta ja tietoa sekä välitettäväksi muihin hankkeisiin, että omaan toimintansa kehittämiseen. Iso valtakunnallinen hanke toimii myös muiden hankkeiden implementoijana. Hanke tarjoaa suurelle yleisölle sekä sähköisen että printtimedian kautta tietoa aivoterveydestä ja sitä edistävistä ja tukevista työvälineistä.
Lähdeluettelo
Ahola K., Tuisku K. & Rossi H. 2018. Työuupumus (burnout). Lääkärikirja Duodecim. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Julkaistu 29.6.2018. Luettu 10.2.2019 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681.
Ahola S., Eskelinen J., Heikkilä-Tammi K., Kuula M., Larjovuori RL., Nuutinen S. 2018. Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu. Tieto ja palvelujohtamisen laitos.
Aura O., Eskelinen J., Ahonen G., Kuosmanen T. 2019. Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä. Luettu 15.2.2019 https://www.ossiaura.com/julkaisut.html
Blix E, Perski A, Berglund H, Savic I. Long-term occupational stress is associated with regional reductions in brain tissue volumes. PLoS One. 2013;8(6):e64065. Published 2013 Jun 11. doi:10.1371/journal.pone.0064065
Bordi L. & Okkonen J. 2018. Informaatioergonomian näkökulma tietotyöhön. Impulsseja - Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 30.5.2018.
Bordi L., Okkonen J., Mäkiniemi JP., Heikkilä-Tammi K. Communication in the Digital Work Environment: Implications for Wellbeing at Work. Nordic Journal of Working Life Studies 2018; 8 (S3), 29-48.
Bordi L., Okkonen J., Mäkiniemi JP., Heikkilä-Tammi K. 2017. Employee-developed ways to enhance information ergonomics. Teoksessa Turunen Markku, Väätäjä Heli, Paavilainen Janne, Olsson Thomas (toim.) Proceedings of the 21st International Academic Mindtrek Conference. New York, NY, USA: ACM, 90-96.
Cooperrider D. L., Whitney D., Stavros J. M. 2008. Appreciative Inquiry Handbook. Brunswick: Crown Custom Publishing, Inc.
Cooperride, LD. & Srivastva S. Appreciative Inquiry in organizational life. Research in Organizational Change and Development 1, 129–169. depression through nutritional strategies. Nutrition Bulletin 1987;42(1), 94-103.
Doris J. 2010. The moral psychology handbook. Oxford: Oxford University Press.
Echouffo-Tcheugui JB., Conner SC., Himali JJ., Maillard P., DeCarli CS., Beiser AS., Vasan RS., Seshadri S. Circulating cortisol and cognitive and structural brain measures: The Framingham Heart Study. Neurology 2018; Nov 20;91(21): e1961-e1970. doi: 10.1212/WNL.0000000000006549.
Elfering A., Grebner S., Dudan A. Job charasteristics in nursing and cognitive failure at work. Safety and Health at Work 2011; 2, 194-200.
Eskildsen A., Andersen LP., Pedersen AD., Vandborg SK., Andersen JH. Work-related stress is associated with impaired neuropsychological test performance: a clinical cross-sectional study. Stress. 2015;18(2):198-207. doi:10.3109/10253890.2015.1004629. Epub 2015 Jan 23. PubMed PMID: 25556981.
Fischer M., & Vainio S. 2014. Potkua palvelubisnekseen. Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Helsinki: Talentum.
Franssila H., Okkonen J., Savolainen R. Developing measures for information ergonomics in knowledge work. Ergonomics 2016; 59(3), 435–448.
Frijda N.H. 1986. The Emotions. Cambridge University Press.
Hahtela, N. (2018). Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Sairaanhoitajaliiton julkaisu.
Hakanen J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Huhtala Mari. 2013. Virtues that work. Ethical organisational Culture as a context for occupational well-being and personal work goals. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 479. Jyväskylä University.
Kalakoski V., Ratilainen H., Puro V., Perttula P., Salminen S., Lukander J., Mattila S., Leskinen T., Mäkelä T., Plaketti P. 2015. Sujuvaa työtä,vähemmän virheitä. InhimillIsten vIrheIden vähentämInen työpaikoilla (SUJUVA). Työterveyslaitos. Työsuojelurahaston hanke numero 111093. Juvenes Print. Tampere.
Kalakoski V. 2014. Cognitive ergonomics. OSHwiki artikkeli.
Kalakoski V., Käpykangas S., Valtonen T., Selinheimo S., Koivisto T., Paajanen T., Louhimo R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Työterveyslaitos. Helsinki.
Kalliomäki-Levanto T. 2009. Keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä: edeltävät tekijät, epäjatkuvuusolosuhteet ja niistä selviytyminen tietotyössä. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 36. Helsinki: Työterveyslaitos. Luettu 20.3.2019 http://www.ttl.fi/fi/tyo_ja_ihminen/Documents/Tutkimusraportti_36.pdf
Kalliomäki-Levanto T., Ukkonen A.,Kalakoski V. 2016. Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön. Keskeyttävien työolomuutosten ennakointimalli tietointensiivisen työskentelyn parantamiseksi. Tietoa työstä julkaisusarja. Työterveyslaitos, Helsinki.
Kauppinen T., Mattila-Holappa P., Perkiö-Mäkelä M, Salo, A. Toikkanen J, Tuomivaara S., Uuksulainen S., Viluksela M., Virtanen S. 2012. Työ ja terveys Suomessa. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki.
Kesti M., Koskinen R., Tolvanen M., Uusi-Pantti M. 2017. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset. Työturvallisuuskeskus. Luettu 25.3.2019 https://ttk.fi/files/6429/Tyosuojelun_taloudelliset_vaikutukset_27110.pdf
Keva (2016). Toimintakertomus. Luettu 27.3.2019. https://www.keva.fi/tama-on-keva/tulostiedot/
Kinnunnen, U. 2017. Työstä palautuminen. Teoksessa: Mäkikangas, A., Mauno, S. & Feldt, T. (toim.) Tykkää työstä. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kivipelto, M., Solomon, A., Ahtiluoto, S., Ngandu, T., Lehtisalo, J., Antikainen, R., Backman, L., Hanninen, T., Jula, A., Laatikainen, T., Lindstrom, J., Mangialasche, F., Nissinen, A., Paajanen, T., Pajala, S., Peltonen, M., Rauramaa, R., Stigsdotter-Neely, A., Strandberg, T., Tuomilehto, J., Soininen, Hilkka (2013). The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability (FINGER): Study design and progress.
Kuikka P. & Paajanen T. 2015. Työstä ja tarkkaavaisuudesta. Helsinki: Työterveyslaitos.
Lazarus R. 1999. Stress and emotion. London: Springer.
Lehtola S., Tuulari JJ., Karlsson L., Parkkola R., Karlsson H., Scheinin NM. How does early stress affect brain development? Duodecim. 2016;132(15):1345-50. Review. PubMed PMID: 29160634.
Lisätietoja mm: http://idspublishing.com/books/ ja www.motivaatiotalo.fi
Lucivero F. 2016. Ethical assessment of emerging technologies. Heidelberg: Springer.
Martela F. & Jarenko K. 2017. Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa. Helsinki: Alma Talent.
Nussbaum PD. Brain Health for the Self-Empowered Person. Journal of the American Society on Aging 2015; 39(1). 30-36.
OAJ (2018) Työolobarometri 2017. Opetusalan ammattijärjestö, OAJ:n julkaisusarja 5:2018
Oulasvirta A. 2006. Studies of working memory in interrupted human-computer interaction. Helsingin yliopisto, Helsinki.
Pearson DG. & Sahraie A. Oculomotor control and the maintenance of spatially and temporally distributed events in visuospatial working memory. The Quarterly Journal of Experimental Psychology A: Human Experimental Psychology, 2003; 56A, 1089-1111.
Pereira D., Muller P., Elfering A. 2015. Workflow interruptions, social stressors from supervisor(s) and attention failure in surgery personnel. Industrial Health, Epub ahead of print.
Puttonen S., Hasu M., Pahkin K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi: Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Helsinki.
Reiss S. 2013. Reiss Motivation Profile. Mikä sinua motivoi? Helsinki: Suomen Motivaatiotalo Oy.
Repo S., Ravantti E., Pääkkönen R. 2015. Johda tuottavasti – Opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin. Helsinki: Työterveyslaitos.
Saari T. Resilienssi työntekijän voimavarana asiantuntijatyön aikapaineiden hallinnassa. Hallinnon tutkimus 2016; 35 (3), 232–243.
Salanova M., Llorens, S., Cifre, E. The dark side of technologies: Technostress among users of information and communication technologies. International Journal of Psychology 2013; 48(3), 422–436.
Salmimies R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. 1. painos. Helsinki: WSOYpro.
Sandman C.A., Davis EP., Buss C., Glynn LM. Exposure to prenatal psychobiological stress exerts programming influences on the mother and her fetus. Neuroendocrinology 2012; 95:7–21.
Shu Q., Tu Q., Wang K. The impact of computer self-efficacy and technology dependence on computer-related technostress: A Social cognitive theory perspective. International Journal of Human-Computer Interaction 2011; 27(10), 923–939.
Sindi S., Hagman G., Håkansson K., Kulmala J., Nilsen C., Kåreholt I., Soininen H., Solomon A., Kivipelto M. Midlife Work-Related Stress Increases Dementia Risk in Later Life: The CAIDE 30-Year Study. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci. 2017; Oct 1;72(6):1044-1053. doi: 10.1093/geronb/gbw043. PubMed PMID: 27059705.
Smith A. 1759/2003. Moraalituntojen teoria. Jyväskylä: Gummerus.
Sydänmaanlakka P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. 4. painos. Helsinki: Alma Talent.
Wallace J.C. & Chen G. Development and validation of a work-specific measure of cognitive failure: Implications for occupational safety. Journal of Occupational and Organizational Psychology 2005; 78, 615–632.
Venetjoki N., Kaarlela-Tuomaala A., Keskinen E., Hongisto, V. The effect of speech and speech intelligibility on task performance. Ergonomics 2006; 49, 11, 10681091.
Vestergren P. & Nilsson L.G. Perceived causes of everyday memory problems in a population-based sample aged 39-99. Applied Cognitive Psychology 2011; 25, 641-646.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 086 599
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 073 238
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 358 248
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 341 546
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 225
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Hankekonsortio suosii mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita digitaalisia välineitä. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä materiaaleja. Myös hankkeen tulokset julkaistaan sähköisessä muodossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa noudatetaan hankeorganisaatioiden kestävän kehityksen mukaisia linjauksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa vahvistetaan oppilaitosten ja pk-yritysten välistä yhteistyötä ja verkottumista kehittämällä toimintatapoja ja työvälineitä työyhteisöjen aivoterveyden edistämiseksi. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen ydin on kehittää työvälineitä ja toimintatapoja itsensä johtamisen, informaatio- ja kognitiivisten ergonomian ja arvojen ja etiikan kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 4 |
| Hankkeen keskinäisessä viestinnässä hyödynnetään etäyhteyksiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hankkeen päämääränä on ihmisten työhyvinvoinnin edistäminen. Kestävä aivoterveys –hanke kohdistuu sekä yksilöön että yhteisöön työpaikoilla ihmisarvon kunnioittamiseen perustuen ja vahvistaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Yhdenvertaisuus perustuu kaikkien tasa-arvoiseen kohtaamiseen riippumatta sukupuolesta, iästä ja kulttuurisesta taustasta. (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.).Hankkeessa kehitetään työmenetelmiä niin, että niitä voidaan soveltaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.Tarkoituksena on, että hankkeen työryhmiin osallistetaan työntekjöitä kaikista ammattiryhmistä varmistaen osallistujien yhdenvertainen kohtelu taustoista riippumatta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Hanke kohdentuu kaikkiin työntekijöihin sukupuolesta riippumatta kohdeorganisaatioissa. Projektia toteutettaessa sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin ajan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Tarkoituksena on, että hankkeen tilaisuuksia markkinoidaan siten, että niihin voi osallistua kaikki erilaista kulttuurisesta taustasta ja yhteiskunnallista osaamisesta huolimatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeen toiminnassa huomiodaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
Kestävä aivoterveys -hankkeessa paneuduttiin työelämän haasteellisiin olosuhteisiin ja kehitettiin toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden ja organisaatioiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi. Hankkeessa keskityttiin kognitiiviseen-, informaatio- ja affektiiviseen ergonomiaan sekä itsensä johtamiseen.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa todettiin, että tutkimustietoa aivoterveysteemoihin liittyen oli hyvin saatavilla, mutta tutkimustiedon soveltaminen ja hyödyntäminen oli puutteellista tai siitä ei löytynyt tuloksia. Työikäisten aivoterveys ja aivohyvinvointi edellyttivät käytännön toimenpiteitä ja kokeiluja, jotka edistäisivät työntekijöiden aivoterveyttä. Hankkeen kohderyhmiksi valittiin hoito-, opetus- ja ICT-alojen henkilöstöt, koska arvioiden mukaan näillä aloilla työskentelevien henkilöstöjen kokevan kuormitusta.
Hankkeen osatavoitteet:
• Perehtyä aivokuormitukseen asiantuntijatyössä
• Kartoittaa kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden työhyvinvoinnin tilaa ja heidän kokemaansa stressiä
• Tehostaa työorganisaatioiden osaamista informaatio- ja kognitiivisen ergonomian osa-alueilla sekä vahvistaa työntekijän kykyä johtaa omaa toimintaansa työhyvinvoinnin lisäämiseksi
• Edistää työorganisaatioiden osaamista työn eettisten kuormitustekijöiden käsittelemiseksi
• Kehittää aivoterveyttä edistäviä ja tukevia toimintatapoja ja työvälineitä, jotka ovat sovellettavissa sekä yksilö- että työyhteisötasolla
• Kehittää toimintatapoja ja työvälineitä työntekijöiden aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sekä organisaatioiden tuloksellisuuden edistämiseksi myös erityis- ja muutostilanteissa
Kehittämistyön pohjaksi toteutettiin alkukartoitukset kaikille kolmelle kohderyhmälle. Alkukyselyssä kartoitettiin laajasti osallistujien aivoterveyden ja työhyvinvoinnin sen hetkistä tilannetta. Lisäksi osallistujille toteutettiin Firstbeat® -hyvinvointimittaukset ja Reiss Motivation Profile® - kyselyt.
Hankkeessa kartoitettiin myös kohderyhmien työhyvinvoinnin tilaa ja heidän kokemaansa stressiä standardoitujen kyselyiden, hankkeessa kehitetyn aivoterveyskyselyn, aivosähkötoiminnan ja aivojen tiedonkäsittelyä mittaavan reaktioaikatestin avulla sekä Pirhan neurotieteellisessä tutkimusyksikössä, että etänä. Lisäksi yksikössä yhdistettiin kerättyä tietoa mm. Firstbeat® -hyvinvointimittauksien aineistoon työuupumuksen fysiologisten vaikutusten ymmärtämiseksi. Lisänä selvitettiin korona-ajan vaikutuksia kohderyhmän aivoterveyteen ja hyvinvointiin. Näiden pohjalta rakennettiin työkaluja, jotka tukevat ja edistävät aivoterveyttä. Tuloksena saatiin aivoterveyskysely korona-ajan kuormituksen arviointiin sekä tiedonkäsittelytoimintojen etätestausmenetelmä, joka heijastaa aivoterveyden ja hyvinvoinnin sen hetkistä tilaa.
Hankkeen tuloksena tunnistettiin aivohyvinvointiin vaikuttavia kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä kuormittuneisuuden tasoa hoiva-, opetus- ja ICT-aloilla. Lisäksi tunnistettiin aivohyvinvointiin vaikuttavia kuormitus- ja voimavaratekijöitä sekä kuormittuneisuuden tasoa peruskoulun opettajien korona-ajan työssä. Merkittävä hankkeen tulos on se, että hankkeen aikana kasvatettiin kohderyhmien ja laajemminkin hankkeen avoimiin tapahtumiin osallistuneiden tietoisuutta aivohyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Kehittämistyössä luotiin uusia toimintatapoja ja kehittämissuunnitelmia osallistujaorganisaatioiden informaatio- ja kognitiivisen ergonomian edistämiseen. Opetusalalla kehittämiskohteet liittyivät työympäristön rauhoittamiseen, viestitulvan vähentämiseen ja työn hallittavuuden parantamiseen. Hoiva-alalla keskityttiin erityisesti tiedonkulun parantamiseen ja keskeytysten vähentämiseen, ICT alalla puolestaan viestintäkanavien selkiyttämiseen, tiedonkulun parantamisen sekä keskeytyksettömän työskentelyn mahdollistamiseen.
Työn eettisten kuormitustekijöiden merkitys ja tarve aihealueen käsittelyyn nähtiin kaikissa hankkeen kohderyhmien työssä haasteena, ja pandemian aikana eettiset kuormitustekijät korostuivat. Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää affektiivista ergonomiaa työympäristöissä. Affektiivinen ergonomia oli kaikille osatoteuttajille uusi käsite, joten käsitettä ja sisältöä kehitettiin.
Affektiivinen ergonomia avaa uuden sisällöllisen merkityksen työn psykososiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden tarkasteluun. Affektiivinen ergonomia painottaa työn vuorovaikutus- ja tunneympäristön sekä eettisten kysymysten merkityksellisyyttä työhyvinvoinnille ja työkyvylle. Hankkeen kautta affektiivisen ergonomian käsite konkretisoitui aivoterveyden edistämisen työvälineeksi, jonka huomioonottaminen työpaikoilla voi auttaa vähentämään mielen ja aivojen kuormitusta. Affektiivisen ergonomian työkaluksi kehitettiin affektiivisen ergonomian tarkistuslista, jota voidaan hyödyntää työpaikoilla. Tarkistuslistan avulla voidaan tarkastella työn eettistä kuormitusta, eettistä organisaatiokulttuuria sekä työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöä.
Itsensä johtamisen vahvistamiseksi kehitettiin aivoterveyttä tukeva itsensä johtamisen malli. Mallissa on hyödynnetty itsetuntemuksen lisäämistä, motivaatiotekijöiden tunnistamista ja itsensä johtamisen strategioita siten että otetaan huomioon myös aivojen toiminnanohjauksen reunaehdot. Kehittämistyöskentelyssä osallistujille syntyi uusia ajattelu- ja toimintamalleja ja heidän vireystilan säätelykeinonsa vahvistuivat. Lisäksi heidän itsetuntemuksensa lisääntyi. Itsensä johtamiseen sisällytettiin myös aivoterveyttä tukevat elintavat kuten liikunta, ravinto, riittävä uni ja palautuminen sekä aivojen toiminnan ymmärtäminen.
Kyselyjen, työpajojen ja webinaarien perusteella todettiin, että esihenkilöt tarvitaan mukaan kehittämistyöhön, koska heidän osaamisellaan on merkitystä henkilöstön hyvinvointiin. Esihenkilöt ovat keskeisessä asemassa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Rehtorit sekä hoitohenkilöstön ja ICT-alan esihenkilöt sitoutuivat toimenpiteisiin ja kehittämistyöpajoihin. Esihenkilöiden osallistumisen myötä tunnistettiin toimintakulttuuria ja voitiin kehittää sitä aivoystävällisemmäksi sekä haettiin uusia toimintatapoja aivoterveyden edistämiseksi.
Aivoterveyttä edistävien työkalujen kehittämisen ja testaamisen lisäksi hankkeessa tuotettiin uutta tieteellistä tietoa, jota jalkautettiin välittömästi laajalti ja yleistajuisesti osaltaan motivoimaan aivoterveyteen panostamista sekä yksilö- että työyhteisötasoilla. Hankkeen aikana saatiin uutta tieteellistä tietoa vagushermostimulaation vaikutuksesta aivojen toiminnanohjauksen taustalla oleviin hermostollisiin prosesseihin sekä kognitiiviseen suorituskykyyn. Kehitimme myös mittareita, joilla voidaan mahdollisesti mitata aivoterveyttä. Hankkeessa saatiin uutta tietoa työuupumuksesta ja sen vaikutuksesta päivittäiseen liikkumiseen, sydämen ja aivojen fysiologiaan ja aivojen toiminnanohjaukseen. Hankkeessa kehitettiin myös uusi aivojen fysiologiaan pohjaava työuupumusbiomarkkeri. Tulokset syventävät ymmärrystä työuupumuksesta ja sen vaikutuksista aivoihin.
ICT-alalla toimivalle kohderyhmälle kehitettiin esimerkiksi palautumiseen, työn tauottamiseen ja työn organisointiin aivoterveyttä parantavia ratkaisuja, jotka auttavat keventämään muistikuormaa, vähentämään tietotulvaa ja parantamaan työhön keskittymistä. Paransimme tukea työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sekä viestinnän käytäntöihin ja mahdollistimme keskeytyksetöntä työajan käyttöä. Eettisen työkulttuurin ylläpitämiseksi ehdotimme avointa keskustelua, toiminnan läpinäkyvyyttä, toisten kunnioitusta, luottamusta ja hyväksyntää, myötäelämistä ja mahdollisuuksia asiakaslupausten täyttämiseen. Näistä tuotettiin vinkkilista organisaation psykologisen turvallisuuden parantamiseksi. Työpajojen sisältönä syntyneet tuotokset ja kehittämisajatukset koottiin hankkeen lopussa “Koodaa työsi aivoterveelliseksi” tietokorttiin.
Osallistujaorganisaatioissa otettiin käyttöön hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä. Palautteen perusteella kohdeorganisaatioissa on havaittavissa, että tietoisuus aivoterveydestä on merkittävästi lisääntynyt, samoin työntekijöiden aivoterveysosaaminen ja motivaatio terveellisiin elämäntapoihin. Organisatoriset käytännöt muuttuivat aivoergonomiseen suuntaan ja työympäristöjen aivoergonomiaan alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Asenteiden muutokset ja niiden vaikutukset toimintaan ovat nähtävissä pidemmällä aikavälillä vasta hankkeen toteutuksen jälkeen.
Työpaikan olosuhteiden ja työyhteisöjen käytäntöjen kehittämiseen aivohyvinvointia tukeviksi ei ole mahdollista laatia yksityiskohtaista, kaikkia toimialoja ja työtehtäviä kattavia toimintasuosituksia tai -malleja. Hankkeen tulosten pohjalta yksilöt, organisaatiot ja työyhteisöt voivat tarkastella omaa tilannettaan ja mahdollisia kehittämistarpeitaan ja hyödyntää kehitettyjä työkaluja aivoergonomian edistämiseksi.
Keskeiset tulokset ja vinkit on koottu hankkeen lopputuotokseen, ja ne ovat näin ollen myös laajemmin erilaisten työpaikkojen hyödynnettävissä. Tuloksia löytyy myös hankkeen aikana tehdyistä julkaisuista, jotka löytyvät kotisivuilta (https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/). Tulokset auttavat organisaatioita käytäntöjensä aivoergonomisuuden arvioinnissa sekä toimintatapojen kehittämisessä aivojen hyvinvointia tukeviksi.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi