|
|
|
Hankekoodi: S21967
Hankkeen nimi: Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä, KUURA-hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Piippukatu 2
Puhelinnumero: +358207438100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anja Tanttu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.tanttu(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407563662
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työkyvyn tukeminen edellyttää työpaikan toimijoiden, työterveyshuollon, kuntoutuksen palveluntuottajien ja perusterveydenhuollon ammattilaisten moniammatillista osaamista ja joustavaa organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus tukee kuntoutujan työkykyä sekä auttaa häntä jatkamaan työuraansa, vaikka työn vaatimukset muuttuvat. Asiakkaan kuntoutumisen tarve määrittelee, miten kuntoutuksen järjestäjien ja toteuttajien koordinoitu ja tavoitteellinen yhteistoiminta eri tilanteissa etenee.
Kuntoutusjärjestelmän uudistamisen lähtökohtana tulisi olla tavoitteellinen monitoimijainen yhteistoiminta. Työn murros, työn tekemisen muuttuminen eri areenoille ja palkkatyömallissa tapahtuvat muutokset haastavat työkyvyn tukea toteuttavien ammattilaisten osaamista. Ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista palvelujen ja prosessien muotoilusta sekä vastuiden jakamisesta, yhdessä toimimisesta, asioista sopimisesta, toimenpiteiden toteutuksesta sekä prosessien ja tulosten arvioinnista. Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää esimiesten, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajien sujuvaa yhteistoimintaa ja kuntoutujan elämäntilanteen sekä työ- ja toimintaympäristön huomioimista.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten sekä työpaikan toimijoiden osaamista työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta osana työkyvyn tukemista ja työurien pidentämistä. Päätavoitteena on kehittää työhön kytkeytyvän kuntoutuksen kokonaisvaltainen valmennusohjelma. Se yhdistää työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen toimijoita ja rakentaa yhteistä ymmärrystä, vahvistaa osaamista ja tukee hyvien käytäntöjen levittämistä. Hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämisen menetelmiä, jotta työhön kytkeytyvä kuntoutus osattaisiin nykyistä paremmin nivoa työkyvyn tukemiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uusia toimintatapoja, jotta työikäisten kuntoutustarve osattaisiin havaita mahdollisimman varhain ja sen pohjalta rakentaa saumaton ja oikea-aikainen kuntoutumisprosessi.
Hankkeessa luodaan yhteistoimijuuden kautta uudenlaista oppivien tiimien toimintakulttuuria, jossa hanketoimijat osallistuvat aktiivisesti yhteisen valmennusohjelman tuottamiseen, toteuttamiseen ja levittämiseen. Alueellisesti (pääkaupunkiseutu, Jyväskylä, Oulu) jakautuneet yhteiskehittämisen ryhmät tuottavat ja toteuttavat valmennusohjelman sisältöjä ja verkottuvat keskenään. Ryhmät jakavat osaamisen kehittämisen tarpeita, tuottavat uutta osaamista, pilotoivat uusia toimintatapoja ja arvioivat niiden toteutettavuutta ja tuloksia. Hankkeessa syntyy uusia työhön kytkeytyvän kuntoutuksen toimintatapoja, joita voidaan jatkossa levittää kansallisesti. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmillä ja monitoimijuuden periaatteella. Kehittämistyöhön osallistuvat kuntoutuksen, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden ammattilaiset sekä valittujen työpaikkojen työkyvyn tukemisesta vastaavat esimiehet.
Hankkeen kohderyhmänä ovat erikokoisten yritysten (mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset ja suuryritykset) sekä julkisen alan organisaatioiden edustajat: lähiesimiehet, ylin ja keskijohto, henkilöstöhallinnon edustajat, työhyvinvointia työpaikoilla koordinoivat tahot ja työsuojeluorganisaatioiden edustajat sekä heidän kanssaan toimivat työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset ja muut terveydenhuollon toimijat.
Kohderyhmien rekrytointi hankkeeseen aloitetaan Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa hankkeen hakuvaiheessa sovitulla yhteistyöllä. Myös muilla eläkevakuutusyhtiöillä on mahdollisuutta osallistua hankkeeseen sen käynnistyessä. Eläkevakuutusyhtiöt toimivat hankekumppaneina, ei varsinaisena kohderyhmänä eikä osatoteuttajina. Kohderyhmään kuuluvat toimijat tavoitetaan pääsääntöisesti eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Myös suora yhteydenotto on mahdollista.
Ilmarinen on Työhön kytkeytyvä kuntoutusosaaminen työurien pidentäjänä– hankkeen yhteistyökumppani, joka haluaa olla tukemassa hankeyhteistyötä, josta hyötyvät työnantaja-asiakkaat (yritykset, yrittäjät) ja vakuutetut työikäiset. Ilmarinen näkee, että hankkeessa tavoitteena olevan kuntoutusosaamisen kehittymisen myötä työeläkelain ja yrittäjäeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus käynnistyisi mahdollisimman oikea-aikaisesti ja toteutuisi tarkoituksenmukaisesti kaikkien osapuolten näkökulmasta.
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kautta hanke saa eri puolilta Suomea, sekä yrittäjiä että muita eri kokoisia yrityksiä, joilla on tarve kehittää työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä toimintamalleja. Ilmarinen tarjoaa asiakasyrityksilleen ja -yrittäjilleen sekä sopimuskuntoutuspalvelutuottajakumppaneilleen mahdollisuutta osallistua Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä– hankkeen yhteiskehittämistyöhön.
Ilmarinen on halukas osallistumaan hankkeen tukemiseen ohjausryhmätyössä ja nimeää henkilön ohjausryhmään.
Kuntien eläkevakuutus, Keva on Työhön kytkeytyvä kuntoutusosaaminen työurien pidentäjänä– hankkeen toinen yhteistyökumppani, joka haluaa olla tukemassa hankeyhteistyötä ja tarjoaa asiakasorganisaatioillensa mahdollisuutta osallistua Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä– hankkeen yhteiskehittämistyöhön. Kevan kautta hanke saa eri puolilla Suomea toimivia kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan asiakasorganisaatioita, joilla on tarve kehittää työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä toimintamalleja.
Keva on halukas osallistumaan hankkeen tukemiseen ohjausryhmätyössä ja nimeää henkilön ohjausryhmään.
Hankkeen toimenpiteiden toteutustapa on yhteiskehittäminen alueellisten ja kaikkien kolmen (Helsinki, Jyväskylä, Oulu) alueen yhteisten tapahtumien ja työpajojen keinoin.
Kohderyhmän rekrytointi toteutuu sekä hankkeen alkuvaiheessa ja hankkeen pilottivaiheessa.
Yritys- ja organisaatiokohtainen kehittämistyö on vähäistä. Hankkeen hallinnoija on tietoinen de minimis tuesta ja sen ilmoittamisesta. Hallinnoija pyytää tarpeen mukaan kultakin osallistuvalta yritykseltä de minimis selvityksen ja raportoi mahdollisesta de minimis tukeen liittyvästä yrityskohtaisesta kehittämistyöstä ja sen määrästä tarvittaessa maksatusten yhteydessä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavt tahot
- muut työorganisaatiot yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden työntekijät ja johto
- eläkevakuutusyhtiöt
- kuntoutuksen ammattilaiset ja palveluntuottajat
- koulutusorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat
- tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 049 854
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 025 025
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 312 317
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 281 281
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään toimimaan siten, että työskentelyssä noudatetaan luonnonvaroja säästäviä toimintatapoja kuten Green Office menettelytavat ja etäosallistumisen mahdollistavien sähköisten alustojen ja yhteydenpitovälineiden laaja hyödyntäminen siten, että vältetään turhia paperidokumentteja ja matkustamista, käytetään sähköistä yhteydenpitoa, hyödynnetään digitaalisia materiaaleja ja lähetetetään materiaaleja sähköisesti tai tallennetaan niitä esim. JAMKin Moniviestimeen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Alueellisten työryhmien työskentely osaltaan helpottaa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista; toimijoiden yhteydenpitoa ilman tarvetta liikkua pitkiä matkoja. Matkustettaessa hyödynnetään julkisia liikennevälineitä ja suositaan vähäpäästöisiä matkustustapoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hanke noudattaa green office mallia. Paperimateriaalin käyttö pyritään minimoimaan. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osaamisen ja työmenetelmien kehittämiseen suunnittelun, keskustelun ja vuorovaikutuksen keinoin, jolloin materiaalin käyttö on vähäistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa vältetään turhaa sähkön kulutusta ja ympäristöseikat huomioidaan enrgian hankinnassa ja kulutuksessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toiminta tapahtuu alueilla mahdollistaen kestävän kehityksen periaaatteiden noudattamisen. Hanke suosii mahdollisuuksien mukaan paikallisia tuotteita ja palveluja. Hankkeen toiminta tukee alueellisten toimijoiden osaamisen kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyisyyttä. Hanke vahvistaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti työn tuottavuutta ja työurien pidentämistä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat ja käytänteet kuvataan siten, että niitä voidaan hyödyntää ja levittää laajalle kohdejoukolle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä ja digitaalisia menetelmiä liikkumisen vähentämiseksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään työhön kytkeytyvän kuntoutuksen osaamista, joka luo edellytyksiä työkykyisyyden, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen edistämiselle ja työurien pidentämiselle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke vahvistaa laadukkaiden ja oikea-aikaisten kuntoutuspalvelujen saavutettavuutta valtakunnallisesti ja lisää tasa-arvoa kohdeorganisaatioiden työntekijöiden kuntoutustoimenpiteiden tarjonnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hanke tukee alueellista yhdenvertaisuutta kehittämällä toimijoiden osaamista sekä haja-asutusalueella, taajamissa että kaupungissa. Hanke parantaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta valtakunnallisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hankkeessa luodaan toimintakulttuuria, jossa eri tahojen yhteistoimijuus edistää toimintatapoja, joilla luodaan ja parannetaan edellytyksiä työntekijöiden työkykyisyyden, työnhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen ja työurien pidentämiseen. Tämä lisää kilpailukykyä ja kasvattaa tuottavuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet suunnitellaan ekologinen kestävyys-ajattelu mukaisesti, jolloin myös valillisesti vaikutetaan hankkeen osallistujien ympäristöasenteisiin. | ||
Hankkeen lähtökohdat
Kuntoutuksen tavoitteena on perinteisesti ollut edistää henkilön työ- ja toimintakykyä tai opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista silloin, kun hänen työ- ja toimintakykynsä on jo alentunut. Kuntoutus on kohdentunut pääosin yksilöön, jolloin työhön, työyhteisöön ja työpaikan toimintakulttuuriin on vaikutettu vain vähän.
Hankkeen lähtökohtana oli tutkimustieto siitä, että työpaikoilla ei tunneta työhön kytkeytyvän kuntoutuksen mahdollisuuksia työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Työpaikan toimijoiden osaamista oli tarve vahvistaa ja tuottaa heille tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvaa aineistoa. Myös oppilaitoksissa tarvittiin ajankohtaista koulutusaineistoa, jota voidaan hyödyntää sekä tutkintokoulutuksessa että ammatillisessa täydennyskoulutuksessa.
Hankkeen päätavoite
Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa yhteistoiminnallisen kehittämistyön keinoin kokonaisvaltainen Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti ja sen osana työn muokkauksen toimintamalli. Lisäksi tavoitteena oli kehittää kuntoutuksen ammattilaisten ja työpaikan toimijoiden osaamista työhön kytkeytyvässä kuntoutuksessa, jotta työntekijöiden työkykyä osattaisiin tukea työurien pidentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi.
Toteutus
Hankkeen aikana rakennettiin monialaista ja moniammatillista yhteistyötä useiden organisaatioiden, asiantuntijoiden ja eri alojen työpaikkojen kanssa yhteistoiminnallisen kehittämistyön keinoin. Tarkoituksena oli yhdistää kuntoutuksen, työterveyshuollon ja työorganisaatioiden toimijat ja rakentaa yhteistä ymmärrystä, vahvistaa osaamista ja tukea hyvien käytäntöjen levittämistä.
Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti ja sen osana työn muokkauksen toimintamalli rakennettiin yhteistyössä hankkeessa toimivien Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Työterveyslaitoksen, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden sekä 24 hankkeessa mukana olevien erikokoisten ja eri toimialojen työpaikkojen kanssa. Mukana olevilta työpaikoilta kerättiin tietoa lähtötilanteesta ja osaamistarpeista kyselyillä, haastatteluilla ja ryhmätöillä. Työpaikkojen henkilöstö vastasi alkukyselyyn, työpaikkojen johto vastasi alku- ja loppukyselyyn. Lisäksi työpaikojen muutoksen tuen tiimi osallistui haastatteluun. Hankkeessa toteutuneisiin työpajoihin liittyvät ennakkotehtävät, keskustelut työpajoissa ja palautekyselyt antoivat tietoa työpaikkojen tarpeista.
Tietopaketin pilotointiin osallistui 24 eri alojen työpaikkaa. Myös hankkeen ohjausryhmä osallistui pilotointiin.
Tulokset
Hankkeessa tuotettiin työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti, työn muokkauksen toimintamalli ja työkyvyn tukemista edistävien toimintatapojen käyttöönottoa tukevia työvälineitä. Kolme muutoksen tuen lomaketta ovat muutoksen suunnitteluvaihe-, muutoksen toteutusvaihe- ja vuorovaikutuksen suunnittelulomake. Lisäksi tuotettiin työn muokkauksen suunnittelulomake, jota esihenkilö ja työntekijä voivat hyödyntää työn muokkauksen suunnittelussa. Tietopaketissa on kolme videota, joita voi hyödyntää itsenäisinä työvälineinä esim. tietopaketin markkinoinnissa ja käyttöönotossa, esihenkilöiden ja työkyvyn tuen ammattilaisten perehdytyksessä ja eri tahojen koulutusmateriaalina.
Hankkeessa tuotetut aineistot ja työkalut kuten Tietopaketin materiaalit, työn muokkauksen toimintamalli ja niihin liittyvät sähköiset materiaalit sekä videot muodostavat jaettavan avoimen oppimateriaalin. Työpaikat, työterveyshuollot, eläkevakuuttajat, työkyvyn tuen ammattilaiset ja koulutusorganisaatiot voivat hyödyntää aineistoa. Se soveltuu myös kolmannen sektorin toimijoille ja yrittäjäjärjestöille.
Aineisto on julkaistu suomen- ja ruotsinkielisenä kaikkien vapaaseen käyttöön sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun että Työterveyslaitoksen sivuilla avoimissa oppimateriaaleissa.
Johtopäätökset
Kuntoutuksen ja työkyvyn tukemisen kytkeminen osaksi työpaikan toimintaa vaati työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimijoiden välistä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Se edellyttää yhteistyön johtamista sekä yhteisiä sopimuksia, toimintamalleja ja prosesseja. Lisäksi tarvitaan ammattilaisten yhteistä osaamista ja kieltä.
Tässä hankkeessa painotettiin työn, työyhteisön ja työpaikan toimintakulttuurin kehittämistä sekä yhteistoimintaa. Kehittämishanke antoi mahdollisuuden rakentaa uudenlaista yhteistyötä yliopiston, tutkimuslaitoksen ja ammattikorkeakoulujen sekä työpaikkojen kesken. Lisäksi laaja ohjausryhmä vahvisti monialaista yhteistyöverkostoa.
Hankkeessa onnistuttiin tavoitteiden osalta hyvin. Tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli julkaistiin ja niihin tuotettiin myös käyttöönottoa helpottavia työvälineitä. Hankkeessa tuotettua aineistoa voidaan käyttää työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tukena. Hankkeen saama neljän kuukauden jatkoaika mahdollisti tuotetun tiedon laajan ja aktiivisen levittämisen.
Tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli on otettu tai tullaan ottamaan käyttöön esimerkiksi työterveyshuoltoon pätevöittävässä koulutuksessa, työkykykoordinaattorikoulutuksessa, Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, Neuroliiton sivustolla (https://aivoturvamies.fi/oppaita-ja-ohjeita/) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyöantajat KT:n Tekojen tori sivustolla (https://tekojentori.fi/toimintamallit)
Hankkeessa kerätty aineisto ja tulokset osoittivat kehittämistyön tarpeelliseksi. Kehittämistyötä tulee edelleen suunnitelmallisesti jatkaa valtakunnallisesti alan järjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä. Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen osaamista ja koulutustarjontaa tulee lisätä laajemmin eri alojen tutkinto- ja täydennyskoulutuksissa.