Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21967

Hankkeen nimi: Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä, KUURA-hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Piippukatu 2

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anja Tanttu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.tanttu(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407563662

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto, 0245895-5
Oulun Ammattikorkeakoulu, 2509747-8
Työterveyslaitos, 0220266-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työkyvyn tukeminen edellyttää työpaikan toimijoiden, työterveyshuollon, kuntoutuksen palveluntuottajien ja perusterveydenhuollon ammattilaisten moniammatillista osaamista ja joustavaa organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Työhön kytkeytyvä kuntoutus tukee kuntoutujan työkykyä sekä auttaa häntä jatkamaan työuraansa, vaikka työn vaatimukset muuttuvat. Asiakkaan kuntoutumisen tarve määrittelee, miten kuntoutuksen järjestäjien ja toteuttajien koordinoitu ja tavoitteellinen yhteistoiminta eri tilanteissa etenee.



Kuntoutusjärjestelmän uudistamisen lähtökohtana tulisi olla tavoitteellinen monitoimijainen yhteistoiminta. Työn murros, työn tekemisen muuttuminen eri areenoille ja palkkatyömallissa tapahtuvat muutokset haastavat työkyvyn tukea toteuttavien ammattilaisten osaamista. Ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista palvelujen ja prosessien muotoilusta sekä vastuiden jakamisesta, yhdessä toimimisesta, asioista sopimisesta, toimenpiteiden toteutuksesta sekä prosessien ja tulosten arvioinnista. Työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää esimiesten, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajien sujuvaa yhteistoimintaa ja kuntoutujan elämäntilanteen sekä työ- ja toimintaympäristön huomioimista.



Hankkeen tarkoituksena on kehittää palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten sekä työpaikan toimijoiden osaamista työhön kytkeytyvästä kuntoutuksesta osana työkyvyn tukemista ja työurien pidentämistä. Päätavoitteena on kehittää työhön kytkeytyvän kuntoutuksen kokonaisvaltainen valmennusohjelma. Se yhdistää työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen toimijoita ja rakentaa yhteistä ymmärrystä, vahvistaa osaamista ja tukee hyvien käytäntöjen levittämistä. Hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämisen menetelmiä, jotta työhön kytkeytyvä kuntoutus osattaisiin nykyistä paremmin nivoa työkyvyn tukemiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uusia toimintatapoja, jotta työikäisten kuntoutustarve osattaisiin havaita mahdollisimman varhain ja sen pohjalta rakentaa saumaton ja oikea-aikainen kuntoutumisprosessi.



Hankkeessa luodaan yhteistoimijuuden kautta uudenlaista oppivien tiimien toimintakulttuuria, jossa hanketoimijat osallistuvat aktiivisesti yhteisen valmennusohjelman tuottamiseen, toteuttamiseen ja levittämiseen. Alueellisesti (pääkaupunkiseutu, Jyväskylä, Oulu) jakautuneet yhteiskehittämisen ryhmät tuottavat ja toteuttavat valmennusohjelman sisältöjä ja verkottuvat keskenään. Ryhmät jakavat osaamisen kehittämisen tarpeita, tuottavat uutta osaamista, pilotoivat uusia toimintatapoja ja arvioivat niiden toteutettavuutta ja tuloksia. Hankkeessa syntyy uusia työhön kytkeytyvän kuntoutuksen toimintatapoja, joita voidaan jatkossa levittää kansallisesti. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmillä ja monitoimijuuden periaatteella. Kehittämistyöhön osallistuvat kuntoutuksen, terveydenhuollon, työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden ammattilaiset sekä valittujen työpaikkojen työkyvyn tukemisesta vastaavat esimiehet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat erikokoisten yritysten (mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset ja suuryritykset) sekä julkisen alan organisaatioiden edustajat: lähiesimiehet, ylin ja keskijohto, henkilöstöhallinnon edustajat, työhyvinvointia työpaikoilla koordinoivat tahot ja työsuojeluorganisaatioiden edustajat sekä heidän kanssaan toimivat työterveyshuollon ja kuntoutuksen ammattilaiset ja muut terveydenhuollon toimijat.

Kohderyhmien rekrytointi hankkeeseen aloitetaan Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa hankkeen hakuvaiheessa sovitulla yhteistyöllä. Myös muilla eläkevakuutusyhtiöillä on mahdollisuutta osallistua hankkeeseen sen käynnistyessä. Eläkevakuutusyhtiöt toimivat hankekumppaneina, ei varsinaisena kohderyhmänä eikä osatoteuttajina. Kohderyhmään kuuluvat toimijat tavoitetaan pääsääntöisesti eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Myös suora yhteydenotto on mahdollista.

Ilmarinen on Työhön kytkeytyvä kuntoutusosaaminen työurien pidentäjänä– hankkeen yhteistyökumppani, joka haluaa olla tukemassa hankeyhteistyötä, josta hyötyvät työnantaja-asiakkaat (yritykset, yrittäjät) ja vakuutetut työikäiset. Ilmarinen näkee, että hankkeessa tavoitteena olevan kuntoutusosaamisen kehittymisen myötä työeläkelain ja yrittäjäeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus käynnistyisi mahdollisimman oikea-aikaisesti ja toteutuisi tarkoituksenmukaisesti kaikkien osapuolten näkökulmasta.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kautta hanke saa eri puolilta Suomea, sekä yrittäjiä että muita eri kokoisia yrityksiä, joilla on tarve kehittää työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä toimintamalleja. Ilmarinen tarjoaa asiakasyrityksilleen ja -yrittäjilleen sekä sopimuskuntoutuspalvelutuottajakumppaneilleen mahdollisuutta osallistua Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä– hankkeen yhteiskehittämistyöhön.
Ilmarinen on halukas osallistumaan hankkeen tukemiseen ohjausryhmätyössä ja nimeää henkilön ohjausryhmään.

Kuntien eläkevakuutus, Keva on Työhön kytkeytyvä kuntoutusosaaminen työurien pidentäjänä– hankkeen toinen yhteistyökumppani, joka haluaa olla tukemassa hankeyhteistyötä ja tarjoaa asiakasorganisaatioillensa mahdollisuutta osallistua Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä– hankkeen yhteiskehittämistyöhön. Kevan kautta hanke saa eri puolilla Suomea toimivia kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan asiakasorganisaatioita, joilla on tarve kehittää työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä toimintamalleja.
Keva on halukas osallistumaan hankkeen tukemiseen ohjausryhmätyössä ja nimeää henkilön ohjausryhmään.


Hankkeen toimenpiteiden toteutustapa on yhteiskehittäminen alueellisten ja kaikkien kolmen (Helsinki, Jyväskylä, Oulu) alueen yhteisten tapahtumien ja työpajojen keinoin.
Kohderyhmän rekrytointi toteutuu sekä hankkeen alkuvaiheessa ja hankkeen pilottivaiheessa.

Yritys- ja organisaatiokohtainen kehittämistyö on vähäistä. Hankkeen hallinnoija on tietoinen de minimis tuesta ja sen ilmoittamisesta. Hallinnoija pyytää tarpeen mukaan kultakin osallistuvalta yritykseltä de minimis selvityksen ja raportoi mahdollisesta de minimis tukeen liittyvästä yrityskohtaisesta kehittämistyöstä ja sen määrästä tarvittaessa maksatusten yhteydessä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seuraavt tahot
- muut työorganisaatiot yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden työntekijät ja johto
- eläkevakuutusyhtiöt
- kuntoutuksen ammattilaiset ja palveluntuottajat
- koulutusorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat
- tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 664 622

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 384 307

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 312 317

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 480 384

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita ja hyviä käytäntöjä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta ja sukupuoli-identiteettien monimuotoisuudesta sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Hankkeen toimenpiteissä pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoista osallistumista siten, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuu mahdollisimman tasaisesti sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke sitoutuu ottamaan huomioon sen, että sukupuolella on monia merkityksiä, jotka voivat liittyä sukupuoli-identiteettien moninaisuuteen, seksuaaliseen identiteettiin tai sukupuolineutraalisuuteen. Myös hankkeeseen osallistuvissa työyhteisöissä edistetään tasa-arvon toteutumista liittyen osallistujien sukupuoleen, ikään, työtehtävään ja asemaan työyhteisössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on työhön kytkeytyvän kuntoutusosaamisen kehittäminen, ei sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta toimenpiteiden toteuttamisessa huomioidaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuoli-identiteettien monimuotoisuus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeessa pyritään toimimaan siten, että työskentelyssä noudatetaan luonnonvaroja säästäviä toimintatapoja kuten Green Office menettelytavat ja etäosallistumisen mahdollistavien sähköisten alustojen ja yhteydenpitovälineiden laaja hyödyntäminen siten, että vältetään turhia paperidokumentteja ja matkustamista, käytetään sähköistä yhteydenpitoa, hyödynnetään digitaalisia materiaaleja ja lähetetetään materiaaleja sähköisesti tai tallennetaan niitä esim. JAMKin Moniviestimeen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Alueellisten työryhmien työskentely osaltaan helpottaa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista; toimijoiden yhteydenpitoa ilman tarvetta liikkua pitkiä matkoja. Matkustettaessa hyödynnetään julkisia liikennevälineitä ja suositaan vähäpäästöisiä matkustustapoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hanke noudattaa green office mallia. Paperimateriaalin käyttö pyritään minimoimaan. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osaamisen ja työmenetelmien kehittämiseen suunnittelun, keskustelun ja vuorovaikutuksen keinoin, jolloin materiaalin käyttö on vähäistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa vältetään turhaa sähkön kulutusta ja ympäristöseikat huomioidaan enrgian hankinnassa ja kulutuksessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen toiminta tapahtuu alueilla mahdollistaen kestävän kehityksen periaaatteiden noudattamisen. Hanke suosii mahdollisuuksien mukaan paikallisia tuotteita ja palveluja. Hankkeen toiminta tukee alueellisten toimijoiden osaamisen kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyisyyttä. Hanke vahvistaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti työn tuottavuutta ja työurien pidentämistä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat ja käytänteet kuvataan siten, että niitä voidaan hyödyntää ja levittää laajalle kohdejoukolle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä ja digitaalisia menetelmiä liikkumisen vähentämiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään työhön kytkeytyvän kuntoutuksen osaamista, joka luo edellytyksiä työkykyisyyden, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen edistämiselle ja työurien pidentämiselle.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke vahvistaa laadukkaiden ja oikea-aikaisten kuntoutuspalvelujen saavutettavuutta valtakunnallisesti ja lisää tasa-arvoa kohdeorganisaatioiden työntekijöiden kuntoutustoimenpiteiden tarjonnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke tukee alueellista yhdenvertaisuutta kehittämällä toimijoiden osaamista sekä haja-asutusalueella, taajamissa että kaupungissa. Hanke parantaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta valtakunnallisesti.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa luodaan toimintakulttuuria, jossa eri tahojen yhteistoimijuus edistää toimintatapoja, joilla luodaan ja parannetaan edellytyksiä työntekijöiden työkykyisyyden, työnhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen ja työurien pidentämiseen. Tämä lisää kilpailukykyä ja kasvattaa tuottavuutta.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet suunnitellaan ekologinen kestävyys-ajattelu mukaisesti, jolloin myös valillisesti vaikutetaan hankkeen osallistujien ympäristöasenteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-