Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21969

Hankkeen nimi: 6Aika Digipoint

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: Vanha Suurtori 7 PL 1000

Puhelinnumero: 02-333 000

Postinumero: 20501

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Ranta-aho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ranta-aho(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358403523970

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Espoon kaupunki, 0101263-6
Vantaan kaupunki, 0124610-9
Helsingin kaupunki, Kasvatus ja koulutus, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, 0201256-6
Laurea-ammattikorkeakoulu, 1046216-1
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, 2094551-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

6Aika Digipoint-hanke on Turun, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteinen hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tarjota sujuvia väyliä digialan työelämään ja koulutukseen. Hankkeen tavoitteina ovat korkeakouluyhteistyön kehittäminen, palveluun tulevien henkilöiden sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan vahvistaminen ja työelämään tai koulutukseen poluttaminen.

Hanke tuottaa osaavaa ja koulutettua työvoimaa työvoimapulasta kärsiville teknologia-aloille. Hanke kehittää vaikeasti työllistyvien henkilöiden elämäntilanteeseen sopivia osaamisen kehittämisen palveluita ja toimintamalleja. Tarkoitus on vaikuttaa positiivisesti hankkeeseen osallistuvien henkilöiden elämäntilanteeseen ja työllistymisen edellytyksiin. Hankkeeseen osallistujan itsetuntemus, sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot, positiivinen tulevaisuusnäkymä sekä koulutus- tai työnhaun tavoitteet vahvistuvat hankkeen aikana. Esimerkiksi monilla henkilöillä olisi digi- ja ict-taitojensa puolesta hyvät mahdollisuudet kiinnittyä alan koulutukseen tai työhön, mutta arjenhallintaan liittyvät haasteet, elämäntilanteiden ja tavoitteiden heittely sekä puutteelliset työelämätaidot estävät tämän. Hankkeessa varmistetaan pidempään työttöminä olleille ja koulutuksen ulkopuolella oleville riittävä tuki työelämässä tarvittavan osaamisen lisäämiseen, joka osaltaan parantaa henkilön asemaa työmarkkinoilla.

Korkeakouluyhteistyön ja joustavien opintomahdollisuuksien vahvistaminen on tarpeellista, jotta mahdollisimman moni vaikeasti työllistyvä henkilö saa elämäntilanteeseensa sopivia osaamisen kehittämisen palveluja ja toimintamalleja. Korkeakoulujen on tunnistettava työelämässä tarvittava osaaminen paremmin, jotta voidaan kehittää opiskelijan ja työelämän toimijoiden osaamista työmarkkinoiden tarpeen mukaan sekä tunnistaa myös muualla hankittu osaaminen osaksi opintoja. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan siirtää painopistettä ohjauksen ja oppimisen henkilökohtaistamiseen, kun opetuksessa hyödynnetään skaalautumista ja automatisoidaan osa-alueita.

Hankkeessa haetaan ratkaisuja digitalisaation aiheuttamiin osaamisvaatimuksiin työelämässä ja toisaalta ratkotaan digitalisaation avaamien mahdollisuuksien suurempaa hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Työn tekemisen tapa on muuttunut ja muuttuu useilla aloilla nopeasti. Työelämässä vaadittavat taidot ovat nopeassa muutoksessa ja etenkin henkilöt, joilla on pitkittynyt työttömyys ovat vaarassa pudota työmarkkinoilta. Työttömyyden taustalla voi olla monella jo vanhentunut osaaminen, jolle ei ole kysyntää työmarkkinoilla ja se korostuu työttömyyden pitkittyessä. Yleisesti työnmurrosta koskevissa arvioissa työelämässä yhä enemmän tarvittaviksi taidoiksi arvioidaan erityisesti digitaalisuuteen, luovuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn liittyvä osaaminen.

Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, joista kaksi keskittyy kehittämistoimenpiteisiin ja kolmas hankehallintoon. Työpaketti 1 - Asiakaslähtöisen sosiaalisen vahvistamisen kehittäminen luo mallinnettavaa sosiaalisen tuen toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa hankkeeseen osallistujan elämäntilannetta ja -hallintaa yksilölliset tarpeet huomioiden. Työpaketti 2 - Joustavat väylät opintoihin, oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyön kehittäminen keskittyy uusien, joustavien oppimisväylien rakentamiseen. Tavoitteena ovat avoimemmat ja monimuotoisemmat oppimisratkaisut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen eri osatoteutukset tukevat toisiaan kohderyhmä ajattelussa. Kohderyhmäpainotuksena ovat pitkään työttömänä olleet, vaikeassa työllisyystilanteessa olevat henkilöt, jotka tarvitsevat työllistymisen tueksi myös elämähallintataitojen vahvistamista. Osatoteutuksissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti digitalisaation vaikutus ihmisen elinkaareen ja huomioidaan muun muassa yritysyhteistyö, oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyö sekä kuntalaistarpeet.


Turku: osatoteutuksen kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat turkulaiset nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Helsinki: osatoteutuksen kohderyhmänä ovat vaikeassa työllisyystilanteessa olevat nuoret ja nuoret aikuiset.
Espoo: vuoden työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat tukea opintojen suorittamiseen, mutta joilla on tiedollinen valmius. Työttömät työnhakijat, joilla on ohjelmistoalan koulutus tai kiinnostus alaan.
Vantaa: ICT-osaamistaustaiset toisen asteen koulutuksen suorittaneet nuoret työttömät työnhakijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työelämävalmiuksia sekä osaamista ja näin vastata ICT- ja teknologia-alan yritysten osaamistarpeisiin.


Eri kaupunkien ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset
Korkeakoulujen ja oppilaitosten tarjonta laajenee ja potentiaalisten opiskelijoiden määrä kasvaa. Hankkeessa luodaan sujuvia malleja parempaan yhteistyöhön oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 674 654

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 342 594

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Vantaa, Turku, Espoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 535

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tausta-analyysissa on tarkasteltu rakennetyöttömyyttä myös sukupuolen mukaan. Alojen ja ammattien sukupuolen mukainen segregaatio on ongelmallista useasta syystä. Se rajoittaa yksilöiden ala- ja ammatti­valintoja ja yllä­pitää näin sukupuoli­rooleja ja –stereo­typioita. Eriytyminen vaikuttaa myös laajemmin työ­markkinoihin ja naisten ja miesten työ­markkina-asemaan. Naisten ja miesten hakeutuminen eri aloille l. sukupuolen mukainen segregaatio on ongelmallista useasta syystä. Sen lisäksi että se rajoittaa yksilöiden ala- ja ammatti­valintoja ja yllä­pitää näin sukupuoli­rooleja ja –stereo­typioita, eriytyminen vaikuttaa myös laajemmin työ­markkinoihin ja naisten ja miesten työ­markkina-asemaan. Horisontaalinen segregaatio l. naisten ja miesten hakeutuminen eri aloille jäykistää työmarkkinoita. Vertikaalinen segregaatio taas tarkoittaa sitä, että taloudellinen valta ja kannustimet jakautuvat naisten ja miesten kesken epätasa-arvoisesti. Segregaatio ylläpitää suku­puolten välistä palkka- ja eläke-eroa. Lisäksi työ­elämän rakenteelliset muutokset kohdistuvat naisiin ja miehiin eri tavoin. Naisten ja miesten jakautuminen eri aloille ei edistä myöskään alojen tai työ­paikkojen moni­muotoisuutta. (lähde: stat.fi/2018) Tilastokeskuksen koulutustilastojen (2019) mukaan tekniikan alalla vain 15 % ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla vain 19 % opiskelijoista on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen asiakkuuden tavoitteena on kiintiöidä 50-50, vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on 40%. Hankkeessa pyritään löytämään keinot tavoittaa myös naispuolisia osallistujia kiinnittämällä huomiota hankkeeseen osallistujien rekrytointiin. Tavoite sukupuolten tasaisemmasta jakautumisesta hankkeessa voidaan tuoda tiedoksi palveluun lähettäville tahoille. Hankkeen viestinnässä pyritään sukupuolineutraaliin lähestymiseen. Hankkeen osatoteutuksissa tulisi myös tuoda esille ICT-alan moninaisuus, jotta ala ei profiloituisi pelkästään tekniikkapainotteiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolen tasa-arvon edistäminen on yksi horisontaalipäätavoitteista ja se on huomioitu hankkeen osatoteutuksissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
Rakennetyöttömyyden purkaminen systeemisellä tasolla vastaa suoraan elinkeinorakenteen yhteen keskeisimmistä haasteista eli työvoiman saatavuuteen. Hankkeessa pyritään työvoimaresurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja työllistävän toiminnan osaamisen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa kehitetään sekä uutta toimintamallia että uusia täsmäpalveluita, joilla on myös digitaalisia sisältöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 0
Liikkumisen ja töiden saavutettavuuden haasteet työn vastaanottamisessa otetaan huomioon pyrittäessä vaikuttamaan rakennetyöttömyyden juuritekijöihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Rakennetyöttömyydessä olevien työnhakijoiden työllisyyden edistäminen, osaamisen kasvattaminen ja kokonaisvoimavarojen lisääminen on suorassa suhteessa koetun hyvinvoinnin lisääntymiseen. Osa uusita valmennuspalveluista suunnitellaan hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Toimintamallilla tavoitellaan myös työhyvinvoinnin lisääntymistä monialaisessa ohjaustyössä mm. sitä kautta, että henkilöstö voi koktistä yksilöllisimmillä tavoilla vaikuttaa asiakkaidensa työllistymiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeen asiakkuudet on tavoitteena kiintiöidä 50-50 (tai hieman ylikorostaen), vaikka naisten osuus asiakasryhmästä on vähäisempi. Sukupuolen tasa-arvon lisäksi huomioidaan muut tasa-arvoulottuvuudet, mm. ikä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeessa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten rakennetyöttömien työllistymistä.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hanke edistää erityisesti yhtenäisen ja asiakaslähtöisen hallintokulttuurin ja demokratiakehityksen edistymistä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Voi välillisesti kasvaa esimerkiksi asiakkaiden koulutussisältöjen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-