Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21971

Hankkeen nimi: Kolmisuuntaisesta yhteistyömallista voimaa valmistumiseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.lapinamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Tolvanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.tolvanen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35844 478 0222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on koulutustason nostaminen. Korkeakoulututkinnon ja osaamisen merkityksen korostuessa, on myös korkeakoulutettujen määrää on nostettava. (Minedu 2019.) Lapin korkeakouluissa on havaittu työelämän vetävän opiskelijoita puoleensa opintojen loppuvaiheessa, ja näin ollen heillä saattaa jäädä korkeakoulututkinnon suorittaminen kesken.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Lapin korkeakoulujen, Lapin alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden organisaatioiden sekä alueella työskentelevien, korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Kyseisen mallin sekä hankkeessa kehitettävän korkeakoulujen yhtenäisen ohjausprossessin ja opintokokonaisuuden avulla, työelämässä olevat korkeakouluista valmistumattomat ns. työntekijä-opiskelijat suorittavat korkeakoulututkinnon loppuun työelämälähtöisesti.

Hankkeen aluksi kartoitetaan työntekijä-opiskelijoiden määrä molemmissa korkeakouluissa ja luodaan suunnitelma, jonka mukaan heitä pyritään tavoittamaan monikanavaisesti. Hankkeessa kerätään tietoa työntekijä-opiskelijoiden suorittamattomien opintojen sisällöstä ja rakenteesta sekä osaamisen kapeikoista. Tämän perusteella laadittavien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien myötä, työntekijä-opiskelijat suorittavat opintoja työnantajalleen suunnattujen kehittämistehtävien avulla vahvistaen omaa substanssiosaamistaan. Hankkeessa laaditaan korkeakoulujen yhteinen opintokokonaisuus, jonka osioita työntekijä-opiskelijat voivat hyödyntää joustavasti osaamisensa vahvistamiseksi. Jotta kokonaisuus vastaa työelämän tarpeita, on alueen eri organisaatioiden tuoma näkökulma tärkeässä roolissa. Hankkeessa luotava korkeakoulujen yhtenäinen ohjausprosessi tukee vahvasti työntekijä-opiskelijoita opintojen suorittamisessa.

Yhteistyömalli pilotoidaan hankkeen aikana kaksi kertaa Lapin AMKin liiketalouden ja matkailun sekä Lapin yliopiston eri tiedekuntien koulutuksissa. Hankkeessa 50 alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon keskeyttänyttä opiskelijaa suorittaa tutkinnon loppuun ja 20 jatkaa opintojaan. Hankkeen tuloksena työntekijä-opiskelijoiden osaaminen ja asema työelämän muutoksissa vahvistuu saavutetun ammatillisen ja muodollisen pätevyyden myötä. Hankkeen myötä alueen yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot saavat käyttöönsä uuden ja ajantasaisen osaamisen, jota he voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Vastavuoroisesti Lapin korkeakouluille, hanke mahdollistaa opiskelijoiden vahvemman ohjaamisen tilanteessa, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen työntekijä-opiskelijalla on jäämässä kesken kesken.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työntekijä-opiskelijat ja heidän työnantajinaan, Pohjois-Suomessa toimivat yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot. Kohderyhmänä on myös ohjaustava antava henkilökunta korkeakoulussa. Kolmisuuntaisen yhteistyömallin yksi kantava voima on rakentaa tämän päivän opiskelijan ja työelämän tarpeisiin joustavat ja työuraa tukevat ohjauskäytänteet. Hankkeen ohjausta antava henkilökunta pilotoi toimivia, kehitettäviä ohjauskäytänteitä tukemaan kolmisuuntaista yhteistyömallia.

Työntekijä-opiskelijat ovat Lapin ammattikorkeakoulun ja sitä edeltävien Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneet, työssäkäyvät henkilöt. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä työntekijä-opiskelijoista ovat ne, joilla opintoja on tekemättä keskimäärin 60-90 opintopistettä riippuen siitä, onko ensisijainen tavoite alempi vai ylempi korkeakoulututkinto. Nimitys kuvaa heidän kaksoisasemaansa sekä potentiaalisena tutkinnon loppuunsuorittajana että työntekijänä. Hankkeen toimintaan voidaan mahdollisesti ottaa myös sellaisia työntekijä-opiskelijoita, joilla opinnot ovat jääneet kesken muualla kuin Lapin alueen korkeakouluissa. Huomioitavaa on, että heidän osaltaan tutkinto voidaan myöntää vain sellaisista koulutuksista, joissa Lapin AMKilla ja Lapin yliopistolla on koulutusvastuu.

Hakemusvaiheessa työntekijä-opiskelijat ovat osittain tiedossa, mutta tiedonkeruu ja analysointi korkeakoulututkinnon kesken jättäneistä ja heidän opintopistetilanteestaan tullaan tekemään hankkeen aikana. Alustavan analyysin perusteella ammattikorkeakoulun puolella on helpompi tilastollisesti löytää kohderyhmään kuuluvat henkilöt, joita on alustavien arvioiden mukaan reilu 100. Yliopiston puolella tarkan lukumäärän selvittäminen ei ole tilastollisesti mahdollista, vaan vaatii enemmän tilastojen selvittelyä ja analyysia. Valintaprosessissa tullaan keskittymään ensisijaisesti Pohjois-Suomen alueella työskenteleviin. Osa Pohjois-Suomen alueella toimivista organisaatioista on jo tunnistettu, mutta niiden varsinainen kontaktointi tullaan suorittamaan hankkeen aikana ensisijaisesti työntekijä- opiskelijoiden kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomessa toimivat toimivat yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot, joiden työntekijät mahdollisesti tulevaisuudessa suorittavat kesken jääneen korkeakoulututkinnon loppuun kolmisuuntaisen yhteistyömallin kautta. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ne opiskeljat, joilla korkeakoulututkinnon suorittaminen uhkaa tulevaisuudessa jäädä kesken työelämään siirtymisen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 077

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 121 383

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 119

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 151 730

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin

Kunnat: Savukoski, Sodankylä, Posio, Keminmaa, Pelkosenniemi, Inari, Enontekiö, Salla, Pello, Tornio, Muonio, Kolari, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Ylitornio, Ranua, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysia on alustavasti tehty. Hankesuunnittelussa on arvioitu osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumaa, ennakoitu sekä mies- että naisvaltaisten alojen osallistamista sekä suunniteltu tarjottavaa toimintamallia mahdollisimman tasa-arvoisena kaikille osallistujille (sukupuolesta, sijainnaista jne. riippumatta) joustavana kokonaisuutena.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan kohderyhmän rekrytoinnissa. Matkailuala on naisvaltainen ala, mutta liiketalouden ala on tasaisemmin jakautunut sukupuolinäkökulmasta katsottuna. Lapin yliopiston alat ovat naisvaltaisempia, johon tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota. Hankkeen sukupuolivaikutuksia on arvioitu Lapin Letkan Suvauskoneella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hanketta toteutetaan tasa- arvon periaatteet huomioiden. Kaikilla kohderyhmän yksilöillä on yhtälaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hanke tukee yritysten ja organisaatioiden liiketoiminnan kehittämistä, mikä edistää alueen elinvoimaisuutta sekä paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävät suunnataan yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämiseen, jolloin päivitetyn osaamisen ja työkokemuksen yhdistyessä kehitetään aineettomien tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeen kehittämistavoitteena on tukea korkeakoulututkintojen loppuunsaattamista ja edesauttaa opintojen suorittamista kolmisuuntaisen yhteistyömallin avulla. Korkeakoulututkinnon suorittaneena, työntekijä- opiskelijoiden osaaminen vahvistuu ja asema työmarkkinoilla parantuu.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteet huomioiden. Kaikilla kohderyhmään kuuluvilla on yhtälaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvolliseet hankkeen toiminnassa. Tasa-arvoa pyritään edistämään osallistamalla monien eri alojen yrityksiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-