|
|
|
Hankekoodi: S21971
Hankkeen nimi: Kolmisuuntaisesta yhteistyömallista voimaa valmistumiseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358 20 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: https://www.lapinamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Tolvanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.tolvanen(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35844 478 0222
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on koulutustason nostaminen. Korkeakoulututkinnon ja osaamisen merkityksen korostuessa, on myös korkeakoulutettujen määrää on nostettava. (Minedu 2019.) Lapin korkeakouluissa on havaittu työelämän vetävän opiskelijoita puoleensa opintojen loppuvaiheessa, ja näin ollen heillä saattaa jäädä korkeakoulututkinnon suorittaminen kesken.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa Lapin korkeakoulujen, Lapin alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden organisaatioiden sekä alueella työskentelevien, korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Kyseisen mallin sekä hankkeessa kehitettävän korkeakoulujen yhtenäisen ohjausprossessin ja opintokokonaisuuden avulla, työelämässä olevat korkeakouluista valmistumattomat ns. työntekijä-opiskelijat suorittavat korkeakoulututkinnon loppuun työelämälähtöisesti.
Hankkeen aluksi kartoitetaan työntekijä-opiskelijoiden määrä molemmissa korkeakouluissa ja luodaan suunnitelma, jonka mukaan heitä pyritään tavoittamaan monikanavaisesti. Hankkeessa kerätään tietoa työntekijä-opiskelijoiden suorittamattomien opintojen sisällöstä ja rakenteesta sekä osaamisen kapeikoista. Tämän perusteella laadittavien henkilökohtaisten opintosuunnitelmien myötä, työntekijä-opiskelijat suorittavat opintoja työnantajalleen suunnattujen kehittämistehtävien avulla vahvistaen omaa substanssiosaamistaan. Hankkeessa laaditaan korkeakoulujen yhteinen opintokokonaisuus, jonka osioita työntekijä-opiskelijat voivat hyödyntää joustavasti osaamisensa vahvistamiseksi. Jotta kokonaisuus vastaa työelämän tarpeita, on alueen eri organisaatioiden tuoma näkökulma tärkeässä roolissa. Hankkeessa luotava korkeakoulujen yhtenäinen ohjausprosessi tukee vahvasti työntekijä-opiskelijoita opintojen suorittamisessa.
Yhteistyömalli pilotoidaan hankkeen aikana kaksi kertaa Lapin AMKin liiketalouden ja matkailun sekä Lapin yliopiston eri tiedekuntien koulutuksissa. Hankkeessa 50 alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon keskeyttänyttä opiskelijaa suorittaa tutkinnon loppuun ja 20 jatkaa opintojaan. Hankkeen tuloksena työntekijä-opiskelijoiden osaaminen ja asema työelämän muutoksissa vahvistuu saavutetun ammatillisen ja muodollisen pätevyyden myötä. Hankkeen myötä alueen yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot saavat käyttöönsä uuden ja ajantasaisen osaamisen, jota he voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Vastavuoroisesti Lapin korkeakouluille, hanke mahdollistaa opiskelijoiden vahvemman ohjaamisen tilanteessa, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen työntekijä-opiskelijalla on jäämässä kesken kesken.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat työntekijä-opiskelijat ja heidän työnantajinaan, Pohjois-Suomessa toimivat yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot. Kohderyhmänä on myös ohjaustava antava henkilökunta korkeakoulussa. Kolmisuuntaisen yhteistyömallin yksi kantava voima on rakentaa tämän päivän opiskelijan ja työelämän tarpeisiin joustavat ja työuraa tukevat ohjauskäytänteet. Hankkeen ohjausta antava henkilökunta pilotoi toimivia, kehitettäviä ohjauskäytänteitä tukemaan kolmisuuntaista yhteistyömallia.
Työntekijä-opiskelijat ovat Lapin ammattikorkeakoulun ja sitä edeltävien Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneet, työssäkäyvät henkilöt. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä työntekijä-opiskelijoista ovat ne, joilla opintoja on tekemättä keskimäärin 60-90 opintopistettä riippuen siitä, onko ensisijainen tavoite alempi vai ylempi korkeakoulututkinto. Nimitys kuvaa heidän kaksoisasemaansa sekä potentiaalisena tutkinnon loppuunsuorittajana että työntekijänä. Hankkeen toimintaan voidaan mahdollisesti ottaa myös sellaisia työntekijä-opiskelijoita, joilla opinnot ovat jääneet kesken muualla kuin Lapin alueen korkeakouluissa. Huomioitavaa on, että heidän osaltaan tutkinto voidaan myöntää vain sellaisista koulutuksista, joissa Lapin AMKilla ja Lapin yliopistolla on koulutusvastuu.
Hakemusvaiheessa työntekijä-opiskelijat ovat osittain tiedossa, mutta tiedonkeruu ja analysointi korkeakoulututkinnon kesken jättäneistä ja heidän opintopistetilanteestaan tullaan tekemään hankkeen aikana. Alustavan analyysin perusteella ammattikorkeakoulun puolella on helpompi tilastollisesti löytää kohderyhmään kuuluvat henkilöt, joita on alustavien arvioiden mukaan reilu 100. Yliopiston puolella tarkan lukumäärän selvittäminen ei ole tilastollisesti mahdollista, vaan vaatii enemmän tilastojen selvittelyä ja analyysia. Valintaprosessissa tullaan keskittymään ensisijaisesti Pohjois-Suomen alueella työskenteleviin. Osa Pohjois-Suomen alueella toimivista organisaatioista on jo tunnistettu, mutta niiden varsinainen kontaktointi tullaan suorittamaan hankkeen aikana ensisijaisesti työntekijä- opiskelijoiden kautta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomessa toimivat toimivat yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot, joiden työntekijät mahdollisesti tulevaisuudessa suorittavat kesken jääneen korkeakoulututkinnon loppuun kolmisuuntaisen yhteistyömallin kautta. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös ne opiskeljat, joilla korkeakoulututkinnon suorittaminen uhkaa tulevaisuudessa jäädä kesken työelämään siirtymisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 077
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 635
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 119
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 294
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson
Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Ylitornio, Savukoski, Simo, Posio, Muonio, Inari, Pello, Ranua, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Hanke tukee yritysten ja organisaatioiden liiketoiminnan kehittämistä, mikä edistää alueen elinvoimaisuutta sekä paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 6 |
| Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävät suunnataan yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämiseen, jolloin päivitetyn osaamisen ja työkokemuksen yhdistyessä kehitetään aineettomien tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen kehittämistavoitteena on tukea korkeakoulututkintojen loppuunsaattamista ja edesauttaa opintojen suorittamista kolmisuuntaisen yhteistyömallin avulla. Korkeakoulututkinnon suorittaneena, työntekijä- opiskelijoiden osaaminen vahvistuu ja asema työmarkkinoilla parantuu. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Hanketta toteutetaan tasa-arvon periaatteet huomioiden. Kaikilla kohderyhmään kuuluvilla on yhtälaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvolliseet hankkeen toiminnassa. Tasa-arvoa pyritään edistämään osallistamalla monien eri alojen yrityksiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hankkeen keskeisellä toiminnalla ei ole vaikutusta tähän. Työntekijä-opiskelijoiden kehittämistehtävissä voidaan mahdollisesti vaikuttaa tähän. | ||
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on koulutustason nostaminen. Korkeakoulututkinnon ja osaamisen merkityksen korostuessa, on myös korkeakoulutettujen määrää on nostettava. (Minedu 2019.) Lapin korkeakouluissa on havaittu työelämän vetävän opiskelijoita puoleensa opintojen loppuvaiheessa, ja näin ollen heillä saattaa jäädä korkeakoulututkinnon suorittaminen kesken.
Hankkeen tavoitteena on ollut rakentaa Lapin korkeakoulujen, Lapin alueen yritysten, julkisten toimijoiden ja muiden organisaatioiden sekä alueella työskentelevien, korkeakoulututkinnon suorittamisen kesken jättäneiden välinen kolmisuuntainen yhteistyömalli. Hankkeessa kehitettyjen korkeakoulujen yhtenäisen ohjausprossessin ja opintokokonaisuuden avulla, työelämässä olevat korkeakouluista valmistumattomat ns. työntekijäopiskelijat ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon loppuun työelämälähtöisesti.
Hankkeessa kontaktointiin työntekijä-opiskelijoita molemmista korkeakouluissa ja kartoitettiin kiinnostusta suorittaa keskeneräiset opinnot loppuun. Hankkeessa kerättiin tietoa työntekijä-opiskelijoiden suorittamattomien opintojen sisällöstä ja rakenteesta sekä osaamisen kapeikoista ja niiden pohjalta luotiin yksilölliset opintosuunnitelmat. Erityisesti esille nousivat puuttuvat opinnäytetyöt ja pro gradu- työt. Työntekijä-opiskelijat suorittivat opintoja työnantajalleen suunnattujen kehittämistehtävien avulla vahvistaen omaa substanssiosaamistaan. Hankkeessa laadittiin korkeakoulujen yhteinen opintokokonaisuus, jonka osioita työntekijä-opiskelijat pystyivät hyödyntämään joustavasti osaamisensa vahvistamiseksi. Opintokokonaisuuksien teemoina olivat organisaation kehittäminen, vastuullisuusviestintä, digitalisaatio ja asiakkuudenhallinta.
Työelämän tarpeita kartoitettiin haastattelemalla yrityksiä ja järjestämällä työpajoja, joissa kehitettiin kolmisuuntaista yhteistyömallia. Hankkeessa luotu korkeakoulujen yhtenäinen ohjausprosessi tuki työntekijä-opiskelijoita opintojen suorittamisessa. Yhteistyömallia pilotoitiin hankkeen aikana Lapin AMKin liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmissa ja Lapin yliopiston taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnissa. Hankkeen aikana huomattiin, että yrityksissä olisi kiinnostusta yhteistyölle, mutta tietämystä aiheesta kaivataan lisää. Organisaatioissa ei tiedetä mitä opinnollistaminen on, miten opiskelijoita voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä ja miten he voisivat tukea opiskelevia työntekijöitään opintojen loppuun saattamisessa. Hankkeessa havaittiin psykologisen turvallisuuden suuri merkitys opintojen linkittämiseen työpaikoille. Opiskelijat tarvitsevat työpaikalta paljon kannustusta omalta esihenkilöltään ja esihenkilöiden aktiivista otetta ja kiinnostusta opiskelijan opintoja kohtaan. Opiskelijat kokivat jäävänsä usein muiden opiskelijoiden ulkopuolelle opiskellessaan töiden ohessa. Oman osaamisen tunnistaminen ja kannustus osaamisen käyttämiseen nousivat vahvasti esille ohjausprosessin kehittämisessä.
Hankkeen tuloksena työntekijä-opiskelijoiden osaaminen ja asema työelämän muutoksissa vahvistui saavutetun ammatillisen ja muodollisen pätevyyden myötä. Lapin korkeakouluille, hanke mahdollisti opiskelijoiden vahvemman ohjaamisen tilanteessa, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen työntekijä-opiskelijalla on jäämässä kesken.