Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21974

Hankkeen nimi: 6AIKA: ROBOBOOST

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Haho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.haho(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358-40-1677990

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1
Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varia, 0124610-9
Turun kaupungin sivistystoimiala/Turun ammatti-instituutti TAI, 0204819-8
Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, 0211675-2
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Roboboost-hanke vastaa työelämän ja oppilaitosten koulutustarpeeseen robotiikan ja sen oheisteknologioiden alalla. Valtakunnallisessa hankkeessa tuodaan yhteen tällä hetkellä hajallaan olevat robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaajat, toimijat ja tarvitsijat. Kasvu- ja rakennemuutosalan yrityksissä on osaajapulaa liittyen robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin. Tarvitaan tiedonsiirtoa robotiikkaan perehtyneiltä aloilta niille aloille, jonne robotiikka on tulossa uutena. Hankkeen keskiössä ovat korkean osaamisen älytuotanto, hoitoala sekä useat teollisen tuotannon alat (mm. kiinteistö-, logistiikka-, kiertotalous-, elintarvike- sekä muovi- ja kumiala).

Hankkeen tavoitteena on luoda oppiva ekosysteemi. Hankkeessa kehitetään erilaisia vakiintuneita ja pitkäkestoisia yhteistyömalleja työelämän ja oppilaitosten välille. Nykyisellään koulutuksenantajien vasteaika työelämän tarpeisiin on hidas, eivätkä koulutusten sisällöt vastaa riittävästi työelämän nykyisiä ja tulevia vaatimuksia robotiikan ja sen oheisteknologioiden osalta. Hankkeessa lisätään sekä opiskelijoiden että yritysten, julkisorganisaatioiden ja oppilaitosten henkilökunnan osaamista liittyen robotiikkaan, sen oheisteknologioihin ja näiden huoltoon. Samalla hankkeessa mukana olevat ammattioppilaitokset kehittävät yhteistyömuotoja ja toimintamalleja, jotka tukevat ammatillisen koulutuksen reformin toteutumista. Hanke vastaa myös yritysten/julkisorganisaatioiden tarpeeseen verkostoitua keskenään liittyen robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin.

Työntekijä tarvitsee robotiikan ja oheisteknologioiden haltuunottoon teknisen osaamisen lisäksi myös palvelumuotoiluun, muutosjoustavuuteen ja eettisiin kysymyksiin liittyvää osaamista. Hankkeessa yksilöt saavat työkaluja elinikäisen oppimisen ja ammatti-identiteetin muutoksen tueksi. Hankkeen toiminta ehkäisee syrjäytymisvaaraa useilla voimakkaasti sukupuolittuneilla aloilla: hankkeen ytimessä ovat palvelurobotiikan tulo naisvaltaisille hoiva-aloille ja ihmistyötä korvaavien robottien tulo matalasti koulutetuille miesvaltaisille aloille kuten teollinen tuotanto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- yritykset, julkisorganisaatiot ja niiden työntekijät (olevat ja tulevat)
- oppilaitokset, oppilaitosten opettajat ja muu henkilökunta sekä opiskelijat
- koulutus- ja tutkimuslaitokset
- alanvaihtajat, aikuisopiskelijat ja työttömät

Oulun ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kohderyhmät keskittyvät erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä julkiselle sektorille, Metropolia Ammattikorkeakoulun puolestaan robotisaation alalle. Turun ammatti-instituutti TAI:n varsinaisena kohderyhmänä ovat robotiikkaa hyödyntävät yritykset sekä oppilaitoksen puolella kone- ja tuotantotekniikka, ICT, sähköautomaatio sekä sosiaali- ja terveysala (hyvinvointiteknologia). Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kohderyhmät sijoittuvat eri alojen tuotantoyrityksiin sekä ammattiopiston tuotannollisiin aloihin. Vantaan ammattiopisto Varian kohderyhmä on sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointiteknologiayrityksissä. Drone-tekniikan osalta kohderyhmänä ovat alueen kiinteistönhoitoalan, turvallisuusalan ja logistiikka-alan yritykset sekä niiden henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat:
- useat koulutus- ja tutkimuslaitokset, koulutuslaitosten kaikki opettajat ja muu henkilökunta sekä kaikki opiskelijat (tulosten skaalautumisen myötä)
- ulkopuoliset palveluntuottajat (robotiikka-ala ja sen oheisteknologiat)
- elinkeinoelämä (kasvavan osaamisen myötä)
- 6Aika-kaupunkien palveluita käyttävät asukkaat sekä koko suomalainen yhteiskunta
- kohderyhmien asiakkaat ja kumppanit

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 621 060

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 182 971

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun

Kunnat: Oulu, Turku, Vantaa, Espoo, Tampere, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 88

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on selvitetty toiminnan sukupuolivaikutuksia, koska hankkeen toiminta kohdistuu erilaisille voimakkaasti sukupuolittuneille aloille. Selvityksissä on tullut ilmi muun muassa, että sosiaali- ja terveysalan toimijat, erityisesti naiset ja aikuisopiskelijat kokevat tarvetta ja kiinnostusta robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaamisen kasvattamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Samoin kouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen on tarvetta teollisen tuotannon matalapalkkaisilla ja miesvaltaisilla aloilla. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty teemahaastatteluja kohderyhmälle, esitetty suunnitelmia jatkuvan oppimisen sisältöihin ja muotoihin ja saatu vahvistusta siihen, millaiset kokonaisuudet edistävät osallistumista, oppimista ja tasa-arvon toteutumista. Jos koulutuskokonaisuuksien suunnittelijoina on kohderyhmän vähemmistöjen edustajia, se myös osaltaan auttaa houkuttelevampien ja laadukkaampien jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien syntymistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ehkäisee syrjäytymisvaaraa useilla voimakkaasti sukupuolittuneilla, miesvaltaisilla matalan koulutuksen aloilla (tuotanto, tekniikka) mm. kehittämällä työntekijöiden uusien teknologioiden osaamista ja parantamalla ammattiopiskelijoiden yhteyksiä työelämään. Hanke tuo robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaamista myös sellaisille voimakkaasti sukupuolittuneille naisvaltaisille aloille (hoitoala), missä niiden osaaminen ei ole aiemmin ollut keskeistä, mutta missä automatiikan ja robotiikan käyttöönotto vähentää fyysisesti raskaista työtehtävistä johtuvia työterveysongelmia. Samalla hoitoalan työntekijät laajentavat osaamisprofiiliaan vastaamaan paremmin nykyisen työelämän vaatimuksia. Työntekijä voi hyödyntää robotiikka- ja teknologiaosaamista myös siirtyessään toiselle alalle, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on lisätä opettajien, opiskelijoiden ja yritysten työntekijöiden robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaamista sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto tehostaa prosesseja ja siten vähentää materiaalien ja energian hukkakäyttöä sekä lisää resurssitehokkuutta. Hanke vaikuttaa välillisesti seuraaviin EU:n monimuotoisuusstrategiassa mainittuihin ekosyystemien huonontumisen keskeisiin tekijöihin: luonnonvarojen liikakäyttö ja ilmastonmuutos (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hanke vaikuttaa resurssitehokkuuden lisäämisen kautta välillisesti seuraaviin EU:n monimuotoisuusstrategiassa mainittuihin ekosyystemien huonontumiseen keskeisiin tekijöihin: luonnonvarojen liikakäyttö ja ilmastonmuutos (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu). Drone-kuljetukset toimivat sähkövirralla ja käyttävät hyödyksi muuten vapaata ilmatilaa. Näin tulevaisuudessa tarve rakentaa uutta infrastruktuuria tulee vähenemään (luonnon monimuotoisuuden tukeminen).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hanke edistää robotiikan käyttöönottoa, mikä puolestaan edistää energiatehokkuutta ja siten vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen (erityisesti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen seurauksena syntyy hiilidioksidia, joka on vaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto tehostaa teollisuuden prosesseja, jolloin materiaaleja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja jätettä syntyy vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke tukee paikallisten yritysten pitkän tähtäimen suunnittelua (uusimpaan teknologiaan investointi, työntekijöiden osaamisen lisääminen). Hanke tukee yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä (yritysten tarpeisiin vastaava koulutus, uuden teknologian käytön ja huollon osaamisvajeen paikkaaminen). Hankkeen kautta yritysten investointien kannattavuus tehostuu: hankkeen kautta yrityksiin jo hankitut, mutta osaamisvajeen vuoksi vähälle käytölle jääneet, laitteet saadaan käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 7
Uusien teknologisten ratkaisujen lisääntyminen (robotiikka ja sen oheisteknologiat) samoin kuin niihin liittyvän osaamisen lisääntyminen, tuottavat pohjaa uusien palveluiden ja aineettomien tuotteiden kehittämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeessa koulutetaan työntekijöitä ja opiskelijoita uusien robotiikkaan ja sen oheisteknologioihin pohjautuvien liikkumis- ja logistiikkaratkaisujen käyttöön (esim.drone-teknologia).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hanke edistää hyvinvointia parantamalla työllisyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä osaamisen lisäämisen kautta. Uudet teknologiat suunnitellaan päälähtöisesti käyttäjälähtöisellä lähestymistavalla, ottaen huomioon ergonomia- sekä psykofyysissosiaaliset tekijät. Robotiikan ja sen oheisteknologioiden käyttöönotto fyysisesti raskaissa työtehtävissä ehkäisee työperäisiä tuki- ja likuntaelinsairauksia, pidentää työuria (ehkäisten aikaisesta eläköitymisestä mahdollisesti seuraavaa syrjäytymistä ja lisäten osallisuutta). Robotiikan jasen oheisteknologioiden käyttöönotto mahdollistaa eläköityvien työntekijöiden paremman fyysisen hyvinvoinnin, mikä tuo laajemmat liikkumis- ja harrastemahdollisuudet, edistää osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Hankkeen palvelurobotiikan markkinoita edistävä osuus tukee kansalaisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke edistää tasa-arvoa ehkäisemällä syrjäytymistä ja lisäämällä osaamista vahvasti sukupuolittuneilla matalan koulutuksen aloilla. Tuomalla robotiikan ja sen oheisteknologioiden osaamista naisvaltaiselle hoiva- ja hoitoalalle hanke purkaa perinteisiä sukupuolikäsityksiä koulutuksessa ja työelämässä sekä tasoittaa sukupuolten välistä tietotaitoa uusien teknologioiden suhteen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Huono-osaisuus ja matala koulutus on Suomessa periytyvää. Hanke ehkäisee syrjäytymistä erityisesti matalan koulutuksen aloilla. Hanke vähentää eriarvoisuutta tuomalla uusimpien teknologioiden osaamista matalan koulutuksen aloille, joissa mm. maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on yliedustettuna. Uusimpien teknologioiden ja muutosjoustavuuden taidot itsevarmuutta nykyisen työelämän osaamisvaatimuksiin nähden. Työntekijät ja opiskelijat voivat hyödyntää hankkeen kautta kertynyttä osaamista myös muilla aloilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-