Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21975

Hankkeen nimi: Porvoon malli - maahanmuuttaja vahvuuksien kautta työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: CareeriaPlus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2015173-8

Jakeluosoite: Perämiehentie 6

Puhelinnumero: 0400360615

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.careeria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannele Pesola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannele.pesola(at)careeria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400360615

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HANKKEEN TAVOITTEET

TAVOITE 1: Hankkeeseen osallistuvien maahanmuuttajien työllistyminen ja maahanmuuttajien työllistymistä edistävien toimintamallien kehittäminen

Hankkeen päätavoite on siihen tulevien maahanmuuttajien työllistyminen ja maahanmuuttajien työllistymistä edistävien, työpaikalla toteutettavien toimintamallien kehittäminen. Työllistymiseen pyritään työpaikalla tapahtuvan vahvuuksiin ja osaamiseen painottuvan osaamisen tunnistamisen, vahvuuksista lähtevän ohjauksen sekä työnteon ohella tapahtuvan kielenopiskelun kautta. Oppimisessa painotetaan vahvasti osaamista ja vahvuuksia.

Hankkeessa pilotoidaan norjalaiseen malliin pohjautuva, työllistymiseen tähtäävä ja vahvuuksiin perustuva osaamiskartoituksen toteutustapa, perehdytyksen ja työuran ohjauksen malli työpaikalla sekä työnteon ohella tapahtuvan kielenopiskelun malli ja otetaan ne käyttöön osana toimintaa.

TAVOITE 2: Kaksisuuntaisen vuorovaikutteisen kotouttamisen mallin kehittäminen yritysten kanssa

Hankkeen toinen päätavoite on kehittää työpaikkojen toimintamalleja kaksisuuntaiseen, vuorovaikutteiseen kotouttamiseen, joka johtaa maahanmuuttajien pysyvämpään työllistymiseen. Sekä työyhteisö että maahanmuuttajat valmennetaan osaksi monimuotoista työyhteisöä. Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien osallisuutta työyhteisössä sekä tasavertaisia mahdollisuuksia edetä työpaikalla vaativimpiin tehtäviin. Hankkeen kautta osallistetaan yrityksiä maahanmuuttajien työllistämiseen.

Yritysten kanssa yhteistyössä pilotoidaan kaksisuuntaista kotoutumista edistävää, työpaikan henkilöstölle suunnattua valmennusta. Kehitetty toimintatapa jää yrityksiin ja työpaikkoihin käyttöön hankkeen päätyttyä. Hankkeessa tehdään kaksisuuntaista kotoutumista edistävästä työpaikkojen henkilöstön valmennuksesta myytävä palvelutuote.


HANKKEEN TOIMENPITEET


VAHVA TYÖPAIKKAYHTEISTYÖ: KUMMIYRITYKSET

Hankkeeseen muodostetaan kummiyritykset, joiden kanssa rakennetaan maahanmuuttajien vahvuuspohjaiseen osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen menettelyt. Kummiyritysten kanssa rakennetaan heidän lähtötilanteeseensa ja tarpeisiinsa sopivat menettelyt maahanmuuttajien perehdyttämiseen. Yritysyhteistyössä keskitytään työllistäviin yrityksiin ja aloihin, erityisesti kiinteistöhuolto-, puhdistuspalvelu-, kaupan- ja hoiva-aloihin.

VAHVA VIESTINTÄ

Hankkeeseen rakennetaan vahva viestintä, jossa tuodaan esille esimerkinomaisesti yrityksiä, jotka alueella työllistävät maahanmuuttajia. Esille nostetaan myös vastavuoroisen kotouttamisen kehittäminen, vahvuuspohjaisuus ja työpaikkojen valmentaminen moninaisuuteen.


TAVOITE 1: MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMINEN JA SITÄ EDISTÄVIEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN


Hankkeessa pilotoidaan vahvuuksiin perustuvaa ohjauksen mallia työpaikalla. Osallistujan osaaminen ja vahvuudet nostetaan keskiöön sen sijaan että kiinnitetään huomiota osaamisvajeisiin. Hankkeessa rakennetaan konkreettiset mallit dokumentoida maahanmuuttajaosallistujan olemassaolevaa osaamista sekä sen kehittymistä työnteon ja opiskelun aikana. Mallinnuksessa hyödynnetään Norjassa kehitettyjä menetelmiä soveltaen niitä Suomen olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Työpaikkoja valmennetaan ja ohjataan tunnistamaan osallistujien osaaminen ja vahvuudet työskentelyn pohjalta. Osaamisen tunnistamisen pohjalta rakennetaan yhdessä jokaiselle osallistujalle hänen osaamisensa kehittämisen suunnitelma.

Yksi hankkeen painopiste on löytää entistä toimivammat suomen kielen opettamisen mallit työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteyteen. Hankkeessa pilotoidaan suomen ja ruotsin kielen opiskelua työskentelyn ohessa niin, että opiskelu linkittyy vahvasti työhön. Osallistuja opiskelee työskentelynsä ohella suomen ja/tai ruotsin kieltä. Osallistuja vahvistaa työssään tarvitsemaansa sanastoa opiskelemalla sitä tabletin kautta.

Porvoon kaksikielisessä ympäristössä on osattava myös ruotsin kieltä palveluammateissa. Hankkeeseen osallistuvat palvelualoilla toimivat henkilöt opiskelevat yksilöllisen suunnitelman mukaisesti myös ruotsin kieltä, jota tarvitaan yrityksen palvelutehtävissä.


TAVOITE 2: TOIMINTAMALLIT TYÖPAIKKOJEN KAKSISUUNTAISEEN, VUOROVAIKUTTEISEEN KOTOUTTAMISEEN

Hankkeessa kehitetään vuorovaikutteinen kaksisuuntainen kotouttamisen malli yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Yritysten rooli kehittämisessä on aktiivinen ja he ovat vahvasti mukana hankkeessa tehtävässä kehittämistyössä. Kehittämistyön lähtökohtana on, että maahanmuuttaja on työntekijänä tasavertainen aktiivinen toimija monimuotoisessa työyhteisössä. Kehitettävä malli osaltaan vahvistaa yrityksen yhteiskuntavastuuta.

Hankkeessa yritykset ovat alusta alkaen kehittämässä valmennusta ja toimintatapoja niin, että ne sopivat juuri ko. yritykseen ja näin tukevat opiskelijan rekrytointia. Kaikki toimenpiteet kohdennetaan juuri ko. yrityksen tarpeeseen. Samalla kehitettävät toimintamallit kumuloituessaan hyödyttävät muita yrityksiä ja maahanmuuttajien työllistymistä ylipäätään.

Rakennetaan malli, jossa maahanmuuttajan aloittaessa työssä ohjaus ja kielen oppiminen tapahtuvat työpaikalla. Työpaikan ohjauksen malleja kehitetään niin, että maahanmuuttajan osaaminen ja vahvuudet tunnistetaan entistä vahvemmin ja ne ovat lähtökohta työtehtävien määrittelylle. Maahanmuuttaja-asiakkaan kokonaisvaltainen osaaminen huomioidaan entistä paremmin.

Sekä työyhteisö että maahanmuuttajat valmennetaan osaksi monimuotoista työyhteisöä.

HANKKEEN TULOKSET

Hanke tuottaa pilotoidun mallin suomen kielen ja palveluruotsin opiskeluun työn ohessa sekä mallin positiiviseen ohjaukseen ja sen valmentamiseen/käyttöönottoon työpaikalla.


LYHYEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET

Osallistuvat ovat työllistyneet tai aloittaneet työllistymistä edistävän koulutuksen. He ovat löytäneet työllistymisratkaisun, joka tukee pitkäaikaisesti työllistymistä. Osallistujien osaaminen on tunnistettu aiempaa paremmin ja sitä on hyödynnetty työllistymisessa ja osaamisen kehittämisessä. Yritykset ja työpaikat ovat saaneet lisää työvoimaa, joka on perehdytetty ja joka kehittää osaamistaan. CareeriaPlussalle on pilotoitu palvelutuotteita.


PITKÄN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET

On löydetty toimivampia tapoja ohjata maahanmuuttajaa työpaikalla ja otettu käyttöön vahvuuksiin perustuva ohjaus. Hanke on tuottanut uudenlaisen toimintamallin edistämään maahanmuuttajien työllistymistä. Se tukee olemassa olevia toimintoja ja tarjoaa vaihtoehdon niille maahanmuuttajille, jotka eivät työllisty kotokoulutuksen aikana. Toimintamalli myös helpottaa rekrytointia työvoimapula-aloille. Rekrytoivien työpaikkojen toimintatavat edistävät paremmin maahanmuuttajien työllistymistä ja työssä pysymistä.

On löydetty toimivia tapoja kehittää maahanmuuttajan kielitaitoa niin, että työskentely on sujuvampaa ja digitaaliset keinot on otettu vahvaan käyttöön maahanmuuttajien kielitaidon kehittymisessä.

Yhteistyö alueen työpaikkoihin on vahvistunut ja on löydetty uudenlaisia yhteistyön muotoja edistää maahanmuuttajan työllistymistä. Keinot kehittää kielitaitoa työskentelyn ohessa lisää osaltaan maahanmuuttajan työllistymisen mahdollisuuksia ja onnistumista.

Maahanmuuttajat työllistyvät pitkäjänteisemmin. Maahanmuuttajat pääsevät paremmin osallisiksi yhteiskuntaan työssä käymisen kautta. Naisia on tuettu aktiiviseen työelämäsuhteeseen ja sekä naisia että miehiä on tuettu sukupuolelle Suomessa epätyypillisiin alavalintoihin. Työllistyneiden ja koulutuksen aloittaneiden hyvinvointi kasvaa ja yhteiskunnan marginaaliin ajautumisen todennäköisyys pienenee. Työpaikat saavat tarvitsemiaan työntekijöitä, millä on positiivisia vaikutuksia myös paikallistalouteen.

Pysyvät työllistymisratkaisut ovat sekä osallistujien että yhteiskunnan kannalta myönteisiä edistäessään talouselämää ja parantaessaan hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KOHDERYHMÄ 1

1. kotoutumiskoulutuksen lähiaikoina suorittaneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole sijoittuneet koulutuksen jälkeen työmarkkinoille, koska he eivät ole ehtineet saavuttaa työelämässä tarvittavia valmiuksia. Oppimisen tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että henkilöille ei ole ensisijaista oppia koulumaisessa opiskelussa. Henkilöt polutetaan koulutuksen jälkeen hankkeeseen.
2. henkilöt, jotka ovat työttöminä olevia työnhakijoita ja tarvitsevat tukea työllistymiseen. Kohderyhmä haluaa mennä suoraan työhön, eivät ole kiinnostuneita ammatillisesta koulutuksesta, vaan haluavat hankkia tarvittavat valmiudet suoraan työpaikalla.
3. nuoret, jotka haluavat suoraan työhön ja tarvitsevat tukea työllistymiseen.
4. kotoutumiskoulutuksen pudokkaat, jotka eivät opi perinteisellä tavalla luokkaopetuksessa

Näihin kohderyhmiin kuuluvat eivät ole ensisijaisesti kiinnostuneita ammatillisesta opiskelusta, vaan työllistymisestä suoraan työhön, jolloin on mielekästä edetä työvaltaisuuden kautta.

Porvoon alueella käynnistyy marraskuussa 2019 Pidempään maassa asuneille maahanmuuttajille suunnattu työvoimakoulutus, jonka opetus tapahtuu oppilaitoksessa. Ne jotka eivät tuon koulutuksen jälkeen ole sijoittuneet, ovat myös hankkeen kohderyhmää. Esimerkiksi henkilön kielitaito voi olla edelleen heikko.

Kohderyhmään kuuluu maahanmuuttajia, joilla jo on ammatillista osaamista. Heidän osaaminen pyritään tunnistamaan työpaikalla ja rakentamaan sen pohjalta polku työelämään. Kaikilla ko. kohderyhmässä ei ole ammatillista osaamista, jota voidaan tunnistaa ja tällöin osaamisen tunnistaminen painottuu alalle soveltuvuuden kartoittamiseen.

Iän suhteen hankkeen kohderyhmä ovat kaikki työikäiset maahanmuuttajat, kuitenkin niin että painotetaan ensisijaisesti alle 30-vuotiaita sekä yli 54-vuotiaita.

KOHDERYHMÄ 2

Toinen kohderyhmä ovat hankkeessa mukana olevien yritysten työntekijät, jotka osallistuvat valmennuksiin ja perehdyttämisen kehittämiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat hankkeen alueellisen verkoston toimijat:

Porvoon kaupunki, maahanmuuttajapalvelut
Akan
Kombi
Posintra Oy
Porvoon Ohjaamo
Alueelliset maahanmuuttajahankkeet
Alueen oppilaitokset
TE-toimisto
Muut maahanmuuttajien ohjaukseen osallistuvat toimijat

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös alueen yritykset, CareeriaPlussan ja Careerian henkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 150 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 365

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon

Kunnat: Porvoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen on perehdytty useisiin tutkimuksiin, julkaisuihin ja selvitetty tilastotietoja. Hankkeen rakentamisessa on huomioitu seuraavat lähtötiedot: Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on miehiä matalampi, mutta selvitysten mukaan Suomessa vietetty aika lisää voimakkaammin naisten työllisyyttä kuin miesten. Erot voivat liittyä siihen, että miehet muuttavat Suomeen naisia useammin työperusteisesti. Naiset siirtyvät työelämään vähitellen perheen perustamisen jälkeen. Naiset osallistuvat miehiä enemmän kotoutumiskoulutuksiin, mitä selittää miesten suurempi työllisyysaste. Maahanmuuttajanaisten suomen kielen taito sekä koulutustausta ovat usein heikommat kuin miehillä (esim. Osaavat naiset-hanke sekä Tilastokeskus). Ulkomaalaistaustaiset tytöt jatkavat poikia useammin välittömästi tutkinto-opiskeluun peruskoulun jälkeen ja he suorittavat poikia useammin ammattikoulun tai lukion. Merkittävä määrä ulkomaalaistaustaisia nuoria ei jatka suoraan peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Maahanmuuttajataustaisista naisista korkea-asteen koulutuksen on suorittanut 36 % kun miesten keskuudessa osuus on 33 %. Enintään peruskoulun on suorittanut miehistä 25 % ja naisista 23 %. Erot taustamaiden kesken ovat suuria. Eniten pelkän perustutkinnon varassa on Suomeen pakolaisina tulleissa tai Lähi-idästä- ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevissa. Hankkeessa on muitettava kiinnittää huomiota siihen, että viestintä ja arjen toimintatavat puhuttelevat eri lähtökohdista tulevia naisia ja miehiä. Sukupuolten väliset erot koulutusaloissa ovat ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä lievempiä kuin suomalaistaustaisilla, mutta Suomessa tapahtuva opiskelu lisää sukupuolten välistä segregaatiota koulutuksessa. (Nieminen, Sutela & Hannula 2015) Tämä korostaa tarvetta tuoda hankkeen ohjauksessa esille sekä miehille että naisille kaikenlaisia ammatillisia vaihtoehtoja. Miehiä kohderyhmässä noin 2/3 ja naisia 1/3. Miehissä on melko paljon henkilöitä, jotka eivät ole yrityksistään huolimatta työllistyneet ja jotka eivät ole kiinnostuneita opiskelusta oppilaitosmuotoisesti. Moni kohderyhmään kuuluva nainen ja mies on vaikeasti työllistyvä. (Lähde: Porvoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut) Lähteinä on käytetty - Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016-2019, - Selvitys maahanmuuttajanaisten ja –miesten asemasta ja sukupuolten tasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:53 - Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/2017
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on suunnitteluvaiheessa kiinnitetty huomiota maahanmuuttajanaisten ja -miesten työttömyyden ja kouluttautumisen eroihin. Hankkeen käynnistysvaiheessa toteutetaan projektihenkilöstön työpaja. Työpajassa täsmennetään toimet, joilla hankkeessa varmistetaan kohderyhmän naisille ja miehille soveltuva ja osuva tiedotus sekä toimintatavat hankkeeseen hakeutumisessa, kartoituksissa ja opiskelussa. Hankkeen tiedotusmateriaali pyritään rakentamaan sekä maahanmuuttajanaisia että maahanmuuttajamiehiä puhutteleviksi. Hankkeesta tiedottavat pyrkivät käyttämään keinoja ja ilmaisuja, jotka puhuttelevat naisia ja miehiä, sekä keinoja ja ilmaisuja, jotka toimivat hyvin joko naisten tai miesten kanssa. Tarkemmat keinot rakennetaan hankkeen työpajassa sekä jatkuvassa kehittämisessä hankkeen aikana. Keinoja haetaan myös yhteistyössä kaupunkien ja verkostojen kanssa sekä ohjausryhmässä. Hankkeessa tuodaan esille sukupuolelle Suomessa epätyypillisiä ammatteja tasaveroisina uravaihtoehtoina. Tässä hyödynnetään olemassa olevaa materiaalia (esim. Valtava-kehittämisohjelman Tasa-arvon hyviä käytäntöjä -materiaali) ja kehitetään hankkeen toimia niiden pohjalta. Hankkeessa pyritään sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen (vrt. Ståhlberg 2007: Ohjaus sukupuolten tasa-arvon kehittämisen tukena). Hanke pyrkii osaltaan aktiivisesti vähentämään sukupuolten välistä ammatillista segregaatiota. Hanke toimii henkilökohtaisen ja ryhmäohjauksen ja työpaikalla tapahtuvan ohjauksen ja valmennuksen menetelmillä. Tällaisiin toimintoihin osallistuu yleensä keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä, joten hankkeessa pitää kiinnittää huomiota siihen, että menetelmät vastaavat myös miesten toimintatapoja. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on opiskelumenetelmänä monelle sopiva ja voi sopia hyvin myös niille, jotka eivät viihdy teoreettisessa tai koulumaisessa opiskelussa. Vahvan henkilökohtaistamisen toimintatapa tuottaa hankkeessa yksilöllisiä polkuja ja opiskelumenetelmiä, joissa lähtökohtaisesti huomioidaan kunkin henkilön tarpeet ja hänelle sopivat oppimisen ja työhön hakeutumisen menettelyt. Työpaikalla tapahtuvat perehdyttämisen, ohjuauksen ja monimuotoisuuden valmennukset suunnitellaan myös siten, että niissä käytettävä kieli ja toimintatavat sopivat eri sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hanke tukee paikallisen elinkeinoelämän osaavan työvoiman saamista. Hanke tukee siihen osallistuvia parantamaan osaamistaan, suomen kielen taitojaan ja osaamistaan toimia suomalaisessa työelämässä niin, että heidän mahdollisuutensa työllistyä paranevat. Hanke kehittää mallia, jonka kautta työpaikat voivat jatkossa saada osaavaa työvoimaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta, jolloin henkilön osaaminen vastaa hyvin työpaikan osaamistarpeita. Työpaikkojen toimintamallien kehittäminen monikulttuurisuuteen osaltaan edistää paikallista työvoiman saantia ja työsuhteiden pysyvyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hanke tuottaa ja kehittää aineettomia palveluita ja toimintamalleja, jotka tukevat siihen osallistuvien henkilöiden työllistymistä, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Palveluja valmentaa työpaikkoja niin, että valmiudet työllistää maahanmuuttajia ja saada heidät toimivasti osaksi työyhteisöjä kasvavat
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Paikallinen työllistäminen ja työvoiman käyttö vähentää osaltaan pitkien työmatkojen tarvetta ja liikkumista kunnasta toiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hanke lisää siihen osallistuneiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa ja sitä kautta se lisää siihen osallistuneiden hyvinvointia. Hanke kehittää maahanmuuttajien työpaikalla tapahtuvan ohjauksen toimivuutta, mikä jatkossa lisää työpaikoilla kaikkien, sekä kantasuomalaisten, että maahanmuuttajien hyvinvointia. Monimuotoisuustaitojen kasvaminen työpaikoilla lisää työpaikan kaikkien henkilöiden työssä viihtymistä ja sitä kautta hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke lisää maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksia kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa ohjausta ja kielen opetusta sekä parantamalla valmiuksia saada moninainen työyhteisö toimimaan hyvin. Hanke siten lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksian työllistyä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat. Hanke edistää määrällisesti jossain määrin enemmän vaikeasti työllistyneiden maahanmuuttajamiesten kuin naisten mahdollisuuksia työllistyä, koska miehet ovat enemmistössä työttömiksi jääneistä. Hanke tukee siihen osallistuvia kehittämään sellaista osaamista, jota työpaikoilla tarvitaan ja siten edistää osaltaan heidän työllistymisen mahdollisuuksiaan jatkossa. Hanke lisää siihen osallistuvien mahdollisuuksia saada tietoa koulutusvaihtoehdoista ja työllistymisen vaihtoehdoista, ja siten mahdollisuuksia työllistyä. Hanke ohjaa siihen osallistuvia kehittämään ammatillista ja kielitaitoaan. Hanke auttaa työelämään maahanmuuttajia, joiden olisi muuten paljon vaikeampi löytää polku työhön tai työllistymistä edistävään koulutukseen. Kohderyhmässä on henkilöitä kulttuureista, joissa naisten ja miesten roolit ovat edelleen hyvin perinteisiä. Hanke tukee sekä nais- että miesasiakkaita näkemään paremmin myös muut kuin sukupuolelle perinteiset alavalinnat mahdollisina alavaihtoehtoina. Hanke tukee erityisesti naisia aktiiviseen työelämärooliin ja päättämään itsenäisesti omista uravalinnoistaan omia lähtökohtiaan kunnioittaen. Hanke etsii työpajassaan mahdollisia muita keinoja tukea sukupuolelle epätyypillisiä ammatillisia valintoja (mm. esimerkkien kautta, tuomalla esille palkkausta eri ammateissa).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeen tavoitteena on kehittää työpaikoilla moninaisuutta hyväksyvää ja hyödyntävää toimintakulttuuria. Se edistää erilaisuuden hyväksymistä työpaikoilla. Tarkoituksena on, että työpaikat ottavat aiempaa paremmin vastaan ja yhteisön jäseniksi myös mm. maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Muutoksista työpaikkojen toimintatavoissa esim. perehdyttämisessä sekä toimintakulttureissa tavoitellaan pysyviä. Hanke vähentää osaltaan työttömyyteen liittyvää eriarvioistumista, pahoinvointia ja terveysriskejä. Projekti edistää osallistujien työelämävalmiuksien paranemista suomalaisessa työelämässä ja siten voimaannuttaa osallistujia elämässään.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-