Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21976

Hankkeen nimi: Vetoa ja pitoa kuntatyöhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 2054621-1

Jakeluosoite: Jokisuuntie 2

Puhelinnumero: 050 310 3458

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.ii.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Ylisuvanto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tietopalveluasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.ylisuvanto(at)ii.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 310 3461

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pudasjärven kaupunki, 0188962-2
Vaalan kunta, 0190027-0
Utajärven kunta, 0190224-1
Oulunkaaren kuntayhtymä, 1006538-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koko maata koskettavat trendit muuttoliikkeessä ja väestön ikääntymisessä heijastuvat myös Oulunkaaren seutukunnan alueella kuntien henkilöstön työhyvinvointiin ja toiminnan tuloksellisuuteen. Ydinongelmana on erityisesti sosiaali- ja terveys-, varhaiskasvatus-, ateria-, puhtaus- sekä kiinteistönhoitohenkilöstön ikääntymisen, sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden sekä yleisen työvoimapulan vuoksi osaavan työvoiman saatavuus, joka heijastuu nykyisen henkilöstön työhyvinvointiin mm. jaksamisen ongelmina. Tästä puolestaan seuraa yhä enemmän sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta sekä yleistä tyytymättömyyttä ja motivaation puutetta, mikä johtaa tuottavuuden laskuun. Lisäksi erilaiset käynnissä olevat muutokset kuten varhaiskasvatuksen muuttunut lainsäädäntö, ateria- ja puhdistuspalvelutyöntekijöiden työnkuvien yhtenäistyminen monipalvelutyöntekijöiden suuntaan, digitalisaatio ja asiakkaiden tarpeiden muutokset vaikuttavat erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen mm. epävarmuuden lisääntymisen vuoksi. Myös työllistämispalveluissa on ollut haasteita työntekijöiden työtyytyväisyyden ja –motivaation sekä työssä jaksamisen suhteen.

Hankkeen päätavoitteena on kohentaa kuntapuolen työntekijöiden ja esimiesten työssä jaksamista ja työhyvinvointia sekä pidentää työuria mm. riittävän resursoinnin, työhyvinvointiosaamisen kehittämisen, työntekijöiden itseohjautuvuuden vahvistamisen ja mentoroinnin kehittämisen myötä. Erityisesti keskitytään ikääntyvän työvoiman työssä jaksamisen tukemiseen. Tavoitteena on myös lisätä osatoteuttajien vetovoimaa mielekkäänä työpaikkana, jossa työhyvinvointiin panostetaan. Em. toimenpiteet lisäävät myös organisaatioiden tuottavuutta, kun henkilöstön työpanos saadaan vahvemmin hyödynnettyä.

Hankkeessa kehitetään edelleen ja otetaan laajemmin käyttöön Oulunkaaren kuntayhtymässä pilotoitua uutta työhyvinvointitarjotinta, jonka avulla työntekijät ja yksiköt voivat valita ja tilata erilasia työhyvinvointipalveluja työssä jaksamisen tueksi. Yhteistyökumppanina toimintamallin kehittämisessä toimii Oulunkaaren Työterveys Oy. Hankitaan ja pilotoidaan järjestelmä, jonka kautta työkalua käytetään. Hankkeessa rakennetaan toimintamallit työhyvinvointitarjottimen käytännön hyödyntämiseen sekä tarjottavat sisällöt, jotka voivat olla niin olemassa olevia kuin täysin uusiakin innovaatioita mm. taidelähtöisiin menetelmiin pohjautuvia palveluita. Hankkeessa kehitetään työkaluja ja toimintamalleja myös työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvien tarpeiden kartoittamiseksi yhteistyössä Oulunkaaren Työterveys Oy:n kanssa. Niin yksiköiden kuin yksilöidenkin tarpeita voidaan pohtia esim. työnohjauksessa ennen palveluiden hankkimista mm. valmiita tarvekartoitustyökaluja hyödyntäen sekä niitä hankkeessa edelleen kehittäen.

Kohderyhmän kuntien henkilöstölle tarjotaan mm. tutkimustietoon perustuvia työhyvinvointia vahvistavia koulutuksia ja palveluita. Koulutuksissa tullaan painottamaan niitä työhyvinvoinnin osa-alueita, jotka työtekijät itse kokevat merkityksellisiksi esim. itsensä johtaminen, ajanhallinta, paineiden sietäminen ja terveellinen ravitsemus sekä vuorovaikutuksen kehittäminen, itseohjautuvuuden ja valmentavan esimiestyön lisääminen sekä resilienssin ja työn merkityksellisyyden vahvistaminen. Osalle osallistujista tarjotaan tarvittaessa mahdollisuutta yksilölliseen työnohjaukseen, jolloin voidaan jatkaa valittujen työhyvinvointiin liittyvien kehittämiskohteiden työstämistä.

Hankkeessa kehitetään myös toimintamallia, jossa organisaatioiden sisältä valitaan mentoreita tukemaan omien työyksiköiden työntekijöitä mm. perehdytyksessä ja erilaisissa uran siirtymävaiheissa. Hankkeen aikana saadaan kehitettyä mentoroinnin toimintamalleja tukemaan niin johtoa kuin työntekijöitäkin. Perehdytyksen ja sitä kautta työn tekemisen laatu paranee ja tuottavuus lisääntyy ihmisten omaksuessa nopeammin työtehtävänsä niin uutena työntekijänä organisaatioon tullessaan kuin esim. pitkältä poissaolojaksolta palatessaan.

Hankkeessa panostetaan myös toimenpiteisiin, joilla voidaan tukea osaavan työvoiman saatavuutta. Riittämätön resursointi on todellinen kuormitustekijä olemassa olevalle henkilöstölle, joten tälläkin on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Tavoitteena on kehittää osaavan työvoiman saatavuutta työnantajamielikuvan kehittymisen kautta, kun panostetaan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointiin sekä mm. uusien työntekijöiden perehdytykseen mentoroinnin kautta. Muita toimenpiteitä voivat olla mm. oppilaitosyhteistyön tehostaminen sekä markkinoinnin ja tiedotuksen keinot. Kehitetään myös uusia tapoja, kanavia ja materiaaleja tavoittaa osaavia työntekijöitä, erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Oulunkaaren Työterveys Oy:n kanssa, joka tuottaa työterveyspalveluita hankkeen toteuttajille ja tuntee hyvin henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät haasteet. Oulunkaaren Työterveys Oy:n olemassa olevia työkaluja työhyvinvointitarpeiden kartoituksessa voidaan hyödyntää ja edelleen jalostaa hankkeessa. Yhteistyötä tehdään myös muiden hankkeiden kanssa mm. LÄHDE! Taiteesta voimaa arkeen -hanke (2017-2020), jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Yhteistyötä tehdään myös työhyvinvointikoulutuksia järjestävien palveluntuottajien ja tutkimuslaitosten kanssa laadukkaiden koulutusten tarjoamiseksi. Tiivistä yhteistyötä tehdään niin hankkeeseen osallistuvissa kunnissa sisäisesti kuin osatoteuttajien keskenkin hankkeen yhtenäisyyden turvaamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus mm. kiinnittämällä huomiota äitiysvapaalta palaavien naisten töihinpaluun tukemiseen mm. mentoroinnin avulla. Kiinnitetään myös huomiota miesten osallistamiseen työhyvinvointikoulutuksiin ja –toimenpiteisiin, koska perinteisesti miesten fokus on työelämässä pikemminkin nk. kovemmissa arvoissa kuten tuloksellisuudessa kuin pehmeämmissä asioissa. Vedotaan argumentteihin, jotka puhuttelevat miehiäkin, kuten siihen, että työhyvinvoinnin lisääntymisen kautta päästään tuottavampaan toimintaan. Valitaan tiedotuskanavia ja -tapoja, jotka tavoittavat eri toimialoilla toimivat miehetkin. Rekrytoinneissa kiinnitetään huomiota myös miesten houkuttelemiseksi naisvaltaisille aloille tasapainoisemman työyhteisön rakentamiseksi. Kestävä kehitys huomioidaan mm. tarjoamalla mahdollisuuksien mukaan etäkoulutuksia sekä järjestämällä Skype/Teams-kokouksia sekä hyödyntämällä joukkoliikennettä. Käytettävien materiaalien mm. markkinointimateriaalit valinnassa pyritään huomioimaan ympäristönäkökohdat ja syntyvä jäte kierrätetään. Tulostamista vältetään ja käytetään sähköisiä materiaaleja aina kuin mahdollista. Koulutuksia pyritään järjestämään mm. Natura 2000 -luontokohteissa, jolloin ympäristötietous lisääntyy ja tällä on myös vaikutuksia työhyvinvointiin. Paikallista elinkeinorakennetta tuetaan mm. huomioimalla kilpailutuksissa paikallisetkin toimijat sekä käyttämällä paikallisten palveluntarjoajien tiloja. Yhdenvertaisuutta edistetään mm. osallistamalla henkilöstöä toimenpiteiden suunnitteluun sekä kartoittamalla heidän tarpeitaan hankittavia työhyvinvointipalveluita ja -koulutuksia suunniteltaessa. Henkilöstö pääsee hankkeen myötä myös vaikuttamaan osatoteuttajaorganisaatioiden kulttuuriympäristöjen muodostumiseen em. toimenpiteiden myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Oulunkaaren kuntien ja kuntayhtymän henkilöstö. Hankkeen alussa toimialoista ovat mukana Oulunkaarelta pilottiryhmät perhe-, terveys- ja vanhuspalveluista sekä kuntapalvelutoimistosta; laajentamista muille toimialoille tarkastellaan hankkeen aikana. Iin kunnasta mukana ovat alkuvaiheessa työllistämis-, ateria- ja tila- sekä varhaiskasvatuspalvelut; tavoitteena on laajentaminen myös muille toimialoille hankkeen aikana. Vaalassa keskitytään alussa hallinto- ja hyvinvointipalveluihin sekä Utajärvellä varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöön sekä kaikkien toimialojen esimiehiin; molemmissa kunnissa laajennetaan mahdollisesti myöhemmin kokeiluja muillekin toimialoille. Pudasjärvellä kohderyhmänä ovat hankkeen alussa ruokapalvelut ja mahdollisesti myöhemmin ainakin varhaiskasvatuspalvelut ja muutkin toimialat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Osatoteuttajien kuntien muiden kuin osallistuvien toimialojen henkilöstö ja esimiehet, muut kunnat, koulutusorganisaatiot, kehittämishankkeet, kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot, työhyvinvointia tutkivat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 388 692

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 190 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 738 621

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 238 619

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Utajärvi, Ii, Vaala, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1677

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten työuran katkeamisiin vaikuttaa edelleen miehiä enemmän äitiysvapaat ja töihinpaluu saattaa vaatia jossain määrin tukea työnantajalta. Tämä voi olla jopa työhyvinvoinnillinen kysymys. Naisten asenteet ja kiinnostus työhyvinvointiin liittyviin asioihin on keskimäärin voimakkaampaa suhteessa miehiin, jotka perinteisemmin keskittyvät nk. kovempiin arvoihin työelämässä. Näin ollen naiset voivat olla valmiimpia kokeilemaan ja kehittämään uusia toimintatapoja ja panostamaan siten työhyvinvointiin. Kunnissa työntekijöistä naisia on valtaosa, painotukset vaihtelevat hieman toimialasta riippuen. Naisvaltaisuus voi osaltaan jossain määrin vaikuttaa työyhteisöjen tasapainoon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kiinnitetään hankkeessa huomiota äitiysvapaalta palaavien naisten töihinpaluun tukemiseen mentoroinnin avulla. Miesten asenteiden muuttamiseksi myönteisemmiksi työhyvinvoinnin asioihin on kiinnitettävä huomioita ja panostettava erityisesti heidän osallistamisekseen hankkeen toimenpiteisiin. Tätä voidaan tukea hyvien argumenttien pohdinnalla siitä näkökulmasta, mikä voisi vedota miehisiin arvoihin ja saada heidät asialle myötämielisiksi mm. työhyvinvoinnin yhteys nk. kovempiin arvioihin kuten tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Myös erilaisten markkinointimateriaalien tuottamisessa tämä näkökulma tulee huomioida mm. kuvien käytössä ja teksteissä. Myös kanavat ja toimijat, jotka viestiä tuovat, saattavat vaikuttaa miesten asennoitumiseen. Kiinnitetään uusien työntekijöiden rekrytoinnissa huomioita myös miesten houkuttelemiseksi työntekijöiksi naisvaltaisille toimialoille ja vastaavasti naisten houkuttelemiseksi miesvaltaisille aloille tasapainoisemman työyhteisön rakentamiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, mikä on myös kirjattu kaikkien osatoteuttajien strategioihin. Huomioidaan mm. materiaaleissa ympäristönäkökohdat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeen päätoteuttaja Iin kunta on toiminut esimerkillisesti ilmastoasioissa ja saanut siitä Euroopan laajuisestikin tunnustusta. Myös muut osatoteuttajat mm. edistävät aktiivisesti tuulivoimaa. Hankkeessakin toimitaan em. linjausten mukaisesti. Hyödynnetään julkisia kulkuneuvoja ja järjestetään etäkokouksia ja -koulutuksia mahdollisuuksien mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja mm. koulutusmateriaaleissa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, mikä on myös kirjattu kaikkien osatoteuttajien strategioihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 4 4
Utajärvellä ja Vaalassa on Natura-kohteita esim. Oulujärven ja Rokuan alueilla. Näitä hyödynnetään hankkeessa mahdollisuuksien mukaan työhyvinvoinnin lisäämiseksi mm. henkilöstön koulutusympäristöinä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Materiaalien käytössä ja jätteiden käsittelyssä huomioidaan taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Esim. tulosteita vältetään ja käytetään mahdollisuuksien mukaan sähköisiä materiaaleja ja digitaalisia järjestelmiä mm. hankkeessa kehitettävää sähköistä työhyvinvointitarjotinta. Hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja kierrätetään syntyvät jätteet asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa huomioidaan uusiutuviin energialähteisiin esim. tuulivoimaan liittyvät näkökohdat mahdollisuuksien mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Huomioidaan kilpailutuksissa mm. työhyvinvointikoulutukset ja -palvelut sekä järjestelmä työhyvinvointitarjottimelle myös paikalliset palveluntarjoajat. Hyödynnetään paikallisten toimijoiden tiloja esim. koulutusympäristöinä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
Hankkeessa rakennetaan uusia toimintamalleja mentorointiin, työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työhyvinvointikoulutuksiin kohderyhmien tarpeet huomioiden. Hanke perustuu lähes täysin kohderyhmien henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen aineettomin keinoin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Järjestetään mahdollisuuksien mukaan etäkoulutuksia ja -kokouksia, mikä vähentää liikkumisen tarvetta paikkakunnalta toiselle. Hyödynnetään julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Hankkeen päätavoitteena on kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen erilaisin toimenpitein. Erityisesti tuetaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista.
Tasa-arvon edistäminen 7 3
Osallistamalla osatoteuttajaorganisaatioiden henkilöstöä palveluiden suunnitteluun sekä tarjoamalla heille mahdollisuus hankkia niitä työhyvinvointitarjottimen kautta omien tarpeidensa pohjalta itseohjautuvasti ja sitä työnohjauksella tukien luodaan tasa-arvoa työyhteisöön eri työntekijäryhmien välille. Työhyvinvointiasiat kiinnostavat keskimäärin enemmän naisia kuin miehiä; hankkeen kautta pyritään herättelemään teeman tärkeyttä myös miesten keskuudessa sekä houkuttelemaan heitä pohtimaan siihen liittyviä asioita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Kehittämällä uusia työkaluja osallisuuden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi edistetään myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeella vaikutetaan organisaatioiden omiin kulttuuriympäristöihin ulottamalla työhyvinvointipalvelut laajalti koko henkilöstön käyttöön. Henkilöstö pääsee hankkeen myötä myös vaikuttamaan ko. kulttuuriympäristön muodostumiseen, kun heitä osallistetaan palveluiden suunnitteluun sekä kuullaan heidän tarpeitaan ja käyttäjäkokemuksiaan.
Ympäristöosaaminen 2 3
Tavoitteena on, että hankkeessa hyödynnetään luontoa esim. koulutusten yhteydessä työhyvinvoinnin lähteenä. Tällöin kohderyhmien ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-