Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21978

Hankkeen nimi: OsaaVa - Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 4

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Koivisto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori, tuntiopettaja, tutkintovastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.koivisto(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4008789

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa hankkeen päätavoitteena on kehittää siirtymisiä eri koulutusten välillä sekä koulutuksen ja työelämän välillä varhaiskasvatusalalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään menetelmiä koulutuksien kiinnostavuuden kasvattamiseksi, ja edistetään miesten työllistymistä alalle. Kehittämistyöllä edistetään kohderyhmän koulutuspolun aikaisia siirtymisiä toisen asteen nivelvaiheessa, korkea-asteen koulutusten välillä tapahtuvia siirtymiä sekä valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin.

Hankkeessa toteutetaan jatkuvaa vuoropuhelua koulutus- ja työelämäorganisaatioiden edustajien sekä potentiaalisten alalle hakeutuvien henkilöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, jotka helpottavat eri koulutusasteiden välisiä siirtymiä sekä kiinnittymistä koulutuksista työelämään. Hanke edistää työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttamista ja työllistymistä tunnistamalla työelämän tarpeet varhaiskasvatusalalla. Tutkimuksissa ja hankkeissa on todettu, että uuden lainsäädännön myötä suunnitelmallinen pedagogiikka ja varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan vahvistaminen tuo täydennyskoulutustarpeita työelämään. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan myös työelämäyhteistyöhön toimintamalli, joka perustuu tulevien varhaiskasvatusammattilaisten pedagogisen ja uudistuskyvykkyyden edistämiseen. Toimintojen tuloksena syntyy pedagogisia käytänteitä, jotka hyödyntävät varhaiskasvatusalan organisaatioita ja koulutusta antavia oppilaitoksia. Hankkeen tuloksena edistetään myös tulevien työntekijöiden ja varhaiskasvatusalan työnantajien kohtaamista. Pitemmällä aikavälillä hanke vastaa osaltaan varhaiskasvatusalan kasvavaan työntekijätarpeeseen.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n, Diakonia ammattikorkeakoulu Oy:n, Suomen Diakoniaopisto Oy:n, Oulun yliopiston ja Koulutuskuntayhtymä OSAOn kesken ja siinä tehdään tiivistä yhteistyötä alueen varhaiskasvatusorganisaatioiden kanssa. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon erityiskysymykset varhaiskasvatusalan koulutuksessa. Hankkeen koulutuksissa huomioidaan muun muassa maahanmuuttajanuorten ja erityisopiskelijoiden tarpeet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret varhaiskasvatusalan valintaa harkitsevat, aikuiset ammatinvaihtajat tai täydentävää osaamista etsivät henkilöt. Ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat myös alalla työskentelevät ohjaavat opettajat, lehtorit ja työelämäohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaat, joiden hyvinvointiin hanketoiminnoilla voidaan vaikuttaa. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan myös varhaiskasvatuspalvelujen tuottajiin vastaamalla heidän työvoima- ja osaamistarpeisiin. Lisäksi hanke tukee välillisesti varhaiskasvatusalan työntekijöiden ammattitaitoa ja osaamisen jakamista sekä työhyvinvointia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 039

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 516

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 536 716

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 491 863

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 238

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen osatoteuttajina on sosiaalialan koulutusta tarjoavia organisaatioita. Sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran koulutus-/tutkinto-ohjelmittain. Kaikissa tutkinto-ohjelmissa enemmistö opiskelijoista on kuitenkin naisia. Sukupuolijakaumaa seurataan vuosittain.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Välillisesti hanke liittyy myös sukupuolinäkökulmaan. Varhaiskasvatusala on naisvaltainen. Koko alan merkitys tulevaisuuden yhteiskunnassa tulee korostumaan. Alalle ennustetaan työvoimapulaa väestörakenteen muuttuessa. Hankkeessa pyritään lisäämään miesten hakeutumista/kiinnostusta alasta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Kummitoiminta-malli. Kummitoiminta -malli perustuu siihen, että töissä olevat miespuoliset varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja loppuvaiheen varhaiskasvatuksen opiskelijat ("kummivarsut") tekevät jalkautumista oppilaitoksissa ja peruskoulujen opotunneilla kertoen varhaiskasvatuksen alasta ja koulutuksesta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma huomioidaan kuitenkin hankkeen toiminnassa kohderyhmän tarpeiden mukaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hanke toteutetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Syventyvä yhteistyö helpottaa uudenlaisten palveluratkaisujen käyttöönottoa, jolloin esimerkiksi ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään teknologiaa hyödyntämällä (hankeosapuolilla vahvaa osaamista etäteknologian hyödyntämisestä).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Teknologian hyödyntäminen vähentää päästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan muutenkin hankkeen kehitystoiminnassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankkeen kehitystoiminnassa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Varhaiskasvatustyön henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään huomio työssä tarvittavien materiaalien taloudelliseen ja ekologiseen käyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Varhaiskasvatustyön henkilöstön osaamisen kehittymisen myötä yhä tietoisemmin kiinnitetään kokonaisvaltaista huomiota energian laatuun ja sen käyttötapoihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Hankkeessa tehtävä kehittämistyö tapahtuu alueen varhaiskasvatustyön organisaatioissa ja yhteistyössä. Hanke vastaa alueen osaamistarpeeseen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa alueella on yhä parempaa varhaiskasvatustyön osaamista tuottamaan yhä laadukkaampia palveluja alueen väestölle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeen toimintojen päämäärä on, että tulevaisuudessa varhaiskasvatustyö vastaa entistä paremmin kohdealueen tarpeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 7
Hanketyöskentelyyn liittyvä vuorovaikutus ja viestintä toteutetaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Koulutusten toteutuksissa hyödynnetään joustavia osallistumismahdollisuuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 6
Pitkällä tähtäimellä hankkeen vaikutukset näyttäytyvät kohdealueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvistumisena. Hankkeen tuloksena syntyvä toimintamalli sujuvoittaa kohdeyhteisöjen mahdollisuuksia toimia verkostona. Työelämälähtöinen kehittämis- ja koulutustyö luovat kohdeyhteisölle mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen edistäen yksilöiden työllistymistä ja työelämässä selviytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hankkeen toiminnoissa huomioidaan sukupuolet tasapuolisesti. Hankkeessa pyritään lisäämään miesten kiinnostusta alasta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Kummitoiminta-malli. Toimintamalliin kuuluu, että miespuoliset varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat ja loppuvaiheen varhaiskasvatuksen opiskelijat ("kummivarsut") tekevät jalkautumista oppilaitoksissa ja peruskoulujen opotunneilla kertoen varhaiskasvatuksen alasta ja koulutuksesta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeella ei huomattavaa vaikutusta.Kehittämistyön tuloksia voidaan räätälöidä erilaisten ihmisten tarpeisiin tasa-arvoisesti. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan, millaisia toiminta-/tukimalleja eri oppilaitoksissa on tällä hetkellä maahanmuuttajille, ja miten niitä voitaisiin edelleen jatkokehittää/yhdistää varhaiskasvatusalalla.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole huomattavaa vaikusta kulttuuriympäristöön. Tulevaisuudessa kehittyvät SOTE-alan palvelut luovat muutostarpeita myös tiloihin. Tätä kautta rakennuskanta uudistuu ja samalla myös ympäröivä maisema.
Ympäristöosaaminen 4 6
Koulutusorganisaatioissa ympäristöosaaminen ja kestävä kehitys ovat yhteisiä painopistealueita. Ympäristöosaaminen integroituu myös opiskelijoiden työssäoppimiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Varhaiskasvatustyön toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosien aikana. Lainsäädännöstä johtuvat henkilöstörakenteen muutokset, koulutetun henkilökunnan eläköityminen ja rekrytoinnin haasteet luovat uusia haasteita varhaiskasvatustyölle. Osaamisen varmistamiseksi koulutuksen tulee tarjota riittävät mahdollisuudet sujuvaan opiskeluun ja siirtymiseen työelämään. Tähän haasteeseen OsaaVa – Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa hanke vastasi.

Hankkeen toimesta tehdyssä kartoituksessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yksityisen ja julkisen sektorin varhaiskasvatusalan organisaatioiden sekä alueen ev.-lut. seurakuntien varhaiskasvatustoiminnan työvoima- ja rekrytointitarpeita ja niiden muutoksia 2020–2030. Varhaiskasvatuksen alaan liittyvän koulutustiedon pirstaleisuudesta johtuen hankkeessa ryhdyttiin kehittämään Opiskelevarhaiskasvatusta.fi portaalia, joka on koulutusorganisaatioiden varhaiskasvatusalan koulutusten yhteinen tietovaranto. Portaaliin koottiin myös tietoa opintojen nivelvaiheeseen liittyvistä asioista. Varhaiskasvatusalan menetelmät osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen opintojen nivelvaiheessa teemassa keskityttiin joustavien opintopolkujen mahdollistamiseen ja opintojen nivelvaiheiden työmenetelmiin. Perehdyttiin erityisentuen tarpeiden ja opintojen tukitoimiin. Kehitettiin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden yhteistyön toimintamalli Varhaiskasvatuksen Sydämenlyönnit. Hanke järjesti kaksi seminaaria, joissa esiteltiin hankkeen kulloisiakin tuloksia.

Varhaiskasvatuksen opintopolun pilotointeja toteutettiin kaksi. Ensimmäisessä kehitettiin opetusjärjestelyjen toteuttamista, markkinointia ja opiskelun tukijärjestelmien yhteensovittamista ja oppimisen tukea. Toisessa pilotissa kehitettiin ensimmäisen pilotissa esille tulleita haasteita, oppimisen tukea ja tutorointia. Pilotointien tuloksena väyläopinnoissa on kiinnitettävä huomio: Opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, aikataulujen ja opintojen yhteensovittamiseen koulutusorganisaatioiden välillä, lähiopetukseen sekä arviointiprosessiin. Opiskelijoiden oppimisen ohjaukseen ja tukeen (Mansikkapaikka) ja ICT-järjestelmien ja sovellusten yhteensovittamiseen.

Kummitoiminnassa oli mukana varhaiskasvatusalan työntekijöitä, esihenkilö ja varhaiskasvatusalan opiskelevia. Yhteistyössä tuotettiin kolme videota, joilla alan ammattilaiset kertovat työstään ja opiskelijat alalla opiskelusta. Kaksi ensimmäistä videota valmistuivat kevään 2021 yhteishakua varten. Videot olivat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan opinto-ohjaajien käytettävissä. Vasta keväällä 2022 se oli mahdollista kehittää oppilaitosyhteistyötä. Erään lukion kanssa toteutettiin Varhaiskasvatuksen koulutusten opiskelijainfo, joka myös striimattiin. Kevään 2022 aikana toteutettiin varhaiskasvatusalan ammattilaisten työstä kertova kolmas video. Se on katsottavissa Opiskelevarhaiskasvatusta.fi.

Varhaiskasvatuksen osaamisen kehittämisen toimintamallissa oli tavoitteena perustaa Työvaliokunta, jonka perustamiskokous pidettiin marraskuussa 2021 ja järjestäytymiskokous kesäkuussa 2022.

Seuraavaksi esitellään hankkeen tavoitteet ja miten ne saavutettiin. 1. Ensisijaisena tavoitteena oli kehittää siirtymisiä tutkinto-ohjelmien välillä sekä koulutuksen ja työelämän välillä varhaiskasvatusalalla. Tavoite toteutui Väyläopintojen mallissa, joka sisältää toimenpiteitä ennen opintoja (koulutusorganisaatioiden yhteistyö, opintojen markkinointi ja mainonta, väyläopettaja ja Orientaatiopäivä), opintojen aikana (osaamiskartoitus, oppimispäiväkirja, Mansikkapaikka, tutorointi, väyläopettaja ja ohjausmenetelmiä) ja opintojen jälkeen (väyläopettaja, opiskelija suorittanut korkeakouluopintoja, palautekeskustelut ja arviointi). Toiseksi kehitettiin työtapa tavoittaa nuoret varhaiskasvatusalasta kiinnostuneet (Varhaiskasvatuksen koulutusten opiskelijainfo) ja ura- ja rekrytointipalveluyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä ammatinvaihtajien ja työnhakijoiden tavoittamiseksi. Kolmanneksi portaali on tietovaranto, joka esittelee mielenkiintoisesti monipuolisesti, ajantasaista tietoa varhaiskasvatusalan koulutuksista ja työstä.
Tavoite 2. Kehittää menetelmiä koulutuksen kiinnostavuuden kasvattamiseksi ja edistää miesten hakeutumista ja työllistymistä alalle. Tavoite toteutui siten, että alalle opiskelevien kummien kanssa kehitettiin Varhaiskasvatuksen koulutusten opiskelijainfo peruskoulun yläasteen ja lukion oppilaille. Portaalin kerätty varhaiskasvatuksen tietovaranto ja alan ammattilaisten kertomukset sekä videot työstä lisäävät kiinnostusta. Työvaliokunnan yhtenä tehtävänä on edistää koulutetun henkilökunnan riittävyyttä. Pula koulutetusta henkilöstöstä kasvoi merkittävästi hankkeen aikana, joten tavoitteeksi muotoutui yleisesti kiinnostuksen lisääminen varhaiskasvatusalaa kohtaan.

Tavoite 3. Edistää kohderyhmän koulutuspolun aikaisia siirtymisiä toisen asteen nivelvaiheessa ja korkea-asteen koulutusten välillä sekä valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä työelämään ja jatko-opintoihin. Tavoite toteutui Väyläopintojen mallissa. Toiseksi Työvaliokunnan tavoitteet ja tehtävät tukevat tavoitteen toteutumista. Työvaliokunnassa on edustajat koulutusorganisaatioista ja työelämästä. Lisäksi portaalissa voi perehtyä omiin opiskeluvaihtoehtoihin

Tavoite 4. Rakentaa verkostomainen osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalle yhteistyössä työelämäorganisaatioiden kanssa. Työvaliokunta perustettiin marraskuussa 2021 ja piti ensimmäisen kokouksen kesäkuussa 2022. Työvaliokunnan perustivat sekä koulutusorganisaatioiden että työelämän edustajat. Tavoitteet ovat: Koulutetun ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys Pohjois-Pohjanmaalla. Edistää laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden tuottamista lapsille ja perheille. Lisätä koulutusorganisaatioiden välistä sekä työelämän kanssa yhdessä tehtävää yhteistyötä. Edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta TKI-toiminnan keinoin.