|
|
|
Hankekoodi: S21981
Hankkeen nimi: ICT-täsmä
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 0294 5222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Tuominen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.tuominen(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408203030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
ICT-täsmä on Tampereen korkeakouluyhteisössä toteutettava hanke, ja ICT4N (ICT for Need) on siinä toteutettava koulutuskokonaisuus. Hankkeen päätavoitteena on helpottaa pirkanmaalaisten ICT-alan yritysten jatkuvaa osaajapulaa tilanteessa, jossa kotimainen koulutustarjonta ei riitä kattamaan yritysten tarvetta, ja yritysten pitää tuoda osaamista myös ulkomailta. Tavoitteena on vähentää Suomessa jo olevien korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten osaajien työttömyyttä.
Vieraskielisten osaajien saatavuus Suomessa paranee samalla kun kantasuomalaisten osuus työvoimasta vähenee. Yritykset kuitenkin yleensä rekrytoivat mieluummin suomea työkielenään puhuvan kuin vieraskielisen kun osaaminen on samanarvoista. Näin ollen Suomessa jo olevien vieraskielisten ICT-alan osaajien kapasiteetista osa jää hyödyntämättä. On syntynyt tilanne, jossa tunnistettuja haasteita ovat työntarjonnan ja kysynnän kohtaanto; tunnistetun osaamistarpeen mukaisen osaamisen saatavuus.
Tässä hankkeessa ICT-osaajatarve ja vapaana oleva työvoima saadaan kohtaamaan suunnittelemalla ja toteuttamalla täsmäkoulutus, jonka aikana osallistujille haetaan yrityksistä työssäoppimispaikat. Työssäoppimisjakson aikana osallistujat pystyvät osoittamaan osaamisensa yrityksille, ja näin heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat. Samalla suomalainen työkulttuuri ja toimintatavat tulevat käytännössä tutuiksi. Työssäoppiminen on samalla yrityksille turvallinen tapa saada varmuus kunkin osaajan osaamisesta.
Hankkeen vaikutuksesta saadaan korkeakoulutettujen vieraskielisten ICT-osaajien työttömyyttä vähennettyä päivittämällä heidän osaamistaan antamalla täsmäkoulutusta juuri paikallisen yrityselämän todennettuihin tarpeisiin. Hanke poistaa osaltaan yritysten ICT-osaajapulaa, mikä parantaa yritysten menestymisen mahdollisuuksia jatkossa. Yritys saa tukea osaamisvajeen täyttämiseen ja matalamman riskin rekrytointimahdollisuuden. Konkreettisena tuloksena korkeakouluyhteisön yhteistyönä suunniteltu täsmäkoulutus on pilotoitu hankkeen aikana kaksi kertaa.
Hankkeessa luodaan täsmäkoulutukseen prosessimalli, jonka avulla vastaavaa koulutusta voidaan toteuttaa hankkeen jälkeen sekä ICT-alalla että muillakin aloilla, joissa on vastaava kohtaanto-ongelma. Samalla toimintatapa tulee tutuksi yrityksille niin että ne voivat tehdä itse aloitteita täsmäkoulutustarpeistaan seuraavien mahdollisten koulutusten pohjaksi. Osallistujat puolestaan pääsevät alkuun jatkuvan oppimisen poluillaan, jolloin heille syntyy kyky löytää jatkossakin itsenäisesti erilaisia jatkuvan oppimisen väyliä.
Kohderyhmänä on ensisijaisesti korkeasti koulutetut työttömät ja työttömyysuhan alla olevat vieraskieliset ICT-alan ammattilaiset ja täydentäen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat korkeasti koulutetut osaajat.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Tampereen työllisyyspalvelut sekä Pirkanmaan yritykset, joilla on ICT-alan osaajapulaa, sekä näiden yritysten asiakkaat, jotka hyötyvät parantuneista tuotteista ja palveluista. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös oppilaitoksia, jotka pystyvät soveltamaan hankkeessa tehtyä täsmäkoulutusprosessia vastaavanlaiseen kohtaanto-ongelmaan; tässä joukossa on mukana myös TAMK ja TAU. Kyseisten organisaatioiden maksullisen koulutuksen myynnit voivat tarjota täsmäkoulutuksia myöhemmin hankkeen jälkeen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 712
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 219 570
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 284
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 292 761
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Parkano, Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Punkalaidun, Kangasala, Ikaalinen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Vesilahti, Hämeenkyrö, Sastamala, Akaa, Pälkäne, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 20
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Koulutuksessa käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa käytetään digitaalisia ympäristöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kohdennu Natura 2000 kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa materiaalit ovat sähköisessä muodossa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Yritysten osaamiskapasiteetin kasvattaminen. Oppilaitosyhteistyön kehittyminen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston, TAMKin ja TyPan kanssa. Samalla hankkeeseen osallistuvat yritykset oppivat tuntemaan yliopistoverkoston mahdollisuudet ja resurssit. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Kaikki hankkeen tulokset ovat aineettomia. Hanke tähtää osaamiskapasiteetin lisääntymiseen. Hankkeessa tuotettu malli on hyödynnettävissä jatkossakin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Hankkeessa on paljon verkkokoulutusta, mikä vähentää liikkumisen tarvetta. Ohjausta järjestetään myös etänä erilaisten verkkokokoussovellusten avulla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Hanke edistää työllisyyttä, ja sitä kautta hyvinvointia. Hanke mahdollistaa ICT-osaamisen kasvun Pirkanmaalla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke tarjoaa vieraskielisille tasa-arvoiset mahdollisuudet kohdata suomalaiset työnantajat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Vieraskielisen työnhakijan integroitumista edistetään suomalaiseen työelämään (verotus, työelämäolosuhteet, ammattiyhdistys, verotus) Työnantajalle ohjausta vieraskielisen työnhakijan kohtaamiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
Ict-täsmä toteutui vuosina 2020-2022, päättyen 30.09.2022. Hankkeen asiantuntijat (10) tulivat Tampereen ammattikorkeakoululta (TAMK) ja Tampereen yliopistolta (TAU). Kohderyhmän hakijoita kahdelle toteutuskierrokselle oli yhteensä noin 150 työtöntä tai työttömyysuhanalaista vieraskielistä ict-osaajaa. Yrityksiä kontaktoitiin noin 130. Yrityksiä toimenpiteissä oli 31. Vastaavasti opiskelijoita toimenpiteissä oli 42 opiskelijaa, kuitenkin ERS aloituslomakkeita kotiutui 39 ja lopetuslomakkeita 28 opiskelijalta. Tämän johdosta teimme muutoshakemuksen ja saimme sille päätöksen 25.02.2022, jossa ICT-Täsmä-hankkeelle myönnettiin jatkoaika 30.9.2022 asti ja henkilötavoite kohtuullistettiin (40 hlöä>20 hlöä). Päätösperusteena oli Covid-tilanne. Muutoksella ei ollut vaikutusta hankkeen kykyyn toimia tai toiminnan budjettiin.
Hankkeen toiminnan yksi tuloksista on ollut työvoimapulasta kärsivien alojen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi luotu ja kahdessa toteutuksessa testattu toimintamalli korkeasti koulutettujen työttömien tai työttömyysuhanalaisten vieraskielisten haasteisiin. Toiminnassamme erityinen huomio kiinnitettiin hankkeen kohderyhmän oman osaamisen sanoittamiseen, kohdentamiseen ja viestimiseen sekä yritysten haasteisiin vastaanottaa vieraskielisiä työnhakijoita. Hanke on saatu toteutettua hankesuunnitelman mukaisena (toiminta, tavoitteet) vastaten kohtaanto-ongelman juurisyihin.
Hankkeen välittömät tulokset osallistujien, horisontaalisten tavoitteiden, ja kohtaannon ratkaisumallin kehittämisen myötä toteutuivat merkitsevästi vaikuttaen osallistujien työllistymiseen sukupuolineutraalisti, yritysten osaajapulaan sekä vieraskielisen osaajan voimaantumiseen sekä osaamisen hyödyntämiseen. Myös hanketoimijoiden yritys- ja sidosryhmäyhteistyö sai merkityksen ja uusia toimintatapoja, joiden vaikuttavuus näkyy osaamisen siirtona toimijoiden välillä ja omassa toiminnassa.
Hanke tuotti uusia käytänteitä verkossa tapahtuvan opettamiseen ja oppimiseen, skaalautuvan toimintamallin yritys-oppilaitos yhteistyöhön, jatkuvan oppimisen mallin täydennyskoulutukseen, yksilön osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Myös uudenlaiset tavat digitaalisten työvälineiden ja oppimisympäristöjen hyödyntämisessä osana yritys-oppilaitos vuorovaikutusta nähtiin merkittävänä.
Hankkeen tulokset ja kokemukset saivat aikaiseksi mallin toimenpiteiden käyttöönoton ja hyödyntämisen osana TAMKin terveysalan vieraskielisten opetusta. Lisäksi jatkotutkimus verkko-opintojen pedagogisesta kehittämisestä kohti tiimivalmennusta sai alun hankkeen vaikutuksesta. Tuloksista syntyi suoraan kaksi uutta kehittämisprojektia (Vikkelästi töihin-ERS ja Towards e-coaching-ERASMUS), jotka osaltaan tarjoavat uudenlaisen yritys-oppilaitos yhteistyötoiminnan skaalautumisen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Jatkossa on Tampereen ammattikorkeakoululla suunnitteilla toimintamallin ja sitä seuranneiden kehittämisprojektien tulosten hyödyntäminen isompien opintokokonaisuuksien pedagogisena toimintamallina.
Hanke pääsääntöisesti toteutui aiotulla maantieteellisellä alueella ja siihen syntyi myös opiskelijoiden ja yritysten kesken syvä tahtotila. Kohderyhmä saavutettiin paremmin kuin ennakkoon sitä hanketoimijoina odotimme. Muutoksena alkuperäiseen suunnitelmaan oli pandemian aiheuttama pakollinen siirtymä lähijaksoista etäjaksoihin, joka lähinnä aiheutti ERS-lopetuslomakkeiden keruuhaasteet.
Hankkeen välittömät tulokset osallistujien, horisontaalisten tavoitteiden, ja kohtaannon ratkaisumallin kehittämisen myötä toteutuivat merkitsevästi vaikuttaen osallistujien työllistymiseen sukupuolineutraalisti, yritysten osaajapulaan sekä vieraskielisen osaajan voimaantumiseen sekä osaamisen hyödyntämiseen. Myös hanketoimijoiden yritys- ja sidosryhmäyhteistyö sai merkityksen ja uusia toimintatapoja, joiden vaikuttavuus näkyy osaamisen siirtona toimijoiden välillä ja omassa toiminnassa.
Kohtaanto-ongelma elää ja voi yhteiskunnassa hyvin ja sen taltuttamiseksi kehitetään jatkossakin yhä uusia menetelmiä. Tekoälypohjainen yksilöosaamisen, yritystarpeen ja niiden väliin jäävän osaamisvajeen tunnistaminen sekä toimenpiteenä osaamisen kasvattaminen vajeen edellyttämällä tavalla ovat hyviä lähtökohtia kohtaanto-ongelman selättämiseen. Kuitenkin teknologia tuo avun vain yhteen kohtaannon syntymekanismin juurisyyhyn. Lisäksi tarvitaan monenlaisia rooleja tukipalveluiksi erityistarpeita omaaville kohtaannon selättämiseksi. Näitä ovat yksilövalmennus-, mentorointi- ja yrityskonsultointiroolit. Parhaimmillaan niiden tehokas hallinta ja toiminta on skaalautuvaa ja voimaannuttavaa, sekä johtaa tutkitusti parempaan lopputulokseen kuin pelkkä osaamisvajeen kattaminen millään yksittäisellä toimella tekisi. Suosittelemme mallin kokeilua myös muille alan toimijoille, joiden tavoitteena on selättää kohtaanto-ongelma omalla toimialallaan.