Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21983

Hankkeen nimi: Tsempataan töihin!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vantaan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Jakeluosoite: PL 1260

Puhelinnumero: 040 8659627

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannele Lautiola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Monikulttuurisuusasiain päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannele.lautiola(at)vantaa.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 8659627

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Sodexo Oy, 0907890-4
Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, 1090661-5
Sahan-seura ry, 1846625-5
Itä-Vantaan somalikulttuuriyhdistys ry, 1906712-5
Suomen venäjänkielisten osasto - Vantaan venäläinen klubi ry, 2640665-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tsempataan töihin! -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä kumppanuusverkosto kunnan, TE-palveluiden, maahanmuuttajajärjestöjen ja Sodexon kanssa. Tavoitteena on osaltaan edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, ja samalla edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllisyyttä.

Toiminnalla on vahva pohja kunnan, TE-toimiston ja järjestöjen aikaisemman kumppanuuden ansiosta. Hankkeessa pyritään luomaan työllistymisen kynnystä madaltava malli, jonka kautta asiakkaan on helpompi työllistyä, mutta myös yrittäjän helpompi tavoittaa sopivia työntekijöitä. Toiminnan tavoitteena on kannustaa asiakkaita, erityisesti naisia, kohti työelämää positiivisen tsemppauksen kautta, ja käydä myös keskustelua suomalaiseen työelämään liittyvistä odotuksista ja vaatimuksista.

Tavoitteena on myös mallintaa yhteistyötä yrityssektorin kanssa, kehittää rekrytointiprosesseja ja ennaltaehkäistä maahanmuuttajataustaisiin työnhakijoihin kohdistuvia ennakkoluuloja sekä väärinkäsityksiä puolin ja toisin. Asiakastyöstä nousseiden kokemusten perusteella työllistymispolun ongelmakohdiksi tunnistettiin erityisesti yrityskontaktien puute, rekrytointiprosessien vaikeus asiakkaalle, sekä asiakkaan että yrityksen tuen tarve työsuhteen tai työkokeilusopimuksen syntyessä. Lisäksi tutkimukset tukevat havaintoja, että rekrytoinneissa esiintyy edelleen myös etnistä syrjintää.

Hankkeen toteutuksessa yhdistetään ainutlaatuisella tavalla järjestöjen tarjoama luottamus, viranomaisten tarjoama tuki asiakkaille, sekä yrityksen rekrytointitarpeet.

Hankkeen myötä vantaalaisten maahanmuuttajien työllisyys paranee ja kohderyhmän asiakkaat pääsevät urapolullaan eteenpäin tai kiinni ensimmäiseen työpaikkaansa. Asiakkaat pystyvät täydentämään osaamistaan tutkinnon osien tai muun koulutuksen avulla. Lisäksi maahanmuuttajanaiset aktivoituvat ja tutustuvat uusiin uramahdollisuuksiin. Sodexo saa hankkeen kautta työntekijöitä avoimiin työpaikkoihinsa ja luo kontakteja verkoston toimijoihin.

Työelämään liittyvät väärinkäsitykset vähenevät kun asiakkaat saavat oikeaa tietoa työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi maahanmuuttajiin liittyvät ennakkoluulot ja väärinkäsitykset vähenevät hyvällä tiedottamisella.

Kumppaneiden osaaminen ja tieto toistensa toiminnasta kasvaa. Viranomaisten ja järjestöjen käsitys työllistymisen edistämisestä laajenee yritysyhteistyön myötä ja yrityspuolella opitaan myös järjestöjen ja viranomaisten toiminnasta. Yritysten monikulttuurisuusosaaminen ja moninaisuuden arvostus lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Yli 30-vuotiaat aikuiset kotoutumisajan ylittäneet vantaalaiset maahanmuuttajat, joilla on selkeä tavoite työllistyä. Erityisesti otetaan huomioon nivelvaiheissa olevat asiakkaat, mm. työhön suuntautuvat tällä hetkellä kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, ns. palveluiden väliinputoajat, pitkäaikaistyöttömät. Erityisessä syrjäytymisriskissä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat, jotka tavoitetaan järjestöjen kautta.

Nuoret ohjataan heille suunnattujen palveluiden piiriin.

Kohderyhmänä ovat erityisesti venäjänkieliset, somalinkieliset ja arabiankieliset asiakkaat mukana olevien järjestöjen perusteella. Varsinaista kielirajausta ei kuitenkaan tehdä, kaikki kohderyhmän asiakkaat ovat tervetulleita.

Lisäksi kohderyhmänä ovat Sodexon työntekijät, esimiehet ja rekrytoijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut pääkaupunkiseudun yritykset, jotka tarjoavat osallistujille työkokeilu-, työharjoittelu-, tai työpaikan. Yrittäjät, Vantaan kaupungin, Uudenmaan TE-toimiston viranomaistahot ja työllisyys- ja yrityspuolella työskentelevät asiantuntijat, sekä järjestöjen työntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 394 938

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 374 475

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 517 288

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 485 770

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Vantaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 290

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten pohjalta tiedetään, että maahanmuuttajanaisten on vaikeampaa työllistyä kuin miesten. Syitä on monia, mutta selkeitä syitä on perheeseen liittyvät odotukset ja lastenhoitovastuun epätasainen jakautuminen. Lisäksi OECD:n raportti (2018) nosti esiin Suomen haasteen kotona lasten kanssa olevien naisten tukemisesta kohti työelämää - suurimmaksi osaksi palvelusta vastaa TE-toimisto, jolloin on oltava myös työmarkkinoiden käytettävissä. Edellisen hankkeen aikana on huomattu, että noin 70% asiakkaista on naisia, eli naiset kuitenkin aktiivisesti hakeutuvat palveluun, joissa kokevat saavansa apua. Tähän vaikuttaa myös palvelun saavutettavuuteen, eli asiakaspalvelu on lähellä ja paikalle voi tulla myös lasten kanssa tarvittaessa. Sukupuolinäkökulmaa on mietitty myös ohjaajien sukupuolen kannalta - on tärkeää, että hankkeessa on kummankin sukupuolen edustajia työntekijöinä, sillä työllistymisen esteiden purkamisessa tulee usein esiin hyvin henkilökohtaisiakin asioita, joita on ehkä helpompi käsitellä oman sukupuolen edustajan kanssa. Tämä pätee erityisesti konservatiivisemmin miesten ja naisten rooleihin suhtautuvien asiakkaiden kohdalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koska iso osa asiakaskunnasta tulee todennäköisesti olemaan naisia, on hankkessamme huomioitu erityisesti naisiin vaikuttavat työllistymisen esteet ja miten niitä pitäisi lähteä purkamaan urapolun rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi yhteistyökumppanimme Sodexo on hyvin vahvasti naisten työllisyyden edistämisen kannalla. Heidän job shadowing ohjelmansa tähtää myös siihen, että se aktivoisi erityisesti naisia, ja että maahanmuuttajanaiset näkisivät, että myös esimiestyö on saavutettava tavoite. Ohjaajina on molemman sukupuolen edustajia. Hanketoiminta tähtää sekä miesten että naisten työllistymisen edistämiseen, mutta otamme huomioon erityisesti naisten heikomman työmarkkina-aseman.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon ohjauksessa, mutta hankkeen päätavoite on kuitenkin edistää asiakkaiden työllistymistä. Lisäksi hanketoiminta keskittyy etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeessa sitoudutaan paperittoman toimiston periaatteisiin, hyödynnetään sähköistä viestintää mahdollisimman paljon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Sodexolla on jätteen vähentämiseen tähtäävä ohjelma, ja he kehittävät ympäristöasioita yhdessä sidosryhmien kanssa. Tiimi käyttää kimppakyytejä ja julkista liikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Sodexolla on jätteen vähentämiseen tähtäävä ohjelma ja erityisesti ruokahävikkiä vältetään. Hanketoiminnassa pyritään kierrättämään kaikki materiaalit.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Hanketoiminta edistää vantaalaisen ja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeita, ja edistää työvoiman ja työnantajien kohtaamista. Työllä pohjustetaan kestävää elinkeinorakennetta ja työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa kehitetään levityskelpoista toimintamallia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeen työntekijät suosivat julkista liikennettä ja kimppakyytejä alueilla liikkuessaan. Suositaan etäyhteyksien käyttöä. Lisäksi palvelu on lähellä asiakasta, joten asiakkaiden ei tarvitse useinkaan käyttää autoa tai edes joukkoliikennettä päästäkseen palveluun.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Työllisyyden edistäminen ja koulutus luovat hyvinvointia. Erityisesti naisten työllistyminen edistää tutkimusten mukaan perheiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Hanketoiminnassa kiinnitetään huomiota kummankin sukupuolen erityistarpeisiin. Tasa-arvoa edistetään erityisesti huomioimalla naisten heikompi työmarkkina-asema, sekä konkreettisesti purkamalla naisiin kohdistuvia työllistymisen esteitä. Tasa-arvoa edistetään myös tukemalla perheitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhdenvertaisuutta luomalla mahdollisuuksia maahanmuuttaja-asiakkaille sekä ehkäisemällä ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten syntymistä. Lisäksi hanke edistää eri väestöryhmien hyviä etnisiä suhteita herättämällä luottamusta lähiöalueilla järjestöjen avulla. Myös useamman eri vieraskielisen ryhmän edustajan mukanaolo tukee hyvien suhteiden kehittymistä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 2
Ympäristöosaaminen mm. kierrätys tulee tutuksi ja vahvistuu järjestöissä hankkeen myötä (kaupungin työntekijät erityisesti voivat tukea tässä. Kohderyhmä tutustuu omiin asuinalueisiinsa paremmin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tsempataan töihin! -hankkeessa edistettiin maahan muuttaneiden työllisyyttä kumppanuusverkoston avulla; kunnan, TE-palveluiden, maahanmuuttajajärjestöjen (Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Itä-Vantaan somalikulttuuriyhdistys, Sahan seura ja Vantaan venäläinen klubi) ja Sodexon kanssa. Hankkeen keskeinen idea on laaja kumppanuus ja maahanmuuttajien osallisuus, toimijuus ja asiantuntijuus heille suunnattujen palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena oli edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien työllisyyttä. Tällä yhteisellä verkostolla ja kumppanuudella pystyttiin ratkomaan kohtaanto-ongelmaa ruohonjuuritasolla.
Toiminnalla oli vahva pohja kunnan, TE-toimiston ja järjestöjen aikaisemman kumppanuuden ansiosta. Sodexo toi hankkeeseen työllistymisen kynnystä madaltavan Job shadowing-mallin, jota pilotoitiin yhdessä ensimmäistä kertaa Suomessa. Mallin avulla asiakkaan oli helpompi työllistyä, ja työnantajan helpompi tavoittaa sopivia työntekijöitä. Toiminnan tavoitteena oli kannustaa asiakkaita, erityisesti naisia, kohti työelämää positiivisen tsemppauksen kautta, ja käydä keskustelua suomalaiseen työelämään liittyvistä odotuksista ja vaatimuksista. Tsempparitoiminnan periaatteena on ollut toteuttaa matalan kynnyksen asiakaspalvelua maahanmuuttajajärjestöjen tiloissa yhteistyössä hankkeen eri toimijoiden kanssa. Hanke käynnistyi covid- 19-pandemian aikana, mikä vaikutti hankkeen toteutukseen koko kahden vuoden ajan. Välillä asiakaspalvelupisteet jouduttiin sulkemaan ja tekemään ohjaustyötä etänä. Toimintaa muokattiin koronarajoitusten mukaisesti.

Job shadowing eli ”työn varjostus” toteutettiin hankkeessa siten, että työstä kiinnostunut työnhakija seurasi Sodexon toimipaikassa työntekijää työssään kahtena päivänä. Hän näki konkreettisesti työpäivän sisällön, millaista osaamista ja kielitaitoa tarvitaan ja sekä millainen työyhteisö on. Jos asiakkaalla oli terveydellisiä haasteita, hän näki, miten fyysistä työ on. Työpaikalla esimies ja työntekijä pääsivät tutustumaan työnhakijaan, ja saivat lisätietoa hänen kielitaidostaan ja motivaatiostaan työskennellä alalla. Asiakas sai työhöntutustumispäivistä itselleen todistuksen ja suosittelijan. Lisäksi hän sai antaa oman palautteensa Sodexolle. Syksyllä 2020 asiakkaille järjestettiin yhteisiä alkuinfoja Job shadowing-mallista ja työmahdollisuuksista Sodexolla, mutta koronan vuoksi tilaisuuksia peruuntui ja asiakkaat joutuivat odottamaan tilanteensa etenemistä. Toimintaa muokattiin ja aloitukset järjestettiin non stop-periaatteella yksilöllisesti yhteisten alkuinfojen sijaan. Silloin asiakas pääsi etenemään työnhaussaan heti, kun hän kiinnostui palveluista. Näin kokonaisuutta saatiin muokattua asiakaslähtöisemmäksi.
Hankkeessa aloitti 370 asiakasta, joista naisia oli 201. Hankkeen aikana 112 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille, koulutuksen aloitti 74 henkilöä ja muissa työllistymistä edistävissä palveluissa (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) aloitti 35 henkilöä. Oman yrityksen perusti viisi asiakasta. Yli 12 kuukautta työttömänä olleiden asiakkaiden tilanteiden kehittymistä seurattiin erikseen. Yhteensä 81 yli 12 kuukautta työttömänä olleen asiakkaan tilanteessa tapahtui muutoksia: työssä aloitti 24 asiakasta, 34 asiakasta aloitti opinnot, työkokeilussa aloitti 19 asiakasta, työvoiman ulkopuolelle siirtyi kolme asiakasta ja yksi ryhtyi yrittäjäksi.

Kumppaneiden osaaminen ja tieto toistensa toiminnasta on kasvanut. Järjestöjen osaaminen työllisyyden edistämiseen on lisääntynyt ja Sodexon osaaminen kotoutumisesta ja viranomaisten toiminnasta on kasvanut. Viranomaiset ovat saaneet palautetta kohderyhmältä ja osaaminen palveluiden kehittämisessä on syventynyt.
Järjestöjen ammattitaito yhtenä kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen toimijana on kasvanut. Hankkeen pitkän aikavälin saavutuksena on luottamuksen rakentuminen järjestöjen ja viranomaisten välille; asia, josta on yleisesti suurta hyötyä muissakin teemoissa kuin työllistymisen edistämisessä.