RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21984, Laatuhoiva - Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusimman työalabarometrin mukaan sairaanhoitajien tyytymättömyys työoloihin kasvaa. Työhyvinvointia tukeva toiminta ei ole riittävän suuunnitelmallista, työnohjausta ei ole riitttävästi saatavilla, päätöksenteko ei ole läpinäkyvää, ongelmiin ei riittävästi puututa ja työhön perehdytys on osin puutteellista. Hoivayrityksissä voi myös henkilöstön määrän ja ammattirakenteen osalta olla ristiriitaa suhteessa työn vaativuuteen. Työoloja heikentää myös pula ammattitaitoisesta ja tehtävään sopivasta, sitoutuneesta henkilökunnasta. Hoidon laatu kärsii, jos henkilöstö tekee työtään väsyneenä tai sairaana. Mikäli hoitajien työhyvinvointiin ja toimivaan työympäristöön ei kiinnitetä enemmän huomiota, niin allalle ei saada riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Terveydenhuollossa tulisi panostaa enemmän myös johtamiskäytäntöihin ja henkilöstön sitouttamiseen. Vetovoimatekijöihin panostava yritys ja organisaatio houkuttelee sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä, joiden työpanos näkyy parempana hoitotyön laatuna ja tuloksellisuutena. (Sairaanhoitajien työolobarometri 2018).

Hanke on ajankohtainen ja tärkeä, koska se pyrkii omalta osaltaan etsimään ratkaisuja hoivatyössä jaksamisen epäkohtiin. Hankkeen tavoitteena on sosiaali-ja terveysalan työntekijöiden työkyvyn ja työssa jaksamisen tukeminen, ja sitä kautta työn laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen ikääntyvien hoitotyössä. Hanke toteutetaan työpakettien avulla. Työpakettien sisällöissä painottuvat asiantuntijuuden kehittäminen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen, motivaation ja työssä jaksamisen edistäminen sekä digitaaliset menetelmät työhyvinvoinnin ja alan vetovoiman edistämisessä. Hankkeen tuloksena sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja sitoutuminen työhön on parantunut. Yhteiskehittämisen keinojen avulla haasteellisiin tilanteisiin on löydetty uudenlaisia työelämän laatua ja työn tulosta parantavia ratkaisuja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella sijaitsevat mikro-, pien- ja keskisuuret hoiva-alan yritykset, jotka tarjoavat palveluja erityisesti ikääntyneelle väestölle. Hanke kohdentuu 60%:n osuudella Pohjois-Pohjanmaalle (25 yritystä), 30%:n osuudella Kainuuseen (13 yritystä) ja 10%:n osuudella Lapin maakuntaan (4 yritystä). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla toimii yhteensä 54 ympärivuorokautista luvanvaraista palveluntuottajaa, joilla on 104 toimipaikkaa (tehostettu palveluasuminen, ympärivurokautinen laitoshoito jne.). Lisäksi ilmoituksenvaraisia palveluntuottajia on 27 kpl, joilla on 39 toimintayksikköä (mm. päivätoimintayksiköt, tukiasuminen ja palveluasuminen). Lisäksi kohderyhmään kuuluu kunnallisia ikääntyneiden hoiva-palveluja tarjoavia organisaatioita ja hoivayksiköitä.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa kiinnostusta yhteistyöhön ovat osoittaneet mm. Oulussa sijaitseva Mäntykoti, Oulun kaupungin hoivayksiköistä Rajakylän ja Intiön hoiva, Limingasta Joutsenkoti sekä Limingan kotihoito ja ODL:n hoivayksiköt. Lisäksi yhteistyöhön ovat lupautuneet Suomen Kristilliset Hoivakodit Kajaanista, Matero palvelukoti Suomussalmelta ja Betania lastenkotisäätiön vanhusten hoitoyksikkö Aamurusko Suomussalmelta.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hoiva-alan yritysten ja organisaatioiden kanssa. Hankkeen tuloksista hyötyvät ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvat hoiva-alan yritykset ja organisaatiot, mutta hankkeen tuloksia voidaan levittää osatoteuttajien toimesta laajemmin Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueille sekä valtakunnallisesti muun muassa Diakin kampusten kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat palvelujen piiriin kuuluvat ikääntyneet palvelujen käyttäjät hoivayksiköissä sekä kotihoidossa. Myös ikääntyneiden omaiset, alan opiskelijat, opetushenkilöstö sekä muut ikääntyvien parissa työskentevät ammattilaiset ja asiantuntijat kuuluvat hankkeen välilliseen kohderyhmään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 478 719

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 467 922

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 598 401

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 584 905

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson, Raahen, Oulunkaaren, Kajaanin, Haapavesi-Siikalatvan, Kehys-Kainuun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Oulun

Kunnat: Ii, Siikalatva, Kalajoki, Kärsämäki, Siikajoki, Lumijoki, Oulu, Pello, Hailuoto, Merijärvi, Muhos, Sievi, Oulainen, Simo, Ristijärvi, Raahe, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Tornio, Ylitornio, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Alavieska, Suomussalmi, Utajärvi, Keminmaa, Paltamo, Tervola, Kajaani, Liminka, Nivala, Sotkamo, Pudasjärvi, Vaala, Puolanka, Pyhäntä, Haapavesi, Pyhäjoki, Haapajärvi, Kemi, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 42

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 430

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toimintaympäristöä on kartoitettu. Hoiva-alalla työskentelevistä ja erityisesti terveysalan koulutukseen hakeutuvista opiskelijoista suurin osa on naisia. Sosiaali- ja terveysalalle tarvittaisiin enemmän miespuolisia opiskelijoita ja alan ammattilaisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Suurin osa ikääntyvien hoitotyössä työskentelevistä on naisia. Alalle tarvittaisiin lisää miespuolisia työntekijöitä ja erityisesti ikääntyneiden hoitotyöhön tarvitaan työhön motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä sukupuolesta riippumatta. Hanke voi lisätä alan ja ikääntyneiden hoitotyön kiinnostusta sekä miesten että naisten keskuudessa. Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa kohderyhmän tarpeiden mukaisesti, ja molemmat sukupuolet ovat tervetulleita hankkeen toimintaan mukaan. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena ei kuitenkaan ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan työhyvinvoinnin edistäminen sekä työelämän laadun ja työn tuloksellisuuden parantaminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	1
Hankkeessa huomioidaan luonto hyvinvointia lisäävänä ympäristönä sekä kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	2
Hanke hyödyntää toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan skypekokouksia, yhteisiä työskentelyalustoja ja etäohjausta. Liikkumisessa käytetään julkisia kulkuneuvoja silloin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	1
Hankkeessa huomioidaan luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille luontoa ja sen monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole merkitystä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	7
Hankkeessa toimitaan ensisijaisesti aineettomien tuotteiden ja palveluiden parissa. Hankkeessa hyödynnetään pääsääntöisesti digitaalisia materiaaleja jolloin jätteiden määrää vähenee välittömästi ja välillisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole merkitystä uusiutuvien energialähteiden käytön kannalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	8
Elinkeinorakenteen kannalta palvelujen merkitys ja ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa väestö-kehityksen seurauksena koko maassa kuten myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Pieniä ja keskisuuria paikallisia hoivayrityksiä ja organisaatioita tarvitaan, ja ne voivat pärjätä kilpailussa työvoimasta ja kannattavuudesta tarjoamalla vetovoimaisia työmahdollisuuksia ja laadukkaita palveluja. Hanke tukee em. tavoitteiden saavuttamista. Hanke noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	8
Hanke parantaa sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista, jolloin organisaatioiden palvelujen laatu paranee ja syntyy mahdollisesti uudenlaisia aineettomia tuotteita ja palvelukonsepteja.
Liikkuminen ja logistiikka	7	7
Hanke kohdentuu Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lapin maakuntaan, joten hanke edellyttää liikkumista, mutta hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon erilaisia verkkoalustoja, skype-kokouksia ja digitaalisia palveluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke edistää ikääntyvien hoitotyössä toimivan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön hyvinvointia, voimavaroja ja työssä jaksamista. Hanke vaikuttaa positiivisesti myös ikääntyneiden ja heidän läheistensä hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo. Hanke edistää työntekijöiden tasa-arvoisuutta hyödyntämällä toiminnassaan yhteiskehittämistä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia menetelmiä. Myös hoivapalvelujen käyttäjät ja heidän läheisensä otetaan mukaan hankkeen toimintaan ja kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kulttuuri (eri kulttuureista tulevat kollegat ja ikäntyneet) huomioidaan hankkeen toiminnassa siten, että tieto, ymmärrys, tuntemus, arvostus ja kunnioitus eri kulttureja kohtaan lisääntyy.
Kulttuuriympäristö	8	8
Kulttuuriympäristö lisää parhaimmillaan ihmisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Kulttuuriympäristöön lukeutuvat suojeltujen kohteiden lisäksi myös tavalliset arkiympäristöt (kuten työympäristöt ja ikääntyneiden asuinympäristöt). Hanke hyödyntää toiminnassaan ympäristöjen potentiaalia viihtyisyyden lisäämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
Ympäristöosaaminen	7	7
Hanke noudattaa kestävän kehityksen periaatteita toiminnassaan. Ympäristöosaamiseen kiinnitetään hankkeen aikana huomiota (esim. toiminta häiriötilanteissa, läheltä piti tilanteeet ym.).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tehtävänä oli etsiä ratkaisuja ikääntyvien hoivatyössä esiintyviin haasteisiin. Tavoitteena oli kehittää henkilöstön osaamista, työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista sekä työn ja toiminnan laatua ja tuloksellisuutta ikääntyneille hoivapalveluja tuotavissa organisaatioissa sekä laajemminkin sote-alalla. Sosiaali- ja terveysalan haasteeksi on muodostunut osaavan ja sitoutuneen henkilöstön puute, joten hankkeen toimenpiteillä etsittiin ratkaisuja myös osallistuvien hoivaorganisaatioiden veto- ja pitovoimaan. Hanke oli ajankohtainen ja tarpeellinen.

Hanke toteutettiin kuutena eri työpakettina. Työpaketti 1) Hankkeen hallinnointi; määritteli hankkeen hallinnon toteutuksen ja vastuut, 2a) Johtaminen, 2b) Hoitotyön asiantuntijuus, 3a) Yhteisöllisyys ja osallisuus, 3b) Työkulttuuri ja työilmapiiri työyhteisössä, 4a) Fyysinen työssä jaksaminen ja työn fyysisen kuormituksen keventäminen; Kinestetiikka- ja ergonomiakoulutus ja Hyvinvointiklinikat. 4b) Psyykkisen työssä jaksamisen vahvistaminen; Voimavaravalmennus ja 5) Työhyvinvoinnista veto- ja pitovoimaa digitaalisia menetelmiä hyödyntämällä.

Osa työpaketeista yhdistettiin sisällöllisiksi kokonaisuuksiksi: 2a & 5 muodostivat Johtamisen ja esimiestyön työpajaprosessin. 3b, 4a ja 4b muodostivat Hyvinvointia työyhteisöön kokonaisuuden. 2b Hoitotyön asiantuntijuus -kokonaisuuteen kuuluivat itsenäiset osa-alueet 1) Muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöinen kohtaaminen, 2) Ikääntyneen lääkehoidon erityispiirteet, 3) Ihmisten ja ikäpolvien monimuotoisuus ja 4) ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn edistäminen. 3a) Yhteisöllisyys ja osallisuus toteutettiin omana prosessinaan.

Työpaketit toteutettiin prosessinomaisesti hyödyntäen ratkaisuja tuottavan yhteiskehittämisen menetelmiä. Työpakettien sisältöjä kehitettiin hankkeen aikana hankkeen asiantuntijoiden kokemuksiin ja havaintoihin sekä kohderyhmältä saatuun palautteeseen perustuen. Jokaisesta työpaketista toteutettiin useampi samansisältöinen prosessi ja tarvittaessa prosessien sisältöä muokattiin niihin osallistuvien kohdeorganisaatioiden tarpeiden mukaiseksi. Hankkeen myötä saatujen kokemusten perusteella osaan työpaketeista suunniteltiin ja toteutettiin lisätoimenpiteitä: Digikoulu liittyen työpaketteihin 3a ja 5 sekä työnohjaus ulkopuolisena asiantuntijapalveluna kohdeorganisaatioiden johto- ja esihenkilöille (4b). Työpakettien työpajapäivistä suurin osa toteutettiin etäyhteydellä, mikä mahdollisti eri organisaatioiden työntekijöiden yhtäaikaisen työpajaan osallistumisen.

Hankkeen alussa työpaketeille laadittiin arviointisuunnitelmat, joissa määriteltiin työpakettikohtaiset arviointimittarit ja tavoitteet. Aineistoa tietojen ja taitojen kehittymisestä, toiminnan muutoksista ja työhyvinvoinnin lisääntymisestä hankkeen aikana kerättiin erilaisin Webropol-kyselyin, sähköpostitse, keskusteluin ja haastatteluin.

Hankkeella oli positiivisia vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointijohtamisen osaamiseen. Palautteen perusteella työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvät interventiot saivat aikaan muutosta joidenkin osallistujien omassa toiminnassa ja ajattelussa. Johtamisen ja esimiestyön prosessin lopputulosten vaikuttavuuden arviointi kuitenkin vaatisi pidemmän ajan seurannan. Hankkeen toimenpiteet (2b & 3a) vahvistivat hoitotyön asiantuntijuutta ja henkilöstön valmiuksia, aktiivisuutta ja innovatiivisuutta edistää iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Arviointiraportin mukaan työpaketeille 3b) ja 4b) asetetut tavoitteet toteutuivat: työn hallinta, työntekijöiden itseluottamus ja motivaatio sekä työyhteisöjen työilmapiiri ja työskentely yhteisiä tavoitteita kohti paranivat hankkeen toimenpiteiden myötä. Myös työpakettiin 4a osallistuneiden fyysinen työssä jaksaminen oli lisääntynyt. Työstä irrottautuminen vapaa-ajalla oli vähentynyt hankeaikana, vaikka toisaalta tulosten mukaan työstä palautumisen kainot ja taidot olivat lisääntyneet. Digikouluun osallistuneiden someosaaminen ja somen käyttäminen viestinnässä lisääntyivät. Arviointiraportin mukaan Digikoulun vaikutus veto- ja pitovoiman lisäämiseen on ollut mahdollista, mutta hankkeen alussa asetettujen mittareiden avulla sitä ei voida osoittaa. Palautteiden mukaan digitaitojen kehittyminen toi mukanaan myös positiivista mieltä, uusia voimavaroja ja näkökulmia. Taitojen kehittyminen lisäsi työhyvinvointia.

Kaikkien työpakettien sisällöt kokoava sähköinen julkaisu ”Osaamisella hyvinvointia ikääntyneiden palveluihin” esittelee hankkeen tuloksia, havaintoja ja suosituksia henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin sekä palveluiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi (liitteenä). Hankkeen asiantuntijat tuottivat hankkeesta kymmenen artikkelia eri julkaisukanavissa, joista osa julkaistaan syksyllä -22 hankkeen päättymisen jälkeen (kts. kohta 8.1). Hankkeen toiminnasta ja tuloksista viestittiin aktiivisesti Facebook-kanavalla ja nettisivuilla www.laatuahoivatyohon.fi. Nettisivuilla on julkaistu mm. Menetelmäpankki, joka tarjoaa ikääntyneiden parissa työskenteleville hoitajille ideoita, vinkkejä ja menetelmiä ikääntyneiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseen sisältäen myös Hotus -hoitosuosituksia. Hankkeen aikana tuotettiin 39 videota mm. asiakkaan liikkumisen avustamisesta, hoitotyön asiantuntijuuden ja työntekijän fyysisen työkyvyn edistämisen aihepiireistä ja ne on julkaistu hankkeen omalla Youtube-kanavalla. Koulutuskuntayhtymä OSAOn lehtorit ovat hyödyntäneet lähihoitajien koulutuksessa asiakkaan liikkumisen avustamisen -videoita, jotka saadun palautteen mukaan soveltuvat hyvin opetukseen.

Hanketta esiteltiin Pohjois-Suomen hoitotiedepäivillä -21 sähköisellä posterilla ja hankkeen asiantuntijan puheenvuorolla. Hanke oli esillä myös Pohjois-Suomen Kehittyvä vanhustyö -22 tapahtumassa. Hanke järjesti keväällä -22 Laatua hoivatyöhön -seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen havaintoja, suosituksia ja tuloksia. Hanke järjesti myös webinaareja yhteistyössä toisten, samaan aihealueeseen liittyvien hankkeiden kanssa.

Hankkeen tulosten kokoavan arvioinnin toteutti touko-elokuussa -22 asiantuntija, joka ei osallistunut muuhun hankkeen toimintaan, mikä lisäsi arvioinnin objektiivisuutta. Arvioinnista on laadittu erillinen raportti, joka on tämän loppuraportin liitteenä.
Arviointiraportin loppulausunnon mukaan hankkeen toimienpiteillä edistettiin ja saavutettiin hankesuunnitelman tavoitteita: ”Kehittämisellä tavoiteltujen vaikutusten arvioinnissa käytetyn aineiston, haastattelujen ja hankkeen asettamien mittareiden mukaan henkilökunnan osaaminen, työhyvinvointi ja työn laatu ovat parantuneet hankkeeseen osallistuneiden ikääntyneiden palvelujen hoivaorganisaatioissa hankkeen toimenpiteiden ansiosta. Veto- ja pitovoiman vahvistumisen osoittaminen vaatisi ilmiön todentamiseksi pidemmän ajan ja soveltuvan aineiston. Hankkeen interventioiden voidaan kuitenkin olettaa pitkällä aikavälillä vaikuttavan myös ko. hoivaorganisaatioiden veto- ja pitovoiman vahvistumiseen.” Toteutuneet konkreettiset muutokset ja vaikutukset on eritelty raportissa kunkin työpaketin kohdalla.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat