Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21987

Hankkeen nimi: Vast vastensa -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 15.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Salon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Jakeluosoite: Tehdaskatu 2

Puhelinnumero: 02-7781 (vaihde)

Postinumero: 24100

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: http://www.salo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhikki Lehtonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhikki.lehtonen(at)salo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7782050

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vast vastensa -käsi kädessä -hankkeen päätavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeessa toteutetaan Suomen romanipoliittisen ohjelman 2018 -2022 tavoitteita. Hankkeen kohdennetut toimenpiteet edistävät romanien sosiaalista osallisuutta, parantavat työ- ja toimintakykyä sekä vähentävät syrjäytymistä.
Hanke toteutetaan Salon ja Rauman seudulla. Päätoteuttajana on Salon kaupunki ja osatoteuttajana Rauman seudun katulähetys ry. Hankkeen suunnittelussa on kuultu alueiden romaneja, Kromana ry:tä, Salon seudun romanit ry:tä sekä muita yhteistyökumppaneita. Hankkeen tavoitteissa ja toimenpiteissä on huomioitu paikkakuntakohtaisia tarpeita.

Hankkeen toimenpiteinä kehitetään yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä päiväkeskustoimintaa osana sosiaalisen kuntouksen kehittämistä. Lisäksi kootaan keskeisimmistä toimijoista toimijaverkosto tukemaan romanien sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Hankkeessa hyödynnetään romanien omaa toimijuutta ja kokemusasiantuntijuutta.

Hanketoiminnan tuloksina paikkakuntien romaniyhteisöjen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallisuus on kasvanut, hankkeen asiakkaiden elämänlaatu on parantunut, sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ja työtapoja on kehitetty vastaamaan romanien tarpeisiin, yksilö- ja ryhmätoiminnan toimintamalleja on kehitetty ja toimijaverkostoa on koulutettu romanien sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi. Länsi-Suomen alueelle on kehitetty romanityön yhteistyöverkostoa ja aktivoitu romaneja toimimaan paikallisen ja alueellisen romanityön kehittäjinä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toteutusalueella asuvat romanit ja romanijärjestöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat kuntien eri palvelualueet (sosiaali- ja terveys-, työllisyys- ja nuorisopalvelut), kansalaisjärjestöt, yhteistyökumppanit, päättäjät ja viranomaiset, joiden tietous romanikulttuurista ja romaniyhteisön tilanteesta lisääntyy hankkeen aikana. Tämän myötä palveluja pystytään kohdentamaan tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan romaniyhteisön tarpeita. Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut heikommassa asemassa olevat ryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 118

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 171

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 225 773

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 208 060

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi, Satakunta

Seutukunnat: Salon, Rauman

Kunnat: Salo, Eura, Rauma, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suunnitteluvaiheessa on kiinnitetty huomiota Romanien hyvinvointitutkimus Roosan-perustuloksiin 2017 -2018 (THL), joissa todetaan romaninaisten olevan eri ikäryhmissä romanimiehiä alttiimpia moniperustaiselle syrjinnälle ja kokeneen miehiä enemmän epäoikeudenmukaista kohtelua palveluissa sekä kokevan köyhyyttä enemmän kuin miehet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtioneuvoston selonteossa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 7/2010 todetaan, että romanipolitiikassa tarvitaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja huomion kiinnittämistä romaninaisten kokemaan kaksinkertaiseen syrjintään yhtäältä sukupuolen ja toisaalta etnisen taustan vuoksi. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään Tasan yhdessä -työkalua.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteet ja toiminta keskittyvät romaniyhteisön sosiaalisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa tuotetaan sähköisiä materiaaleja ja pyritään vähentämään paperitulosteita. Hankkeen osatoteuttajien yhteydenpitoa ja hankkeen seminaareja toteutetaan osin sähköisin välinein. Hankkeen kokouksiin voi osallistua AC-järjestelmän kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Sähköisten työskentelyalustojen ja etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Hankkeen tiedotusta hoidetaan mahdollisimman paljon verkkopohjaisia välineitä käyttäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön eikä hankkeen toiminta kohdistu luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö on toimintaa ohjaava arvo.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista ja toimitaan niiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen ja -materiaalien sekä oppimisen välineiden käyttöä. Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen toteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen toteuttajat välttävät turhaa sähkönkulutusta ja sammuttavat valot ja laitteet yöksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Hankkeen toiminnan myötä saadaan työvoiman ulkopuolella olevia romaneja ohjattua kohti työelämää. Heillä on paljon merkittävää kokemusasiantuntijuutta, jota voidaan hyödyntää esim. palveluiden kulttuurisensitiivisyyden kehittämisessä. Hankkeen toimenpiteet toteutuvat kuntien ja järjestöjen yhteistyönä ja hyödyntävät siten alueellista ja paikallista osaamista sekä vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeessa tuotettavilla tukimuodoilla ja muilla toimenpiteillä parannetaan romaniasiakkaiden, palvelualueiden ja yhteistyökumppanienosaamista. Hankkeessa tuotetaan sosiaalista osallisuutta tukevia rakenteita ja materiaaleja. Samalla kehitetään välillisesti palveluita ja yhteistyöverkostoja sekä niiden toimintakäytänteitä. Hankkeessa syntyvät toimintamallit kuvataan systemaattisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muualla. Hankkeen tuloksia levitetään laajan verkoston kautta eri puolille Länsi-Suomen aluetta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikat valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettaviin paikkoihin. Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa lisätään romanien hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja osallistumista kehittämällä edelleen sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ja matalan kynnyksen palveluja. Hanketoiminta parantaa romanien tiedonsaantia yhteiskunnan palveluista ja niiden saavutettavuutta. Yksilöllisellä asiakastyöllä tehdään asiakkaan tarpeisiin omiin tarpeisiin vastaava suunnitelma, jonka toteuttaminen parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoittena on romaneiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hanke edistää romanitaustaisten henkilöiden osallistumista palveluihin ja tasa-arvoista mahdollisuutta työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Kansainvälisen romaninaisten foorumin (syksy 2013) loppuasiakirjassa on suositukset romaninaisten osallisuuden lisäämiselle. Hankkeessa pyritään asiakasohjauksen avulla lisäämään romaninaisten ja miesten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasa-arvoisempiasema yhteiskunnassa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan käyttäjälähtöisyys, kulttuurisensitiivisyys ja palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Hankkeeseen rekrytoidaan romanitaustaisia työntekijöitä ja tavoitteena on heidän pysyvä työllistymisensä toteuttajaorganisaatioiden palvelukseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen päätavoitteena on romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on parantaa työ ja toimintakykyä. Hankkeen kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että romaneilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saavuttaa yhteiskunnan palvelut ja edetä niissä työllistymiseen saakka. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, moninaisuuden oivaltamista sekä lisää palveluntuottajien, julkisten palvelujen ja yhteistyökumppanien henkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä romanitaustaisia asiakkaita. Em. ymmärrys positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksista lisääntyy. Hanke lisää romanien ja valtaväestön välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä toistensa kulttuureista ja toimintatavoista.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena ja inhimillisenä pääomana. Se on tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä (Lumio 2009). Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa romanit ovat keskeisiä toimijoita ja heidän osaamisensa rikastuttaa kaupunkien, järjestöjen ja yhteistyökumppanien työskentely-ympäristöä ja -kulttuuria. Hankkeessa luotuja toimintatapoja voidaan hyödyntää myös muiden heikommassa asemassa olevien henkilöiden kanssa tehtävässä työssä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke on ympäristöosaamisen kannalta neutraali.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vast vastensa -käsi kädessä -hankkeen päätavoitteena oli romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeessa toteutettiin Suomen romanipoliittisen ohjelman 2018 -2022 tavoitteita ja toimeenpanoa. Sen tueksi määriteltyjä perusperiaatteita noudatettiin hankesuunnittelussa ja hankkeen toteuttamisessa osallistamalla ja sitouttamalla romaniväestöä omien asioidensa kehittämiseen, vahvistamalla romanijärjestöjen ja -yhteisöjen toimintakykyä ja osaamista sekä valmiutta yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Yhtenä tärkeimpänä seikkana voidaan pitää paikkakuntien romanien aseman parantamiseksi suunnattujen toimien tarvelähtöisyys, jolle toteutettavat toimenpiteet rakennettiin. Hanketoimintaa toteutettiin Salossa ja Rauman seudulla (Rauma, Eura ja Eurajoki).
Tavoitteen saavuttamiseksi hanketoiminta jaettiin neljään päätoimintaan, jotka olivat:
1) Jalkautuva asiakastyö
Hankkeen työntekijät jalkautuivat romanikoteihin Salossa ja Rauman seudulla. Kotikäyntien aikana kerrottiin hankkeen toiminnasta, tarjottiin asiakkuutta hankkeessa ja tehtiin alustava kartoitus asiakkaiden elämäntilanteesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta esimerkiksi koulutukseen tai työllistymiseen liittyvissä asioissa sekä tehtiin alustavaa suunnitelmaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tuen tarvetta ilmeni sosiaali-, koulutus- ja työllisyyspalvelujen saavutettavuudessa, erityisesti sähköisten palvelujen osalta, sekä terveyspalveluissa.
2) Ryhmätoiminnan kehittäminen
Hankkeessa kehitettiin romaneille suunnattua omaa ryhmätoimintaa, jota toteutettiin päiväkeskuksissa tai muussa toimintaan soveltuvassa tilassa, kuten kansalaisopistolla. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli aktivoida asiakkaita osallistumaan yhteisiin ryhmiin, lisätä osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Toiminta sisälsi mm. käsitöitä, liikuntaa, yhteistä ruoanlaittoa ja keskusteluja eri teemoista.
3) Päiväkeskustoiminnan kehittäminen
Raumalla pyrittiin kehittämään jo olemassa olevia päiväkeskuksen palveluja paremmin vastaamaan romanien tarpeisiin. Salossa avattiin romaneille suunnattu matalan kynnyksen päiväkeskus tammikuussa 2021. Toiminta osoittautui menestykseksi ja siitä kehittyi paikkakunnan romaneille yhteinen kokoontumistila, josta sai ohjausta ja tukea erilaisiin asiointeihin. Näistä esimerkkeinä terveyspalveluissa tai te-toimistossa asiointi. Päiväkeskus oli avoinna kolmena päivänä viikossa ja siellä asioi 6-20 henkilöä päivittäin. Päiväkeskus tarjosi kävijöille mahdollisuuden tavata muita ihmisiä ja asiakaspalautteen perusteella voidaan todeta, että kävijöille syntyi vahva ryhmään kuulumisen ja vertaisuuden tunne.
4) Toimijaverkoston kokoaminen paikkakuntien romanityön tueksi
Hankkeessa koottiin toimijaverkostoa tukemaan paikkakunnilla tehtävää romanityötä. Ryhmään kuului edustajia kuntien eri palvelualoilta, seurakunnista, järjestöistä ja hankkeista. Verkostotoimijoille tarjottiin koulutusta romanikulttuurista.
Koronapandemia ja siitä aiheutuneet rajoitukset vaikeuttivat hankkeen toimintaa paljon. Etätyösuositus ja kokoontumisrajoitukset hankaloittivat asiakastapaamisia, ryhmä- ja päiväkeskustoiminnan järjestämistä ja verkostoitumista.. Asiakkaiden kohtaaminen etäyhteydellä ei ollut luonteva tapa hoitaa yhteydenpitoa ja asiakkailla saattoi olla puutteelliset mahdollisuudet tai taidot hyödyntää etäyhteyksiä.
Hankkeessa todettiin romanityön hyviksi käytänteiksi seuraavat asiat:
- romanien tarpeiden kuunteleminen ja romanien osallistaminen suunniteltaessa ja toteutettaessa heille suunnattua toimintaa
- romaniyhteisöstä tulevien työntekijöiden rekrytoimisella kyetään saavuttamaan yhteisö ja heidän luottamuksensa paremmin. Työntekijällä tulee olla riittävä herkkyys ja puolueettomuus yhteisön sisäisiä tilanteita tai haasteita käsiteltäessä.
- jalkautuva ja etsivä asiakastyö auttaa kohtaamaan asiakkaat ja kartoittamaan heidän tarpeitaan.
-romaneille suunnatun oman ryhmätoiminnan todettiin osallistavan paremmin kuin kaikille avoin ryhmätoiminta.
- matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta osoittautui todelliseksi menetykseksi. Se tarjosi mahdollisuuden kohdata muita ja vähensi osaltaan yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja tasasi kaikille avoimen toiminnan avulla yhteisön sisäisiä eroavaisuuksia. Lisäksi se tarjosi vertaisuuden kokemuksia. Toimintaa suositellaan käytettäväksi myös muille kohderyhmille.
- toimijaverkostotyö tuki kehittämishankkeen tavoitteita. Se juurtuu osaksi pysyviä rakenteita ja paikkakuntien romanityötä.
- kehittämishanke tarjosi tarpeellisen lisäpalvelun niille, jotka tarvitsivat ohjausta ja tukea julkisten palvelujen saavuttamiseen.
- romanit kokivat paikkakuntien yhteisöjen tiivistyneen ja omasta yhteisöstä saatavan tuen kasvaneen. Tämä vähensi myös yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia.
- romaniyhteisön sosiaalinen pääoma elpyi ja vahvistui hankkeen toimintojen seurauksena
- palvelujen tarjoajille oli saatavilla koulutusta romaniasioihin liittyen
Saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että hankkeen tavoitteet saavutettiin hyvin. Paikallista romanityötä kehitettiin yhdessä romaniyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeeseen osallistuneet romanit toivoivat vastaavan toiminnan jatkuvan paikkakunnilla edelleen.