Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21989

Hankkeen nimi: SOSRAKE-osaamisverkosto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 28.2.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1545056-5

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 34 A 2. krs

Puhelinnumero: 044 074 4674

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.isonet.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Surakka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.surakka(at)isonet.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 074 4674

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), 0825508-3
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, 2496986-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SOSRAKE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) alueella käytännön työelämässä toimivan sosiaalialan henkilöstön osaamista, ymmärrystä ja toimintaa aikuisten parissa tehtävässä sosiaalialan rakenteellisessa työssä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tukea toimijoita rakenteellisen työn jatkuvassa oppimisessa ja kehittämisessä. Sosiaalialalla on yhteiskunta- ja sosiaalipoliittinen rooli: rakenteellinen työ tähtää syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn, vähentämiseen ja poistamiseen yhteiskunnassa. Tilastojen valossa Itä-Suomi näyttäytyy alueena, jonka aikuisväestöllä on keskimääräistä yleisemmin erilaisia vakavia vaikeuksia selviytyä elämässään.

SOSRAKE-hankkeessa kehitetään sosiaalialan tarvitsemaa uudenlaista osaamista ja jaettuun tietoon perustuvaa monitoimijaista yhteistyötä sekä yhteisen toiminnan digitalisaatiota. Näin alalla kyetään vastaamaan väljästi asutun laajan alueen palvelukysyntään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankkeessa tehtävä kehittämistyö etenee kokonaisuutena kolmen työpaketin avulla siten, että jokainen osatoteuttaja on mukana yhteisessä työssä parhaiten organisaationsa perustehtävää ja osaamisen kehittämisen tarpeita palvelevissa rooleissa.

Hankkeen työpaketit ovat:
I) Sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkoston muodostaminen ja verkoston toiminnan kehittäminen,
II) Rakenteellisen työn osaamiskartoituksen suunnittelu ja toteutus sekä
III) Rakenteellisen työn osaamisen kehittäminen valmentamalla, kokeilemalla ja arvioimalla.

Työpaketti I toimii hankkeessa ns. sateenvarjona kaikille kehittämistoimenpiteille. Työpaketissa muodostetaan sosiaalialan rakenteellisen työn osaamisverkosto, joka toimii digitaalisella oppimisalustalla. Alustaa hyödynnetään kaikessa hankkeen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, koulutusmateriaalien työstämisessä sekä valmennus- ja koulutuskokonaisuuden pilotoinnissa. Osaamisverkosto ylittää sosiaalialan käytännön työn asiakaslähtöisen kehittämisen sekä tutkimuksen ja koulutuksen raja-aidat hyödyttäen kaikkia osapuolia.

Työpakettien II ja III sisältämät kehittämistoimenpiteet on jaoteltu viiteen eri vaiheeseen seuraavasti:
- Vaihe 1: kohderyhmänä olevien sosiaalialan ammattilaisten osaamiskartoitus ja nykytilanteen sekä osaamisen vahvistamistarpeiden hahmottaminen
- Vaihe 2: sosiaalialan rakenteellisessa työssä tarvittava tieto ja sen kokoaminen
- Vaihe 3: sosiaalialan rakenteellisen työn tietojen työstäminen käyttöä varten
- Vaihe 4: sosiaalialan rakenteellisella tiedolla vaikuttaminen
- Vaihe 5: sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuuden pilotointi.

Sosiaalialan ammattilaisten osaamiskartoituksen perusteella (vaihe 1) laaditaan tarkemmat koulutus- ja valmennussuunnitelmat kolmesta rakenteellisen työn kannalta keskeisimmästä osaamisen osa-alueesta (vaiheet 2-4).

Työpakettien tuloksena SOSRAKE-hankkeessa kehitetään viiden opintopisteen laajuinen sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuus. Tätä suunnitellaan lisättäväksi hankkeen päätyttyä ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan monimuoto- ja/tai etäopintoina. Hankkeen lopputuotoksena saadaan myös koulutusmateriaalina tuotettu ammattilaisen käsikirja/opas rakenteellisen työn tueksi työntekijöille ja opiskelijoille.

Kehittämisvaiheissa 2-4 yhdessä luotu osaaminen kootaan sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutussisällöiksi ja pedagogiseksi suunnitelmaksi. Valmennus- ja koulutuspilottiin osallistuu kyselyyn (ISOn toteuttama 12/2019-1/2020) vastanneiden sosiaalialan organisaatioiden henkilöstöä sekä sosiaalialan opiskelijoita.

ISO toimii hankkeen päätoteuttajana ja hallinnoijana. ISO johtaa, koordinoi ja edistää hankkeen osapuolten yhteistyötä sekä vahvistaa rakenteellisen työn sisällön ja toteutuksen systemaattista kehittämistä. ISO vastaa osaamisverkoston tarvitseman digitaalisen työskentelyalustan kehittämisestä. Lakisääteisenä alueellisena kehittämisorganisaationa ISO huolehtii myös SOSRAKE-hankkeen kytkemisestä laajempaan sosiaalihuollon ajankohtaiseen kehittämiseen valtakunnallisesti (esim. ministeriöt, muut sosiaalialan osaamiskeskukset), alueellisesti (ylimaakunnallisesti mukaan luettuna Itä- ja Keski-Suomen sote-yhteistoiminta-alueen avaintoimijat) ja paikallisesti (esim. sote-järjestämisestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa). Kaikki ISOn toiminta-alueen 53 kuntaa/sote-kuntayhtymää ovat ISO-yhdistyksen jäseniä.

SOSRAKE-hanke toteutetaan monitoimijaisesti yhteistoiminnallisena kehittämisenä, jossa ovat mukana aikuisille kohdennettujen sosiaalipalvelujen henkilöstö sekä sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittäjätahot. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), joissa toteutetaan hankkeen eri kehittämisvaiheisiin sovitettuja käytännön työn kokeiluja henkilöstön rakenteellisen työn osaamisen vahvistamiseksi alueensa työikäisen väestön palveluissa.

Osatoteuttajista Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak) ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) toimivat hankkeessa koulutuksellisina asiantuntijoina ja vastaavat yhdessä ISOn kanssa muun muassa eri kehittämisvaiheisiin sisältyvien työ- ja valmennuspajojen ohjaamisesta. Yhteistyössä ISOn kanssa Diak ja Xamk tekevät hankkeessa sosiaalialan rakenteellisen työn valmennus- ja koulutuskokonaisuuden suunnitelman, kokoavat hankkeen aikana kehitetyn ja opitun yhteen sekä toimittavat rakenteellisen työn käsikirjan sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Lisäksi Diak ja Xamk rakentavat hankkeessa ISOn kanssa rakenteellisen työn verkkokoulutuksen kokonaisuuden digialustaa hyödyntäen sekä toteuttavat valmennus- ja koulutuspilotin ja arvioivat sen. SOSRAKE-hankkeessa aikuisten parissa tehtävässä sosiaalialan työssä syntyvät kokeilut sekä osaamisverkostossa tapahtuva koulutuksen kehittäminen yhdistyvät kattavaksi, monipuoliseksi ja monisuuntaiseksi tiedonvaihdoksi. Hankkeen toteuttajien yhteistyötapa vahvistaa tehokkaasti koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu myös Diakin ja Xamkin sosiaalialan lehtoreita ja sosiaalialan opiskelijoita, jotka osallistuvat hankkeen eri kehittämisvaiheisiin. Opiskelijat osallistuvat hankkeen työpajoihin ja toteuttavat niiden pohjalta opettajiensa ohjauksessa rakenteellisen tiedon keruuta erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Kehittämisvaiheessa 4 sosiaalialan vaikuttamistyöhön liittyvä valmennus integroidaan opiskelijoiden opintoihin, joiden aikana opiskelijat testaavat erilaisia vaikuttamiskanavia ja kehittämisvaiheessa 5 opiskelijat suorittavat valmennus ja koulutuskokonaisuuden sekä osallistuvat pilotin arviointiin.

SOSRAKE-hankkeen eri kehittämisvaiheissa ovat tiivisti mukana myös hankkeen avainkumppanit (8), joita edustavat kunnista- ja kuntayhtymistä Kuopion kaupunki, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä, Keiteleen kunta, Puolangan kunta, Siun sote -kuntayhtymä, Sosteri-kuntayhtymä, Varkauden kaupunki ja KYS. Järjestöistä (3) SOSRAKE-avainkumppaneina ja asiakasrajapinnassa toteutettavan tiedon tuottamisen kehittämiskumppaneina toimivat Mikkelin Toimintakeskus ry, Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry ja Sotkamon Mielenterveyden tuki ry. Koulutusorganisaatioista SOSRAKE-avainkumppanina ja vaikuttavuustiedon tuottamisen kehittämiskumppanina toimii Itä-Suomen yliopisto (UEF).

Yhteishankkeen tuloksena sosiaalialan rakenteellisen työn osaaminen ja jatkuva, monitoimijainen yhteiskehittäminen vahvistuvat Itä-Suomessa. Sosiaalialan henkilöstö saa konkreettista tukea ja luotettavaa ajantasaista tietoa kehittääkseen rakenteellisen työn osaamistaan joustavasti, edullisesti ja asiakaslähtöisesti. Uusi digitaalisuuteen perustuva osaamisverkosto mahdollistaa osaamisen kehittämisen paremman saavutettavuuden (aika- ja paikkariippumattomuus), yhtenäisyyden ja kustannustehokkuuden. Asiakasprosessien vaikuttavuus paranee ja asiakkaiden osallisuus aikuisille kohdennettujen palveluiden ja tuen kehittämisessä lisääntyy. Monitoimijaisen yhteistyön keskinäinen työnjako selkiytyy, jolloin päällekkäinen työ vähenee sekä toisaalta palveluiden ja tuen kohdentuminen ja oikea-aikaisuus paranevat. Tutkimus-, koulutus- ja kehittämistahojen työelämäsuhteet vahvistuvat. Sosiaalialan yhteiskuntapoliittinen vastuu konkretisoituu ja vahvistuu, jolloin syrjäytymistä ja eriarvoisuutta aiheuttavia rakenteita on mahdollista muuttaa tehokkaammin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat Essoten ja Kainuun soten kokeiluissa aikuisten parissa toimivat sosiaalialan työntekijät, jotka työskentelevät pääasiassa aikuissosiaalityössä, mielenterveys- ja päihdetyössä ja TYP-palveluissa sekä heidän esimiehensä. Diakin ja Xamkin osahankkeissa kohderyhmänä ovat edellä mainitut kokeilualueiden työntekijät sekä hankkeen tavoitteiden kannalta keskeinen opetushenkilöstö ja opiskelijat näissä oppilaitoksissa.

Varsinaista kohderyhmää ovat myös hankkeen avainkumppanit ISOn toiminta-alueella sekä koulutus- ja valmennuskokonaisuuden pilotointiin osallistuvat sosiaalialan ammattilaiset ISOn toiminta-alueella. Kuntien ja kuntayhtymien avainkumppaniorganisaatioista kohderyhmään kuuluvat avainkumppaneiden yhteyshenkilöt sekä muut organisaatioista osallistuvat työntekijät. Kunnista ja kuntayhtymistä avainkumppaneina toimivat hankkeessa Kuopion kaupunki, Keiteleen kunta, Puolangan kunta, Siun sote -kuntayhtymä, Sosteri-kuntayhtymä, Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä ja KYS.

Avainkumppaneina toimivista järjestöistä kohderyhmään kuuluvat samoin yhteyshenkilöt ja muut mahdolliset henkilökunnan edustajat. Järjestöistä hankkeen avainkumppaneita ovat Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry Kuopiosta, Mikkelin Toimintakeskus ry ja Sotkamon Mielenterveydentuki ry. Myös Itä-Suomen yliopiston yhteyshenkilö on hankkeen varsinaista kohderyhmää.

SOSRAKE-hankkeen avainkumppaneiden rooleja on avattu tarkemmin kohdassa 6.1 (hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat ISOn toiminta-alueella sosiaalialan palveluita käyttävät ja tarvitsevat asiakkaat sekä kuntien, kuntayhtymien ja sidosryhmien henkilöstö ja päätöksentekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 785 975

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 958

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 894 077

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 343 906

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Joensuun, Keski-Karjalan, Mikkelin, Kuopion, Ylä-Savon, Kajaanin, Savonlinnan, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Tohmajärvi, Enonkoski, Paltamo, Hirvensalmi, Pieksämäki, Outokumpu, Kangasniemi, Liperi, Lieksa, Mäntyharju, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pertunmaa, Suomussalmi, Nurmes, Joensuu, Ristijärvi, Siilinjärvi, Puumala, Kontiolahti, Rääkkylä, Mikkeli, Sulkava, Kuopio, Polvijärvi, Juuka, Pielavesi, Varkaus, Puolanka, Kajaani, Ilomantsi, Heinävesi, Sotkamo, Kitee, Juva, Vieremä, Savonlinna, Joroinen, Hyrynsalmi, Kuhmo, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 223

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Laajamittaista toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty, mutta suuntaa antavaa kartoitusta on tehty. Hankkeen kohderyhmistä sosiaalialan työntekijöistä sekä oppilaitoksen opetushenkilöstöstä ja opiskelijoista suurin osa on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu hankkeessa siten, että sukupuolisensitiivinen orientaatio on mukana kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuvat työntekijät sekä oppilaitosten opettajat ja opiskelijat edustavat molempia sukupuolia, joskin heistä valtaosa on naisia. Kokeiluissa ja kehittämisessä vaikutetaan tasaisesti eri sukupuoliin ja kehittämistyötä tehdään huomioiden sukupuolten näkökulmat. Hankkeessa pyritään siihen, että hankkeessa työskentelisi eri sukupuolten edustajia. Tärkeintä sukupuolinäkökulmassa on, että hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä naisiin että miehiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee molempia sukupuolia tasapuolisesti. Hankkeen luonteesta johtuen tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa rakennetaan digitaalinen alusta kehittämistyön tueksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Hankkeessa hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Hankkeella on mahdollista vaikuttaa kasvihuonekaasujen vähenemiseen lisäämällä digitaalisia koulutusmahdollisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa pyritään minimoimaan esimerkiksi paperitulosteiden määrää. Materiaalien tuottamisessa painotetaan sähköistä toteutusta. Painettavat materiaalit pyritään tuottamaan uusiomateriaaleista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään paikallisia resursseja ja palveluja huomioiden kilpailulainsäädäntö. Työelämäsuhteiden vahvistuminen ja sosiaalialan työn vetovoimaisuuden lisääminen palvelelevat myös toiminta-alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 4
Hanke kehittää aineettomia tuotteita ja palveluja (uudet työskentely- ja toimintamallit, osaamisen tueksi digitaalinen alusta). Hanke vahvistaa työntekijöiden osaamista ja aineetonta pääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Hanketoimijoiden turhaa liikennöintiä vältetään ottamalla käyttöön sähköinen ja mobiilipohjainen viestintä ja yhteydenpito mm. digitaalisen oppimisalustan kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Hanke edistää hyvinvointia ensisijaisesti välillisesti vahvistamalla työikäisten hyvinvointia tukevien palveluiden ja tuen tietoperustaa sekä niihin liittyvän rakenteellisen työn osaamista syrjäytymisen ehkäisyssä. Hankkeessa kehitetään lisäksi työtapoja, jotka tukevat asiakkaiden osallisuutta omaa tilannettaan ja tuen tarpeitaan koskevan tiedon tuottamisessa. Laajemmin hankkeessa tehtävä verkostojen rakentaminen tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja sen myötä kuntalaisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Sosiaalialan työntekijöiden rakenteellisen työn osaamisen vahvistaminen mahdollistaa lähtökohdat sujuvammille, yhdenmukaisemmille ja asiakaslähtöisemmille palveluprosesseille hankkeen toiminta-alueella. Kehittämistyön myötä myös asiakkaiden asema työikäisten parissa tehtävässä sosiaalialan työssä paranee ja tasa-arvoisuus suhteessa työntekijöihin vahvistuu, kun ihmisen omaa hyvinvointia ja tuen tarpeita koskevaa tietoa osataan hyödyntää paremmin ratkaisuita mietittäessä. Edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden asemaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanketyössä huomioidaan erilaisista lähtökohdista tulevien osallistujien osaaminen ja tieto. Kohderyhminä olevien sosiaalialan ammattilaisten sekä oppilaitosten opettajien ja opiskelijoiden ymmärrys työikäisen väestön tuen tarpeista vahvistuu ja monitoimijaisesti kehitettäviä ratkaisuja koskeva osaaminen paranee, mikä edistää osaltaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 2
Eri toimijoiden välisen yhteistyön sekä ihmisten osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeessa kannustetaan ihmisiä löytämään ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-