Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21990

Hankkeen nimi: URAOHJAUSTA TYÖPAIKALLA

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2020 ja päättyy 2.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työväen Sivistysliitto TSL ry, ruotsiksi Arbetarnas Bildningsförbund ABF rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0215382-8

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18-20A

Puhelinnumero: 044 5122062

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.tsl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mervi Hannele Ylitalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekeskuksen päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.ylitalo(at)tsl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5122062

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen ammattikorkeakoulu, 1015428-1
Careeria Oy, 2918298-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Uraohjausta työpaikalla" on Työväen Sivistysliitto TSL:n (päätoteuttaja), Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Careerian (osatoteuttajat) yhteishanke. Hanke vahvistaa oppilaitos-työelämäyhteistyötä ammatillisen osaamisen ja kompentenssien päivittämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa tuodaan uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen palvelut helpottamaan rakennemuutoksen vaikutuksia palvelu- ja ravintola ja kunta-aloille. Hankkeessa toteutetaan yrityksille suunnattua alakohtaista ennakointityöskentelyä tunnistamalla niin alakohtaisia kehitystrendejä kuin työpaikan henkilöstön osaamistarpeita.

Rakennemuutoksella tarkoitetaan useiden rinnakkaisten ilmiöiden vaikutusta työn tekemisen muotoihin ja tapoihin. Yrityksissä tämä näkyy osaamisvajeena, rekrytointivaikeuksina ja heikkenevänä tuottavuutena. Työntekijän näkökulmasta kyse on uraan liittyvästä riskistä. OECD:n arvion mukaan automaatio uhkaa noin 6,5 prosenttia työtehtävistä ja jollain tapaa noin 21 % työtehtävistä tulee muuttumaan 10-20 vuoden kuluessa. Opetushallituksen ennakointiryhmän mukaan 30-50% yrityksistä kertoo kyselyissä, osaavan työvoiman puute olevan este kasvulle.

Ratkaisuna tällaisen rakennemuutoksen haasteisiin on henkilöstön vahva osaaminen ja sen jatkuva päivittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen toimenpideohjelman väliraportissa korostettiin lisä- ja uudelleenkoulutuksen tarvetta merkittäväksi Suomen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta. Väliraportissa todetaan selkeästi, että pelkästään nuoriin ikäluokkiin kohdistuvalla koulutuksella ei tätä vajetta pystytä kattamaan vaan koulutusta täytyy tapahtua myös työelämässä.

Tuore ammatillisen koulutuksen uudistus on vahvistanut tätä toimintaa työelämässä mutta tuoreiden selvitysten mukaan (TTL 2018; OAJ 2019) työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa on merkittäviä haasteita. Suurin osa näistä liittyy resursseihin työpaikalla ja työpaikan sekä oppilaitoksen yhteistyöhön.

Uraohjausta työpaikalla -hankkeessa yhdistetään rakennemuutokseen liittyvä toimialakohtainen ennakointitieto työelämälle tarjottuna ennakointityöskentelynä. Tämän työskentelyn tuloksena hankkeessa mukana olevat työpaikat saavat rakennettua omaa alaa koskevaa tulevaisuusperspektiiviä ja selvitettyä lyhyen ja keskipitkän aikavälin mahdollisia osaamistarpeita. Ennakointityöskentely liitetään osaksi työpaikalla tehtävää osaamistarvekartoitusta ja siihen yhdistettävää henkilöstön osaamiskartoitusta. Tällä tavalla saadaan rakennettua suunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaaminen voidaan saattaa tarpeelliselle tasolle.

Osaamiseen panostaminen palvelee työelämää torjumalla rakennemuutoksen kielteisiä piirteitä ja samalla se parantaa työntekijöiden uraan kiinnittymistä.

Ennakointi- ja kartoitustyöskentelyn lisäksi hankkeessa laaditaan ensisijaisesti työpaikkaohjaajille, mutta myös esimiehille ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille räätälöity työuraohjaajan koulutus. Koulutuksen jälkeen työuraohjaaja toimii oman työpaikan aktiivisana osaamisen kehittäjänä, osaamiskartoitusten toteuttajana ja ennen kaikkea resurssina oppilaitoksen ja työpaikan toteuttaessa työpaikalla järjestettävää koulutusta.

Hankkeen toimenpiteissä toteutetaan sukupuolitietoista ohjausta. Toimenpiteet kohdistuvat ammatillisen koulutuksen tai pelkän perusasteen koulutuksen saaneille, ja tuottaa heille yhdenvertaisen mahdollisuuden ja kanavan parantaa osaamistaan ja pysyä mukana työn muutoksessa. Kaventamalla osaamisvajetta pystytään lisäämän työntekijäryhmien keskinäistä ja sisäistä tasa-arvoa. Oman osaamisen kehittäminen vahvistaa ja voimaannuttaa yksilöä toimivana subjektina. Hanke tuo elinkeinoelämään joustavuutta. Yrityksen ennakointikulttuurissa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksen toimintaan. Hanke mahdollistaa koulutus- ja konsultointipalvelujen tuotteistamisen sähköisesti.

Hankkeen tuloksena syntyy työuraohjaajan koulutusohjelma ja materiaalit, opas työpaikan ennakointikulttuurin vahvistamiseksi ja koulutus- ja konsultointipalveluja oppilaitosten työelämäyhteistyön tehostamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat
1) kasvu- ja rakennemuutosaloilla työskentelevät työntekijät sekä työttömyysuhan alla olevat, jotka työn murroksen myötä tarvitsevat tukea ja ohjausta ammattitaitonsa päivittämiseen tai uudelleenkouluttautumiseen. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan myös erityistuen tarpeet urapoluilla.
2) yritysten työpaikkaohjaajat, jotka osallistuvat työuraohjaajavalmennukseen erikoistuakseen työpaikkaohjaajan roolista työuraohjaajaksi.
3) työnantajan edustajat, HR ja esimiehet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Sidosryhmät: työmarkkinajärjestöt, Yrittäjät, ammatillisen osaamisen kehittämisjärjestö AMKE; Hankkeen tuloksia levitetään hankkeen päättymisen jälkeen valtakunnallisesti työelämätoimijoille ja oppilaitoksille.

2) työttömät työnhakijat: yrityksissä osaamistarpeiden tunnistamisen myötä tunnistetaan työttömien työnhakijoiden osaaminen ja saatavuus;

3) oppilaitosten työelämäyhteistyöyksiköt, joiden tarkoitus on vahvistaa ammatillisten oppilaitosten työelämäyhteistyötä; hyödynsaajina työttömät ja työttömien omavalmentajat; HR:n osaaminen paranee lähestyä työttömiä työnhakijoita

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 384 368

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 107 801

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 417 003

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 116 954

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Porvoon, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Loviisa, Hanko, Espoo, Sipoo, Porvoo, Kirkkonummi, Karkkila, Inkoo, Lohja, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Vantaa, Järvenpää, Vihti, Siuntio, Kerava, Kauniainen, Mäntsälä, Raasepori, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18-20A

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 95

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen alustavasti sitoutuneet toimialat ovat naisvaltaisia aloja (PAM, JHL). Hankkeen suunnittelussa on huomioitu sukupuolten erot omaehtoiseen koulutukseen osallistumisessa. Omaehtoiseen koulutukseen osallistujat ovat pääsääntöisesti naisia. Oppilaitoksissa on tehty tasa-arvosuunnitelma, johon hankkeen toimenpiteet sitoutuvat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä otetaan huomioon rakennemuutosten tuomat mahdollisuudet valtavirtaistaa sukupuolten työrooleja. Hankkeen toimenpiteissä työpaikoilla, joissa on huomattava vinouma sukupuolijakaumassa, toteutetaan sukupuolitietoista ohjausta. Hanke huomioi työuraohjaajan koulutuksessa sukupuolinäkökulman: työuraohjaajan ohjauksessa opintopolkuja polutetaan sukupuolitietoisesti, jolloin aktiivisesti otetaan huomioon ja tunnistetaan miesvaltaiset ja naisvaltaiset alat. Hankkeen markkinointiviestintä kohdennetaan erityisesti myös naisyrittäjäverkostoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Rakennemuutosaloilla tunnistetaan ilmastomuutokseen liittyvä lainsäädäntö ja sen vaikutukset yritystoimintaan. Lisäksi yrityksen ennakointikulttuurissa on huomioitava ilmaston muutoksen vaikutukset yrityksen toimintaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Hanke tuo elinkeinoelämään joustavuutta. Hankkeella vauhditetaan työuran aikaisia siirtymiä, kun työuraohjaaja on aktiivinen ja verkostoitunut. Heitä, joilta työn muutoksen edellyttämää osaamista puuttuu, ohjataan soveltuvaan, osaamista vahvistavaan koulutukseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hanke mahdollistaa koulutus- ja konsultointipalvelujen tuotteistamisen sähköisesti. Hankkeen materiaalit ja niiden jakelu toteututaan myös verkossa. Työuraohjaus mahdollistaa työpaikalla tehtävien kierron ja kouluttautumisen uusiin tehtäviin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 5
Yrityksissä kehittyvä ennakointikulttuuri vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta. Työuraohjaajan rooli työpaikalla vahvistaa osaamista, luottamusta ja yhteistoimintaa ja näin edistää hyvinvointia ja jaksamista. Oman osaamisen kehittäminen vahvistaa ja voimaannuttaa yksilöä toimivana subjektina.
Tasa-arvon edistäminen 9 3
Kaventamalla osaamisvajetta pystytään lisäämään työntekijäryhmien keskinäistä ja sisäistä tasa-arvoa. Alueellisesti ja valtakunnallisesti vahvistetaan osaamisesta sinne, missä yritystoiminta sitä tarvitsee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 3
Toimenpiteet kohdistuvat ammatillisen koulutuksen tai pelkän perusasteen koulutuksen saaneille, ja tuottaa heille yhdenvertaisen mahdollisuuden ja kanavan parantaa osaamistaan ja pysyä mukana työn muutoksessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-