Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21991

Hankkeen nimi: Digitalisaatio, robotiikka ja keinoäly - taloushallinnon osaajat kasvuliiketoiminnan tueksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erkki Raudaskoski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Laskentatoimen lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.raudaskoski(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 2141510

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskuntayhtymä OSAO, 0992445-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taloushallintoalalla on käynnissä voimakas murros. Digitalisaation, robotiikan ja keinoälyn kehittyessä suuri osa perinteisistä taloushallinnon rutiinitehtävistä jää pois ja henkilöstön työaikaa voidaan suunnata tuottavampaan tekemiseen. Tällöin perinteinen taloushallinnon ammattilaisen kompetenssi ei enää riitä, vaan on välttämätöntä hankkia uudenlaista osaamista. Talouden ammattilaisen on hallittava talouden prosessi ja sen osien väliset yhteydet aiempaa kokonaisvaltaisemmin, kun rooli on muuttumassa rutiinien toistamisen sijaan controller -rooliksi. Uutta, monialaista osaamista vaaditaan myös esim. asiakaspalvelun, konsultoinnin ja järjestelmäasiantuntijuuden saralla.

Digitalisaatioon, robotiikkaan ja keinoälyyn liittyvä koulutus on Oulun seudulla keskittynyt pitkälti tietotekniikkaan sekä myyntiin ja markkinointiin, mutta taloushallinnon ammattilaisten rooli muuttuneessa toimintaympäristössä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hankkeessa luodaankin yhteistyössä OAMK:n, Koulutuskuntayhtymä OSAO:n sekä työelämän edustajien kanssa uusi työelämälähtöinen toimintamalli ja koulutuskokonaisuus, jossa kehitetään taloushallinnon ammattilaisten osaamista digitaalisen toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi. Toteutustavat ovat opettajavetoisen luennoinnin sijaan työelämän autenttisten tilanteiden mukaan rakennettuja ja niissä hyödynnetään joustavasti digitaalisia oppimisympäristöjä. Tavoitteena on, että jatkossa toimintamalli tai sen osa integroidaan pysyväksi osaksi opetustoimintaa.

Pääasialliset kohderyhmät ovat pienissä tai keskisuurissa yrityksissä työskentelevät taloushallinnon ammattilaiset ja taloushallinnon opetushenkilöstö. Myös molempien koulutusasteiden opiskelijat hyötyvät välillisesti hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista. Hankkeen myötä syntyy myös uusia verkostoja sekä uutta tietoa ja julkaisuja, joita voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä laajalti yrityksissä ja oppilaitoksissa.

Uudenlaisella osaamisella on selkeä yhteys paitsi yksilöiden työmarkkina-aseman turvaamiseen, myös yritysten kasvuun, kilpailukykyyn ja työpaikkoihin erityisesti pk-sektorilla (kasvuliiketoiminnan tukeminen). Osaamisen kehittyminen tukee yritysten innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä, mikä edistää koko Oulun seudun elinvoimaisuutta ja tasapainoisen aluetalouden kehittymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääasialliset kohderyhmät ovat jo työssä olevat taloushallinnon ammattilaiset ja taloushallinnon opetushenkilöstö.

Taloushallinnon ammattilaisilla on soveltuva koulutus ja/tai osaamispohja. Heidän työnantajanaan on joko pieni tai keskikokoinen tilitoimisto tai muu keskisuuri yritys, jolla on omaa taloushallintoa. Myös työttömät voivat olla kohderyhmänä mikäli he täyttävät hakijoille asetettavat edellytykset.

Taloushallinnon ammattilaisten työnantajina olevat yritykset eivät ole hankkeessa varsinaisena kohderyhmänä eivätkä sopimusosapuolena, vaan yritykset ovat lähinnä tapa saada kontakti taloushallinnon ammattilaisiin. Yrityskohtaista kehittämistyötä ei tehdä.

Myös molempien koulutusasteiden opiskelijat hyötyvät hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista, kun heidän asemansa työmarkkinoilla paranee aiempaa laadukkaamman koulutuksen myötä. Opiskelijat toimivat hankkeessa pilottiryhmänä.

Hankkeeseen osallistuvan ja koulutettavan opetushenkilöstön osaaminen kehittyy uusien osaamisvaatimuksien mukaiseksi. Saavutettu osaaminen pysyy organisaatioissa ja tuo siten runsaasti hyötyjä myös tulevina vuosina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koulutettavien henkilöiden työnantajien eli erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky ja kasvumahdollisuudet paranevat taloushenkilöstön osaamisen ja innovatiivisuuden kehittymisen myötä. Hyöty näistä asioista siirtyy välillisesti koko Oulun seudun elinkeinoelämälle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 285 428

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 499

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 785

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 353 124

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Ii, Hailuoto, Kempele, Oulu, Utajärvi, Tyrnävä, Muhos, Lumijoki, Pudasjärvi, Liminka, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käytyjen keskustelujen perusteella yritysten edustajat ovat kiinnostuneita henkilön osaamisesta, eivät sukupuolesta. Taloushallintoalalla on Suomessa luontaisesti vahva edustus molemmista sukupuolista naisten ollessa enemmistönä. Esim. tradenomiliiton selvityksen (2016) mukaan naisia oli tradenomeista 68% ja miehiä 32%. Toisaalta esim. OAMK:n Liiketalouden opinnot syksyllä 2019 aloittaneista opiskelijoista liki puolet oli miehiä. Sukupuolinäkökulman erityiseen korostamiseen ei siten ole tässä hankkeessa syytä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tähän kiinnitetään erityisesti huomiota pilotointiryhmän henkilöitä valittaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tehdyn analyysin perusteella aihetta erityisiin sukupuolinäkökulmaan liittyviin toimenpiteisiin ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Taloushallinnon digitalisoitumisen selkeitä välillisiä hyötyjä ovat mm. paperin kulutuksen väheneminen ja matkustamisesta syntyvän kuormituksen väheneminen liiketoimintojen siirtyessä verkkoympäristöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Taloushallinnon digitalisoitumisen selkeitä välillisiä hyötyjä ovat mm. paperin kulutuksen väheneminen ja matkustamisesta syntyvän kuormituksen väheneminen liiketoimintojen siirtyessä verkkoympäristöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Paperin kulutuksen väheneminen ja matkustamisesta syntyvän kuormituksen väheneminen vaikuttavat myönteisesti materiaali- ja jätemääriin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Uuden toimintamallin piirteitä ovat mm. digitaalisuus, aito työelämälähtöisyys, monialaisuus sekä sisältöjen osuvuus rakennemuutosalalle. Malli luo uudenlaista toimintakulttuuria Oulun seudun elinkeinoelämään ja hyöty siirtyy välillisesti myös muille sektoreille kuin taloushallintoalalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Uuden toimintamallin piirteitä ovat mm. digitaalisuus, aito työelämälähtöisyys, monialaisuus sekä sisältöjen osuvuus rakennemuutosalalle. Syntyvä osaamispääoma ja verkostot tuottavat laajalti aineetonta hyötyä eri osapuolille.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Uuden toimintamallin digitaalisuuteen nojaavat toimintatavat vähentävät liikkumistarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Ihmisen ammatillinen kehittyminen elinikäisen oppimisen periaatteella vaikuttaa myönteisesti osaamiseen, työllistymiseen ja pysymiseen työelämässä. Osallisuuden tunne on olennainen osa ihmisen hyvinvointia ja sillä on myönteisiä heijastevaikutuksia monella elämän osa-alueella.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoisia edellytyksiä rakentaa elämäänsä tukemalla heidän osaamistaan, työllistymistään ja pysymistään työelämässä. Koulutuksen helppo tavoitettavuus edesauttaa asiaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää ihmisten tasa-arvoisia edellytyksiä rakentaa elämäänsä tukemalla heidän osaamistaan, työllistymistään ja pysymistään työelämässä. Koulutuksen helppo tavoitettavuus edesauttaa asiaa. Digitaalisuuteen liittyvien kompetenssien lisääminen parantaa yksilöiden mahdollisuutta osallistua laajemminkin yhteiskunnalliseen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Ympäristövaikutukset näkyvät digitaalisuuden kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitalisaation, robotiikan ja keinoälyn kehittyessä suuri osa perinteisistä taloushallinnon rutiinitehtävistä jää pois ja henkilöstön työaikaa voidaan suunnata tuottavampaan tekemiseen. Tällöin perinteinen taloushallinnon ammattilaisen kompetenssi ei enää riitä, vaan on välttämätöntä hankkia uudenlaista osaamista. Kokonaisvaltaisen taloushallinnon substanssiosaamisen ohella uutta, monialaista osaamista vaaditaan myös esim. asiakaspalvelun, konsultoinnin ja järjestelmäasiantuntijuuden saralla.

Hankkeessa luotiin yhteistyössä Oulun Ammattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymä OSAOn, Suomen Taloushallintoliiton sekä yhteistyöyritysten edustajien kanssa uusi työelämälähtöinen toimintamalli ja koulutuskokonaisuus, jossa kehitetään taloushallinnon ammattilaisten osaamista digitaalisen toimintaympäristön vaatimusten mukaiseksi. Toteutustavat ovat opettajavetoisen luennoinnin sijaan työelämän autenttisten tilanteiden mukaan rakennettuja ja niissä hyödynnetään joustavasti digitaalisia oppimisympäristöjä.

Hanke koostui neljästä työpaketista, jotka olivat esiselvitysvaihe, rakentamisvaihe, opettajien koulutusvaihe sekä pilotointivaihe. Pilotointivaiheessa toteutettiin koulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta opintojaksosta: Talouden prosessit ja automatisointi, Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja Uusien liiketoimintamallien kehittäminen / taloushallinnon lisäarvopalvelut. Pilotoinnista kerättyä palautetta hyödynnetään jatkossa integroitaessa toimintamallia tai sen osia pysyväksi osaksi opetustoimintaa.

Pääasialliset kohderyhmät olivat pienissä tai keskisuurissa yrityksissä työskentelevät taloushallinnon ammattilaiset ja taloushallinnon opetushenkilöstö. Myös molempien koulutusasteiden opiskelijoita osallistui koulutuspilottiin. Yhteistyöyritysten asiantuntemusta hyödynnettiin erityisesti toimintamallin rakentamisvaiheessa.

Hankkeen myötä syntyi myös uusia verkostoja sekä uutta tietoa, joita voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä laajalti yrityksissä ja oppilaitoksissa. Uudenlaisella osaamisella on selkeä yhteys paitsi yksilöiden työmarkkina-aseman turvaamiseen, myös yritysten kasvuun, kilpailukykyyn ja työpaikkoihin erityisesti pk-sektorilla (kasvuliiketoiminnan tukeminen). Osaamisen kehittyminen tukee yritysten innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä, mikä edistää koko Oulun seudun elinvoimaisuutta ja tasapainoisen aluetalouden kehittymistä.