Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21993

Hankkeen nimi: Prosessitekniikka bio- ja kiertotaloudessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Puhelinnumero: 020 6110200

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joni Kosamo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: joni.kosamo(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4352034

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Prosessitekniikka bio- ja kiertotaloudessa -hankkeen perimmäisenä, pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää bio- ja kiertotalouden prosessiosaamista Pohjois-Suomessa, vahvistaa osaamisen kautta alan liiketoimintaa alueella ja tarjota alueen yritysten tarpeisiin osaavaa, korkeakoulutettua henkilöstöä. Hankkeen välillisenä tavoitteena on myös tukea ja edistää alueen bio- ja kiertotalouden yritysten mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää ympäristön hyvinvointia.
Hankkeen aikana tavoitteena on luoda toimintamalli yritysten bio- ja kiertotalouden osaamisen jatkuvan oppimisen tueksi. Hankkeessa myös suunnitellaan Oulun Ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston bio- ja kiertotalouden osaamista kehittävä koulutuskokonaisuus ja sitä sekä alan yritysten kehittämistoimintaa tukeva oppimis- ja tki-ympäristö.
Tavoitteisiin päästään hankkeen neljällä työpaketilla;
TP1. Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus.
Työpaketissa kartoitetaan toimialan tarpeet ja määritetään tarvittavan täydennyskoulutuksen osaamisalueet ja painopisteet Pohjois-Suomessa. Tarpeiden kartoituksessa käytetään hyväksi jo tehtyjä selvityksiä ja niitä täydennetään. Osaamisalueiden määrityksessä hyödynnetään alan yrityksiä. Alueellisesti ja toimialoittaisesti kattavilla, alueen yrityksiä osallistavilla työpajoilla selvitetään prosessitekniikan alalla tarvittavaa osaamista, tietoja ja taitoja. Työpajoja täydennetään yrityksissä tehtävillä teemahaastatteluilla. Haastattelukohteet valitaan bio- ja kiertotalouden toimialalla etupäässä Pohjois-Suomessa toimivista yrityksistä. Työpajoissa ja haastatteluissa esiin tulevat ilmiöt puretaan osaamistarpeiksi. Samassa yhteydessä selvitetään myös yritysten toiveet jatkuvan oppimisen toteuttamistavasta sekä tki-toiminnan järjestämisestä korkeakouluyhteistyönä.
TP2. Benchmarking.
Hankkeessa tehdään benchmarkauksia muihin, sekä kotimaisiin että ulkomaisiin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, joissa on bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutusta sekä rakennetaan kv-yhteyksiä opetus- ja tki-yhteistyön pohjustamiseksi. Työpaketissa selvitetään prosessitekniikan koulutuksen hyviä, toimivia ja uusia käytänteitä ulkomailla ja kotimaassa erityisesti bio- ja kiertotalouden alalla.
TP3. Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutuskokonaisuuden tuottaminen ja jatkuvan oppimisen toimintamallin kehittäminen
Tehtyihin selvityksiin, analyyseihin ja vertailuihin perustuen suunnitellaan oppilaitosten yhteistyöhön perustuva koulutuskokonaisuus bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutuksen toteuttamiseksi Pohjois-Suomessa ja malli jatkuvan oppimisen tueksi. Niissä kiinnitetään erityishuomio tietoliikennetekniikan ja digitalisaation mahdollistamiin monipuolisiin etäoppimisratkaisuihin, yrityksissä oppimiseen, vertaisoppimiseen ja joustaviin koulutuskäytäntöihin. Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutuskokonaisuus suunnitellaan työelämältä saadun palautteen pohjalta. Jatkuvan oppimisen toimintamallia testataan suunnittelemalla ja toteuttamalla yritysten kanssa yhdessä valituissa teemoissa neljä pilottikoulutusta.
TP4. Hankehallinto ja viestintä.
Työpaketissa hankkeen hallinto hoidetaan hyvän hanketyön käytänteiden mukaisesti sekä toteuttajien ja rahoittajan hanketoiminnan ohjeistuksen mukaan. Viestinnän merkitys hankkeessa on paitsi hankkeen tunnetuksi tekemisessä myös yritysten välisen yhteistyön edistämisessä.

Hankkeessa luodaan alan henkilöstön jatkuvan oppimisen malli, jolla henkilöstön osaaminen on mahdollista pitää ajan tasalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena saadaan myös prosessitekniikan uusi koulutusmalli, jossa huomioidaan bio- ja kiertotalousalan osaamistarpeet.
Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena alueen yrityksille pystytään tarjoamaan ammattitaitoista henkilökuntaa bio- ja kiertotalouden prosessien suunnitteluun ja ylläpitämiseen sekä takaamaan henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittyminen.

Pitkän aikavälin tuloksena alueen bio- ja kiertotalouden liiketoiminta kasvaa. Pitkän aikavälin tuloksena hankkeella on myös vaikutusta alueen bio- ja kiertotalousyritysten prosesseihin. Osaaminen kasvaessa yrityksissä omaksutaan uutta prosessiteknologiaa ja ympäristöä vähemmän kuormittavia prosesseja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan luonnonvara-alan, metsäsektorin sekä bio- ja kiertotalousalan yritykset ja henkilökunta, opettajat ja ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat prosessitekniikan, bio- ja kiertotalouden organisaatiot, yritysneuvontasektori, koulutusorganisaatiot sekä nykyiset ja tulevat alan opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 361 591

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 346 527

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 451 991

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 433 161

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan

Kunnat: Lumijoki, Ii, Raahe, Tyrnävä, Oulainen, Taivalkoski, Hailuoto, Siikajoki, Muhos, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Kempele, Reisjärvi, Utajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäntä, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Vaala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 31

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta hakemuksen liitteenä 2 olevan taulukon mukaisest. Lisäksi sukupuolten tasa-arvovaikutuksia arvioitiin Lapin letka -hankkeen kehittämällä suvauskoneella osoitteessa https://player.myzef.com/lapinletka/ajax/?eud=1-ak342759 . Arvion perusteella hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeen tavoitteena on edistää tasapuolisesti miesten ja naisten kouluttautumista ja työllistymistä prosessitekniikan alalla. Hankkeen toiminnassa sukupuolinäkökulma tulee huomioiduksi hankkeen toteutuksessa; hankkeen aikana perustettaviin ryhmiin, ja yleisesti muuhunkin toimintaan, pyritään saamaan tasaisesti sekä naisia että miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeeseen osallistuvia henkilöitä käsitellään sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on kehittää bio- ja kiertotalouden prosessiosaamista Pohjois-Suomessa, vahvistaa osaamisen kautta alan liiketoimintaa alueella ja tarjota alueen yritysten tarpeisiin osaavaa, korkeakoulutettua henkilöstöä. Sinänsä koulutuksella on todettu olevan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä vaikutus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 10
Hanke suuntautuu bio- ja kiertotalouteen, joiden tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Hanke vaikuttaa prosessitekniikan koulutuksen kehittämiseen ja uuden teknologian omaksumiseen, jota kautta yritysten ympäristövaikutukset pienenevät. Ympäristövaikutusten väheneminen vaikuttaa ilmastomuutoksen riskien vähenemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 7 9
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus hyötyvät ympäristöä vähemmän kuormittavasta prosessitekniikasta, johon tämä hanke pyrkii.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 9
Uudet prosessitekniikat ja materiaalien hallittu kierto kuormittavat vähemmän vesiä, maaperää ja ilmaa ja aiheuttavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 9
Prosessitekniikan kehittäminen bio- ja kiertotaloudessa pyrkii materiaalien tehokkaampaan käyttöön ja jätteiden minimointiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Prosessitekniikan kehityksessä huomio kohdistetaan myös energialähteisiin ja niiden korvaamiseen mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla energialähteillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hankkeella tavoitellaan bio- ja kiertotalouden alan liiketoiminnan kehittymistä alueella ja sillä vahvistetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Prosessiteniikan kehitys tuo mahdollisuuksia myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen tarpeelle ja tarjonnalle.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Kestävässä prosessitekniikassa materiaalien käyttö on tehokkaampaa ja syntyvät jätemäärät minimoituja, jotka vaikuttavat suoraan liikkunisen tarpeeseen. Kestävässä prosessitekniikassa logistiset ratkaisut ovat harkittuja ja tehokkaita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hanke edistää elinkeinotoimintaa ja sitä kautta alueen hyvinvointia. Hankkeella kohotetaan koulutuksen laatuun, joka vaikuttaa työllistymismahdollisuuksien kasvamiseen ja hyvinvoinnin kasvuun.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeella luodaan yhtäläisiä mahdollisuuksuia kouluttautumiseen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Biotalous nojaa pääosin maaseutualueilla olevia raaka-aineiden jalostamiseen ja usein myös jalostaminen tapahtuu paikallisesti. Biotalouden kehittäminen lisää alueiden yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Ympäristössä näkyy ihmisen toiminta sekä vuorovaikutus luonnon kanssa esihistoriasta nykypäivään asti. Prosessitekniikka jättää usein jäljen ympäristöönsä. Kestävillä teknologioilla jätetty jälki on sievempi.
Ympäristöosaaminen 5 8
Prosessitekniikka bio- ja kiertotaloudessa ottaa ympäristön paremmin huomioon ja alan koulutuksen kehittäminen kehittää myös toimijoidensa ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Prosessitekniikka bio- ja kiertotaloudessa -hankkeen perimmäisenä, pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää bio- ja
kiertotalouden prosessiosaamista Pohjois-Suomessa, vahvistaa osaamisen kautta alan liiketoimintaa alueella ja tarjota
alueen yritysten tarpeisiin osaavaa, korkeakoulutettua henkilöstöä. Hankkeen välillisenä tavoitteena on myös tukea ja
edistää alueen bio- ja kiertotalouden yritysten mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää
ympäristön hyvinvointia.
Hankkeen aikana tavoitteena on luoda toimintamalli yritysten bio- ja kiertotalouden osaamisen jatkuvan oppimisen
tueksi. Hankkeessa myös suunnitellaan Oulun Ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston bio- ja kiertotalouden
osaamista kehittävä koulutuskokonaisuus ja sitä sekä alan yritysten kehittämistoimintaa tukeva oppimis- ja tkiympäristö.
Tavoitteisiin päästään hankkeen neljällä työpaketilla;
TP1. Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus.
Työpaketissa kartoitetaan toimialan tarpeet ja määritetään tarvittavan täydennyskoulutuksen osaamisalueet ja
painopisteet Pohjois-Suomessa. Tarpeiden kartoituksessa käytetään hyväksi jo tehtyjä selvityksiä ja niitä
täydennetään. Osaamisalueiden määrityksessä hyödynnetään alan yrityksiä. Alueellisesti ja toimialoittaisesti kattavilla,
alueen yrityksiä osallistavilla työpajoilla selvitetään prosessitekniikan alalla tarvittavaa osaamista, tietoja ja taitoja.
Työpajoja täydennetään yrityksissä tehtävillä teemahaastatteluilla. Haastattelukohteet valitaan bio- ja kiertotalouden
toimialalla etupäässä Pohjois-Suomessa toimivista yrityksistä. Työpajoissa ja haastatteluissa esiin tulevat ilmiöt
puretaan osaamistarpeiksi. Samassa yhteydessä selvitetään myös yritysten toiveet jatkuvan oppimisen
toteuttamistavasta sekä tki-toiminnan järjestämisestä korkeakouluyhteistyönä.
TP2. Benchmarking.
Hankkeessa tehdään benchmarkauksia muihin, sekä kotimaisiin että ulkomaisiin, ammattikorkeakouluihin ja
yliopistoihin, joissa on bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutusta sekä rakennetaan kv-yhteyksiä opetus- ja tkiyhteistyön
pohjustamiseksi. Työpaketissa selvitetään prosessitekniikan koulutuksen hyviä, toimivia ja uusia
käytänteitä ulkomailla ja kotimaassa erityisesti bio- ja kiertotalouden alalla.
TP3. Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutuskokonaisuuden tuottaminen ja jatkuvan oppimisen toimintamallin
kehittäminen
Tehtyihin selvityksiin, analyyseihin ja vertailuihin perustuen suunnitellaan oppilaitosten yhteistyöhön perustuva
koulutuskokonaisuus bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan koulutuksen toteuttamiseksi Pohjois-Suomessa ja malli
jatkuvan oppimisen tueksi. Niissä kiinnitetään erityishuomio tietoliikennetekniikan ja digitalisaation mahdollistamiin
monipuolisiin etäoppimisratkaisuihin, yrityksissä oppimiseen, vertaisoppimiseen ja joustaviin koulutuskäytäntöihin. Bioja
kiertotalouden prosessitekniikan koulutuskokonaisuus suunnitellaan työelämältä saadun palautteen pohjalta.
Jatkuvan oppimisen toimintamallia testataan suunnittelemalla ja toteuttamalla yritysten kanssa yhdessä valituissa
teemoissa neljä pilottikoulutusta.
TP4. Hankehallinto ja viestintä.
Työpaketissa hankkeen hallinto hoidetaan hyvän hanketyön käytänteiden mukaisesti sekä toteuttajien ja rahoittajan
hanketoiminnan ohjeistuksen mukaan. Viestinnän merkitys hankkeessa on paitsi hankkeen tunnetuksi tekemisessä
myös yritysten välisen yhteistyön edistämisessä.
Hankkeen julkinen nimi
Prosessitekniikka bio- ja kiertotaloudessa
Alkamispäivämäärä
1.5.2020
Päättymispäivämäärä
31.10.2023
Toimintalinja
4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite
9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Hanketyyppi
Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

Hankkeessa luodaan alan henkilöstön jatkuvan oppimisen malli, jolla henkilöstön osaaminen on mahdollista pitää ajan
tasalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena saadaan myös prosessitekniikan uusi
koulutusmalli, jossa huomioidaan bio- ja kiertotalousalan osaamistarpeet.
Hankkeen pitkän aikavälin tuloksena alueen yrityksille pystytään tarjoamaan ammattitaitoista henkilökuntaa bio- ja
kiertotalouden prosessien suunnitteluun ja ylläpitämiseen sekä takaamaan henkilöstön osaamisen ylläpito ja
kehittyminen.
Pitkän aikavälin tuloksena alueen bio- ja kiertotalouden liiketoiminta kasvaa. Pitkän aikavälin tuloksena hankkeella on
myös vaikutusta alueen bio- ja kiertotalousyritysten prosesseihin. Osaaminen kasvaessa yrityksissä omaksutaan uutta
prosessiteknologiaa ja ympäristöä vähemmän kuormittavia prosesseja.
Hankkeen toteutusaika on 1.5.2020 – 30.4.2023 välisenä aikana.