Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21994

Hankkeen nimi: Romaniportti

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: +358977501

Postinumero: 00120

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saija Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kansainvälisen toiminnan hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saija-elisa.niemi(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504312266

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää maahanmuuttajaromanien osallisuutta, koulutusastetta ja työllisyyttä Pietarsaaressa. Hankkeen toteuttaa Helsingin Diakonissalaitos yhteistyötahonaan Pietarsaaren kaupunki. Hankkeen tavoitteena on:
1) edistää maahanmuuttajaromanien osallisuutta vahvistamalla heidän taloudellisia, koulutuksellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinoloja,
2) vahvistaa Pietarsaaren kaupungin kapasiteettia edistää kohderyhmän osallisuutta, koulutusastetta ja työllisyyttä.

Hankkeen toimenpiteet ovat: 1) Asiakasohjaus, 2) Selvitys maahanmuuttajaromanien tukitarpeista, 3) Osallistujien alku- ja loppukartoitukset, 4) Ryhmä- ja yksilömuotoinen työelämävalmiuksien edistäminen, 5) Perhe- ja työelämän yhdistämisen keskustelutilaisuudet, 6) Kouluttautumisen edistämisen keskustelutilaisuudet, 7) Ryhmämuotoinen romaninaisten ja -tyttöjen voimavaraistaminen, 8) Roolimallien hyödyntäminen, 9) Verkostotyö ja 10) Onnistumistarinoiden ja haasteiden jakaminen suurelle yleisölle. Hankkeen päättyessä toiminta siirtyy osaksi Pietarsaaren kaupungin tavanomaista toimintaa.

Hankkeen tulokset:
- 200 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä on osallistunut hankkeeseen
- 100 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä on osallistunut työelämävalmiuksia edistäviin ryhmätoimintoihin
- 20 perheestä on osallistunut perhe- ja työelämän yhdistämisen keskustelutilaisuuksiin
- 20 perheestä on osallistuttu kouluttautumisen edistämisen keskustelutilaisuuksiin
- 60 naista ja tyttöä on osallistunut naisten ryhmiin
- Kohderyhmän tarpeet on tunnistettu ja analysoitu ja niiden pohjalta on julkistettu toimenpidesuosituksia
- Pietarsaareen on kehitetty romanimaahanmuuttajille soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän osallisuutta, koulutusastetta ja työllisyyttä

Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset:
- Maahanmuuttajaromanien osallisuus yhteiskunnasta on vahvistunut
- Maahanmuuttajaromanien mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, koulutukseen, toimeentuloon ja työllisyyteen ovat vahvistuneet
- Pietarsaaren paikallinen elinkeinorakenne on vahvistunut, kun maahanmuuttajaromanien työvoimavarat on saatu täysimääräiseen käyttöön
- Romanimaahanmuuttajaväestön työllistyminen on lisännyt Pietarsaaren verotuloja ja vähenyt sosiaalietuuksien käyttöä

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa romaniyhteisöjen sukupuoliroolien, oikeuksien, vastuiden ja vaikuttamismahdollisuuksien muutosta, jotta naisten palkkatyöstä tulee mahdollista ja suotavaa. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville maahamuuttajaromaneille paremmat mahdollisuudet edetä kohti työelämää. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääasiallinen kohderyhmä on maahanmuuttajaromanit, jotka asuvat pysyvästi Pietarsaaressa. Lisäksi projekti tukee niitä liikkuvia romaneja, jotka tavoittelevat pysyvää asumista Pietarsaaren alueella.

1. Maahanmuuttajaromanien kohderyhmän tavoitamme olemassaolevien kontaktien sekä jalkautuvan työn avulla. Projektin tiimin kuuluu paikallisia maahanmuuttajaromaneja, joilla on vankka Pietarsaaren paikallistuntemus ja ruohonjuuritason tuntuma yhteisön elämään. Heidän roolinsa kohderyhmän tavoittamisessa ja vuorovaikutuksessa on merkittävä. Diakonissalaitoksella on jo yhteys useisiin perheisiin ja aktiivisiin yhteisön jäseniin, joiden kanssa on tehty yhteistyötä romanien palvelujen parissa Helsingissä. Yhteisön jäsenet ovat ilmaisseet toiveensa ja tarpeensa paikallisille palveluille Pietarsaaressa; paikallisyhteisöön integroitumiselle ja työllistymismahdollisuuksille.

Helmikuussa 2019 Diakonissalaitoksen työntekijät tapasivat maahanmuuttajaromaneja Pietarsaaressa; kohtasimme alueella asuvia romanialais- ja bulgarialaisyhteisöjä sekä heitä tukevia perheitä ja kaupungin edustajat. Arvio 200 ihmisen henkilömäärästä perustuu erityisesti näiden kahden yhteisön sekä heidän tukijoidensa kanssa käytyihin keskusteluihin. Maahanmuuttajaromanit Pietarsaaressa ovat alun perin Romaniasta ja Bulgariasta.

Maahanmuuttajaromanien yhteisöt asuvat perheineen pysyvästi Suomessa. Lapset käyvät koulua ja aikuiset – erityisesti miehet – ovat saaneet vakituisia työsopimuksia. He, kuten myös paikallisviranomaiset, ovat kuitenkin esittäneet toiveita paikallisesta toiminnasta, joka edistäisi heidän tietouttaan suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnan tuntemuksesta. Naisten kohdalla tämä tarve on vielä suurempi, koska suurin osa heistä on hoitanut lapsia kotona, eivätkä he ole vielä työelämässä kodin ulkopuolella.

Maahanmuuttajaromanien kotoutuminen on monessa tapauksessa jäänyt toteutumatta, suomenkielen taito on heikko ja he elävät usein toimeentulotuen varassa. Kohderyhmän työllistymisvalmiudet ovat puutteelliset johtuen vähäisestä työkokemusta Suomesta, eivätkä he välttämättä lainkaan ole osallistuneet kotoutumistoimenpiteisiin esimerkiksi perhevapaiden hyödyntämisen vuoksi.

2. Projektin ulkopuolelle ei kuitenkaan suljeta myöskään niitä romaneja, jotka eivät vielä ole rekisteröityneet Pietarsaaren asukkaiksi (joilla on esimerkiksi hakemusprosessi kesken), mutta he eivät kuitenkaan ole ensisijaista kohderyhmää. Mikäli esimerkiksi organisoimme kursseja, jotka voivat hyödyttää myös heitä, paikkojen riittäessä he voivat ilmoittautua mukaan. Tätä perustelemme sillä, että raja kuntalaisuuden ja rekisteröimättömyyden välillä on hienovarainen; osa rekisteröityneistä ei ole vielä vakinaisia asukkaita, erityisesti mikäli he eivät ole vielä työllistyneet.

Projektin tavoite on myös tuoda alueelle työvoimaa, jota paikalliset yritykset ja talous tarvitsevat - tulevaisuudessa vielä enemmän. Diakonissalaitos sai juuri päätökseen ESR-rahoitetun projektin Työtä ja toivoa. Hankkeessa työllistyi 30 maahanmuuttajaromania kahden vuoden aikana, ja tulokset ovat olleet erittäin positiivisia verrattuna muihin toimenpiteisiin, joilla on yritetty edistää haavoittuvaisessa asemassa olevien siirtolaisyhteisöjen työllistymistä (https://www.hdl.fi/blog/2019/10/22/lahes-30-romania-tyollistynyt-tyota-ja-toivoa-hankkeen-tuella/). Helsingin kokemukset ja työ osoitti meille, että sekä maahanmuuttajaromanit että liikkuva väestö ovat hyvin kiinnostuneita työllistymismahdollisuuksista sekä sitoutuneita toimimaan tarjotuissa tehtävissä.
Lisäksi hakkeessa opittiin, että maahanmuuttajaromanin työllistymisprosessin alkuvaiheessa tarvitaan henkilökohtainen valmentaja, joka tukee työssä esiin nousevissa haasteissa. On tärkeää, että valmentajat puhuvat romaniaa ja/tai bulgariaa sekä rakentavat luottamusta yhteisön kanssa. Tärkeitä ovat myös kohderyhmälle räätälöidyt, tulkkauksen sisältävät kurssit (kuten työturvallisuuskortti) sekä yhteyksien rakentaminen työnantajien ja maahanmuuttajaromanien välille.


3. Mikäli resursseja on käytettävissä, hankkeeseen voidaan ottaa asiakkaiksi myös muita välittömän kohderyhmän kaltaisessa tilanteessa olevia henkilöitä, joille toiminta soveltuu, lähinnä Suomen romaneja, maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, turvapaikanhakijoita ja paperittomia. Suomen romaneja voidaan sisällyttää hankkeeseen myös kokemusasiantuntijoina ja vapaaehtoisina, sillä he voivat tukea kohderyhmää kotoutumaan. Suomen romanien kanssa tehdystä yhteistyöstä on hyviä kokemuksia entuudestaan ja he voivat auttaa Itä-Euroopan romaneja mm. ohjaamalla heitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Toiminta ja yhteistyö Suomen romanien kanssa on syrjintää ennaltaehkäisevää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pietarsaaren kaupungin eri toimialat (neuvola- ja perhepalvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto, asumispalvelut, koulut, nuorisotyö, aikuisten perusopetuksen järjestäjät, kasvupalvelut)

Pietarsaaren seudun toimijat, jotka kohtaavat kohderyhmää työssään (TE-palvelut, poliisi, seurakunnat, kansalaisjärjestöt)

Pietarsaaren seudun työnantajat, jotka ovat palkanneet tai voisivat harkita palkkaavansa kohderyhmää

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 294 832

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 240

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 313 257

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 167 609

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Jakobstadsregionen

Kunnat: Pietarsaari

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli Itä-Euroopasta saapuneiden romanien syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta, sekä Helsingin Diakonissalaitoksen pitkää kokemusta romanityöstä. Suomessa ei ole tilastoitu maahanmuuttajaromaneja koskevaa työllisyystietoa. Eurooppalaisista tilastoista on kuitenkin löydettävissä joitain tietoja romanimiesten ja -naisten työttömyydestä. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tutkimus yhdessätoista EU-maassa vuonna 2014 osoitti, että 40 % romaninaisista työskenteli kotona eli tosiasiallisesti piti huolta kodista ja lapsista. Tämä johtui romaninaisten perinteisestä sukupuoliroolista ja vaikeudesta löytää mitään työtä avoimilta työmarkkinoilta. Hoivavelvollisuuksiensa takia naiset eivät useinkaan edes etsineet työtä. Romanimiehet puolestaan työskentelivät kodin ulkopuolella, joten heillä on enemmän kokemusta työmarkkinoilla toimimisesta. Samaisen tutkimuksen mukaan 21 % yli 16-vuotiaista romaninaisista oli palkkatyössä, miehistä puolestaan 35 %. Noin 24 % romaninaisista piti kodinhoitoa päätoimenaan, miehistä vain 1 %. Romaninaisten ja -miesten osallisuudessa työmarkkinoille on siis merkittävän suuri ero. Maahanmuuttajaromaninaisten työllistymismahdollisuuksia pienentää se, että he menevät naimisiin nuorempina kuin miehet. Tämä vaikuttaa heidän opintoihinsa sekä mahdollisuuksiinsa edetä ammattiuralla. Monilla romaninaisilla on taustallaan ainoastaan peruskoulu, joskin heillä saattaa olla muutoin kertynyttä non- ja informaalista osaamista. Romanimiesten koulutustaso on naisia korkeampi. Lasten vartuttua romaninaiset alkavat usein etsiä työtä, mutta työllistyminen on haastavaa, koska heillä ei ole aiempaa työkokemusta, eikä ylipäätään työnantajien tai työmarkkinoiden tuntemusta. Suomalaisten romaniasiantuntijoiden mukaan Suomen romanien työttömyys on lähes samansuuruista miesten ja naisten keskuudessa. Ei kuitenkaan ole syytä epäillä etteikö maahanmuuttajaromanien työttömyys noudattelisi pikemminkin muiden Euroopan maiden tilannetta, jossa romaninaiset ovat romanimiehiä epäedullisemmassa työmarkkinaasemassa. Maahanmuuttajaromaninaiset ovat siis monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajaromanimiehiä matalampi. Maahanmuuttajaromanien työttömyyteen johtavat perheiden valtasuhteet, jotka tekevät naisista haavoittuvia köyhyydelle ja perheväkivallalle. Maahanmuuttajaromaninaisille työmarkkinat ovat haasteellisemmat kuin miehille, koska he kohtaavat moninkertaista syrjintää johtuen sukupuolestaan, etnisestä alkuperästään ja maahanmuuttajuudestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen kokemuksen mukaan maahanmuuttajaromanimiehillä ja liikkuvalla väestöllä on mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi rakennusalalla, mutta naisilla ei käytännössä ole lainkaan työllistymismahdollisuuksia. Köyhyys, heikko terveys ja asunnottomuus vaikuttavat myös voimaakkaammin romaninaisiin kuin miehiin ja muodostavat merkittäviä työllistymisen esteitä. Pääsääntöisesti maahanmuuttajaromaneilla ja liikkuvalla väestöllä kuitenkin on halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, jotta he voivat lähettää rahallista tukea lähtömaahan jääneille läheisilleen. Näiden tietojen valossa tulisi syrjäytymisen vähentämisessä sekä työllistymisen edistämisessä kiinnittää erityistä huomiota romaninaisten työn saantiin ja mahdollisuuksiin tehdä työtä. Etenkin jo kotoutumisaikansa päättäneet tai perhesyistä kotiin jääneet maahanmuuttajaromaninaiset ovat jääneet kaikkien palveluiden tavoittamattomiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Työtä etsiessä ihmisillä on usein tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojenkin valossa on totta, että romaninaiset työllistyvät esimerkiksi kotipalveluihin, kun taas miehet hakeutuavat esimerkiksi rakennuksille. Hankkeessa tunnustetaan se, että tietyt alat miellyttävät romaninaisia ja -miehiä enemmän kuin toiset. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta hankkeen kannalta se ei ole olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa materiaalien ja jätteiden kestävä ja asianmukainen käsittely on huommioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien romanimaahanmuuttajat ja liikkuva väestö, jotka työllistyvät merkittävästi huonommin kuin kantaväestö. Lisäksi hanke vaikuttaa välillisesti muokkaamalla asenneilmapiiriä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään romanimaahanmuuttajille ja liikkuvalle väestölle soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän etenemistään työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Maahanmuuttajaromanien hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu romanien työllistymisen itsensä kautta, välillinen suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu romanimiehiin ja -naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää välittömästi syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajaromaneille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon ja työllisyyteen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajaromanien kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole tämän hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Maahanmuuttajaromaneilla ja liikkuvalla väestöllä ei ole tietotaitoa ympäristövastuullisuudesta johtuen lähtömaiden heikosta sitoutumisesta ja kansalaisten sitouttamisesta ympäristökysymyksiin. Monet ovat itse asiassa työskennelleet kierrätyksen parissa niin Suomessa kuin lähtömaissaan, mutta ympäristökoulutus on jäänyt vaillinaiseksi. Hankkeessa osallistujat saavat koulutusta, joka sisältää tietoa kierrätyksestä sekä ympäristöystävällisistä työtavoista ja -tuotteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-