Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21995

Hankkeen nimi: Vamos Oulu

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Terhi Laine

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on 1) Tunnistaa entistä paremmin koulutuksen, työelämän ja tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä toteuttaa rohkeita toimintapilotteja monitoimijamallilla, tuottaen nuorille tukea ennakkoluulottomasti peruspalveluiden yhteydessä ja alueellisesti lähellä nuorta; 2) Saattaa yhä useampi oululainen työelämän, koulutuksen ja palveluiden ulkopuolelta tuleva, mielen hyvinvoinnin haasteista kärsivä ja/tai päihteillä oireileva nuori kiinnittymään tarvitsemiinsa palveluihin ja etenemään tavoitteellisesti nuorten osallisuutta vahvistaen kohti elämänhallintaa/kuntoutumista,työtä ja koulutusta; 3) Rakentaa kohderyhmää nopeasti ja oikea-aikaisesti palveleva palveluintegraatioon pohjautuva toiminnallinen ja strategiseen johtamiseen kytkeytyvä yhteistyörakenne julkisen ja kolmannen sektorin käyttöön; 4) Kehittää, pilotoida ja mallintaa yhdessä nuorten sekä verkostojen kanssa päihde- ja mielenterveyspalveluihin integroituva, sosiaalista kuntoutumista tukeva toimintakonsepti. Konkreettisten yhteistoimintamallien avulla varmistetaan heikoimmassa asemassa olevien päihteillä oireilevien 16-29-vuotiaiden nuorten tarkoituksenmukaisten palveluiden saatavuus ja vahvistetaan sosiaalista tukea ja osallisuutta.

Hankkeen toimenpiteet ovat 1) Konkreettiset valmennus- ja työparipilotit, kuten sosiaalista kuntoutusta tukeva valmentava yksilötyö ja ryhmätoiminta korvaushoidon piirissä oleville nuorille. Pilotit kohdennetaan siten, että toiminta täydentää nykyisen palvelujärjestelmän aukkokohtia ja hyödyntää toimijoiden moniammatillista osaamista sektorirajat ylittäen. Kohderyhmän tukemiseksi kehitetään hankkeen ja verkostotoimijoiden kesken uudenlaisia toimivia ja nuorilähtöisiä matalan kynnyksen toimintamalleja. Toiminta tuodaan lähelle nuoria oman hyvinvointikeskuksen alueelle. Kehitystyön pohjana hyödynnetään hanketoimijoiden osaamista ja kokemusta kohderyhmän parissa työskentelystä. ; 2) Hankkeessa lisätään verkoston ymmärrystä eri palveluiden vaikuttavuudesta. Pilotteihin osallistuvan kohderyhmän asiakastyytyväisyyttä, koetun hyvinvoinnin muutosta ja ohjaustuloksia seurataan ja niistä raportoidaan systemaattisesti. Seuranta jaksojen aikana kerätään dataa myös toiminnan vaikutuksista tulonsiirtoihin, kunnan verokertymään, kansantuloon sekä nuorten toimintakyvyn ja koetun hyvinvoinnin muutoksiin. Tulokset analysoidaan ja tuloksia käytetään tietopohjaisessa palveluiden kehittämisessä; 3) Rakennetaan koordinoidusti julkisen- ja kolmannen sektorin palveluintegraatioita, jonka tavoitteena on mahdollistaa tuki kaikista heikoimmassa asemassaoleville nuorille sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuessa. Yhdessä kehitetyt, mallinnetut ja vaikuttavuudeltaan arvioidut toimintamallit valmentavat toimijoita palveluiden vaikutusperusteisuuden kehittämiseen; 4) Kehitystoimenpiteistä viestitään tiiviisti hanketoimijoille, verkostolle, päättäjille, ohjausryhmälle sekä muille yhteistyö tahoille ja suurelle yleisölle. Kehittämistyöhön osallistuvilta kumppaneilta ja yhteistyö tahoilta kerätään palautetta yhteiskehittämisen organisoinnista; 5) toteutetaan verkoston yhteiskehittämisfoorumi kaksi kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumisen ja yhteistyöskentely vahvistavat osaltaan kohderyhmän parissa työskentelevien tahojen moniammatillista; 6) toteutetaan verkoston yhteiskehittämisfoorumi kaksi kertaa vuodessa. Säännölliset kokoontumisen ja yhteistyöskentely vahvistavat osaltaankohderyhmän parissa työskentelevien tahojen moniammatillista yhteistoimijuutta; 7) verkoston yhteistyörakenteet ja toimintasuunnitelma perustetaan yhteiseen nykytila-analyysiin alueen ja kohderyhmän palvelutarpeista. Työskentelyyn kutsutaan mukaan tarvittavin osin alueen päätöksentekorakenteita edustavat henkilöt.

Hankkeen tuloksena 1) 150 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut hankkeeseen; 2) 85 % osallistuneista nuorista on kokenut toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kohentuneen heidän päättäessään toimenpiteissä; 3) 50 % osallistuneista nuorista on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille tai kuntouttaviin palveluihin; 4) Kohderyhmän nuorten työ- ja toimintakyky sekä osallisuuden kokemus on vahvistunut; 5) Kohderyhmän nuorten palveluprosessien laatu on toteutettavan kartoituksen perusteella kohentunut; 5) Kolmannen sektorin työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät ovat kehittyneet ja yhtenäistyneet; 6) Toimijoiden tietoisuus ja ymmärrys palveluiden ja palvelupolkujen vaikuttavuudesta rajatun kohderyhmän osalta on lisääntynyt ja keinovalikoima palveluihin kiinnittymisen tukemisessa on laajentunut; 7) Sote-uudistukseen tähtääviä yhteistoimintamalleja on pilotoitu ketterästi toimintaympäristö ja kohderyhmä huomioiden julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Parhaat käytänteet on mallinnettu palvelumuotoilun keinoin.

Hankkeessa huomioidaan mies- ja naiserityisyys ja sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään ja jotka ovat tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain. Toiminnan piiriin ohjautuu kumppanien muista toiminnoista sekä verkostoista nuoria, joilla on haasteita mielenterveyden ja päihteiden käytön kanssa. Nuoret ohjautuvat hankkeeseen mielenterveys- ja päihdepalveluista, sosiaalipalveluista, Byströmin ohjaamosta, TE-palveluista, Etsivän nuorisotyön kautta, vanhempien avulla, itsenäisesti yhteydenottolomakkeen kautta ja alueen oppilaitoksista.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Esteitä yhteiskuntaan integroitumiseen voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Usein taustalla voi olla myös asunnottomuutta. Kesäkuussa 2019 Oulun Vamos-toiminnassa mukana olevista nuorista noin 44% kertoo päihteiden käytön näytelleen jonkinlaista roolia heidän elämässään. Vielä useammalla on kokemus läheisen haitallisesta päihteiden käytöstä. Nuorten ongelmat ovat usein kumuloituneet siten, että he tarvitsevat samanaikaisesti useita sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun toimintakyky on ongelmien pitkittyessä alentunut, he tarvitsevat intensiivistä rinnalla kulkevaa valmennusta päästäkseen tarvitsemiinsa palveluihin ja hyötyäkseen niistä.  

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palvelut on tavoittanut kyseessä olevaa kohderyhmää Oulussa (4/2017-12/2018) osana Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -hallituksen kärkihankkeen toimintaa. Valmennukseen ohjautui toimintakaudella yli 160 nuorta, joista valmennukseen eteni 138. Nuoret olivat pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella tai sairauslomalla. Toimintaan osallistuneista nuorista 36 %:lla oli ammatillinen tai lukiokoulutus. Osalla nuorista oli myös työttömän työnhakijan status, vaikka käytännössä edellytyksiä työelämään tai koulutukseen ei heikentyneen toimintakyvyn vuoksi vielä ollut. Toukokuussa 2019 Oulussa alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus saman ikäisten työvoimasta oli 15,9 %. (TEM Työnvälitystilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö).   

Isolla osalla haavoittuvassa asemassa olevista nuorista on ollut elämänsä aikana monta auttajaa ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Vamos-toiminnassa valtakunnallisesti saatujen kokemusten mukaan nuoret kertovat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan ei ole oltu kiinnostuneita. Usein taustalta löytyy myös yksinäisyyden ja epäonnistumisen kokemusta tai masentuneisuutta (Alanen et al. 2014).  Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat puolestaan nuoren toimintakyvyn, jolloin he eivät pysty huolehtimaan itsestään. Vamos-toiminnassa mukana olevilta nuorilta 1) puuttuu usein oma tukiverkosto, 2) eikä nuorella riitä omia voimavaroja palveluihin hakeutumiseen, 3) nuorella on taloudellisia haasteita sekä 4) hän on kokenut pettymyksiä niin sosiaalityötä kuin hoitotahoja kohtaan. Nuoria puhuttavat paljon myös päihdeongelman ja mielenterveyden yhdenaikaisen hoidon järjestyminen, sekä näihin kytköksissä olevat asumisen pulmat ja ohjaus. 

Kohderyhmän taustalla voi olla ylisukupolvista huono-osaisuutta, mikä voidaan tulkita moniulotteiseksi hyvinvoinnin resurssien puutteeksi. Se on tekijä, joka vaikuttaa nuoriin ja heidän valintoihinsa ja ajattelumalleihinsa. Huono-osaisuuden voidaan ajatella olevan sosiokulttuurisesti periytyvää. Nuori perii ajattelumallit, toimintatavat sekä asenteet vanhemmiltaan. Nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa kokemusta toimintakeinojen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien vähäisyydestä, henkistä pahoinvointia, näköalattomuutta ja haluttomuutta yrittää. Mallia onnistumisesta tai yrittämisestä ei usein ole omassa lähipiirissä. Nuori ei välttämättä hahmota tilannettaan, sillä hänen elämänsä on samankaltaista kuin ympärillä elävien ihmisten. Nuori saattaa ajatella, että kouluttautuminen, sosiaalinen ja taloudellinen hyväosaisuus eivät ole hänen saavutettavissaan tai hän ei pidä niitä tavoittelemisen arvoisena. Nuori kasvaa tiukasti osana perhettään. Vaikka esimerkiksi peruskoulussa avataan näkökulmia erilaisiin mahdollisuuksiin, saattaa kodin ja perheen vaikutus olla niin voimakas, ettei nuori usko muiden mahdollisuuksien olemassaoloon omalla kohdallaan. Nuori ei noteeraa tällaisia vaihtoehtoja tai niiden esiintuominen kotona johtaa hankaliin tilanteisiin, jolloin nuori päättää luopua näistä ajatuksista ja elää perheensä kulttuurin mukaan. (Vauhkonen, Kallio & Erola 2017; Saari, 2019.)

Nuorten yhteistoiminnallisen tukemisen ja auttamisen lisäksi hankkeessa keskeistä on nuorten toimijuuden vahvistaminen omaan hoitoon/kuntoutukseen kiinnittymisessä ja heitä koskevien palvelujen rakentamisessa. Hankkeen käynnistyessä ohjausryhmätyöskentelyyn valitaan nuorten edustaja ja kaikessa hankkeessa tehtävässä kehittämistyössä pyritään systemaattisesti huomioimaan nuorten näkemykset ja kokemus. Nuoret otetaan mukaan aktiivisen toimijan roolissa kohderyhmän tavoittamiseksi ja kiinnittämiseksi entistä kestävämmin olemassa oleviin palveluihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää osaltaan Oulun kaupungin ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä kohderyhmän parissa. Oulussa on jo entuudestaan paljon nuorille kohdennettua toimintaa, jota toteutetaan sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat suuri haaste Oulussa ja myös laajasti maakunnan alueella. Tämän vuoksi hankkeessa rakennetaan tiivis yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa.  

Hankkeen muita välillisiä kohderyhmiä ovat Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorten palvelut ja Byströmin ohjaamo sekä alueen nuorten parissa työskentelevät järjestöt. Toiminnassa tavoitellaan rakennetta, jossa toimijoiden entuudestaan toteuttama moniammatillinen yhteistyö täydentyy kohderyhmän tarpeet huomioivaksi heikoimmassa asemassa olevien nuorten osalta ja nuoria saadaan kiinnittymään entistä paremmin olemassa olevaan palvelutarjontaan. Järjestötoimijoiden sekä julkisen sektorin kesken kokeillaan palveluiden integroimista eri yhdistelmin vaikuttavimman palvelumuodon löytämiseksi. Yhteiskehittämistä toteutetaan tiiviisti alueen verkostojen kanssa päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergiaetujen aikaansaamiseksi.      

Keskeistä hankkeessa on alueen heikoimmassa asemassa olevia päihteillä oireilevia nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen kokeilu ja mallintaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään myös hanketoiminnan päätyttyä.  Hankkeen tavoitteena on kytkeytyä edellä mainittujen yhteistyötahojen lisäksi Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan mahdollisuudet tehdä uudenlaista yhteistyötä Business Oulun kanssa tarjoten uudenlaisia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden tukemiseksi ja vahvistamiseksi kohti opiskelua ja työelämää. 

Palveluintegraation ja uudenlaisten toimintamallien kautta toimijat pääsevät hyödyntämään hankkeen prosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos-palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 392 609

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 955

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 384

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 324 291

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Isokatu 28 A 14

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu on sisältänyt toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysissa tarkasteltiin Diakonissalaitoksen Vamos palveluiden asiakastilastoja, Tulostähtiaineistoa sekä seurantatietoaineistoa vuosilta 2015-2018. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin tausta-aineistona Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos-nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun (Alanen, Kainulainen, Saari: 2014). Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin saman ikäisillä naisilla (22 %). Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Teemaan on tartuttu THL:n rahoittamassa tutkimushankkeessa 2017-2019 (KEHUVA), jonka alustavia tuloksia on hyödynnetty hankkeen tausta-analyysissa. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin saman ikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Oulun katukuvaa tarkasteltaessa erityisesti nuorten miesten päihteidenkäyttö näyttäytyy ongelmana. Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisille aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että miehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen. Poikkeuksellisessa pandemia tilanteeessa osana hankkeen toimintaa kehitetään myös etäyhteyden välityksellä tapahtumaa valmennusta. Liikkumisen vähentäminen vaikuttaa suorasti ilmansaasteiden määrään alueella.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta se ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa  työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssatapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen. 
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut januorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja mm. yhteiskunnallisen ja itsetuhoisen riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Sekä luodaan digitaalisia yhteyden pitotapoja yhdessä nuorten kanssa, jossa huomioidaan sukupuoli sidonnainen erityisyys.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja koulutukseen sekä työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee  vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä. Hanke tarjoaa poikkeustilanteessa nuorille uusia keinoja selvitä ja olla osallisena digitaalisten välineiden kautta, joka vähentää liikkumisen tarvetta paikasta toiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-