Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21996

Hankkeen nimi: Yhdessä katettu 2020-2022

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ViaDia Järvenpää ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2496908-6

Jakeluosoite: Valimokuja 1

Puhelinnumero: 050-4609669

Postinumero: 04410

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.viadia.fi/jarvenpaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Kärki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö/ohjaaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henna.karki(at)viadia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3589549

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömyys, osattomuuden kokemukset ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat osa syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä yhteiskunnassamme. Järvenpääläinen Yhdessä katettu -yhteistyöverkosto edistää ihmisten hyvinvointia sosiaalisella innovaatiolla, mahdollistamalla yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalista osallisuutta lahjoitettuja elintarvikkeita hyödyntäen. Verkosto toimii laajassa yhteistyössä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja työelämätaitojen, osallisuuden, toimijuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Hankkeessa juurrutetaan, kehitetään ja laajennetaan yhteistyöverkoston Järvenpäässä toteuttamaa toimintaa. Yhteistyössä toteutettava laaja-alainen ja moniammatillinen työ juurrutetaan hankkeen avulla pysyväksi köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseväksi toiminnaksi Keski-Uudellamaalla.

Yhdessä katettu 2020-2022 on ViaDia Järvenpää ry:n hanke, jonka tavoitteena on 1) lisätä työttömien työelämäosallisuuden ja työelämään etenemisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään tapoja, joilla voidaan tukea ja vahvistaa työelämän ulkopuolella ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä ja työelämään etenemistä. Tavoitteena on myös 2) vahvistaa eri toimijoiden aktiiviseen verkostoyhteistyöhön perustuvaa paikallista toimintaa, ja laajentaa sitä myös muihin kuntiin Keski-Uudellamaalla. Hankkeessa tehdään koordinoidusti yhteistyötä kolmannen sektorin, seurakuntien ja julkisen sektorin toimijoiden välillä ja kehitetään uusia yhteistyön malleja. Toiminnan alustana toimii lahjoitusruoan keskitetty logistiikka ja yhteisöllisten ruokailujen koordinointi. Hanketta toteutetaan ViaDia Järvenpää ry:n toimintakeskuksessa, ja yhteistyöverkoston eri toimijoiden toiminnassa. Yhteistyöverkoston logistiikkakeskus eli ruokaterminaali toimii ViaDia Järvenpää ry:n toimintakeskuksessa, jossa lahjoitetun ruoan varastointi ja logistiikka mahdollistavat mielekkäitä työtehtäviä ja osallisuuden kokemuksia työyhteisössä. Yhteistyöverkoston toimijat valmistavat kaikille avoimia yhteisöllisiä aterioita, mikä edistää yhdenvertaisuutta ja vähentää eriarvoisuutta mahdollistamalla erilaisia kohtaamisia ja yhdessä toimimista. Verkoston ruokaterminaalissa ja yhteisöllisissä ruokailuissa tarjotaan työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan, työharjoittelun ja palkkatuetun työn paikkoja pitkäaikaistyöttömille ja työtä tai koulutusta vailla oleville nuorille aikuisille. Hankkeen työllisyyttä edistävässä toiminnassa kehitetään osallistavaa, vahvistavaa, kohtaavaa ja valmentavaa asiakasohjausmallia, joka suuntaa toimintaa tavoitteiden mukaiseen työhön. Tavoitteena on myös 3) juurruttaa toiminta hankkeen aikana kiinteäksi osaksi Keski-Uudellamaalla tehtävää laaja-alaista työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta vahvistavaa työtä. Hankkeen tuloksena saadaan mallinnettua työttömiä vahvistavia ja kohti työelämää edistäviä hyviä käytänteitä. Niiden avulla saavutetaan toivottuja tuloksia ja parempia toimintatapoja yhteistyöhön perustuvassa työllisyyttä edistävässä toiminnassa. Paikallisen laaja-alaisen yhteistyön lujittamisen myötä eri palvelujen vaikutukset paranevat ja työttömien osallisuuden mahdollisuudet lisääntyvät.

Hankkeessa saadaan aikaan rakenteita, jotka mahdollistavat toiminnan jatkumisen entistä kehittyneempänä ja laajempana. Hankkeen jälkeen toiminta on juurtunut ja laajentunut Keski-Uudenmaan alueelle, ja toimii omavaraisena ja kumppanuuksien avulla. Työelämäosallisuutta mahdollistava, toimijuutta ja osallisuutta vahvistava yhteisöllinen toiminta edistää työttömien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja etenemistä kohti työelämää. Työmarkkinoille kiinnittyminen ja työn tekeminen ovat kestäviä keinoja torjua eriarvoisuuden kokemuksia ja syrjäytymistä. Kiinnittyminen yhteiskuntaan tapahtuu työn ja työyhteisöön kiinnittymisen kautta. Hankkeen toimilla edistetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.
Hanke on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja paikallisesti merkittävä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat
1) eri syistä työelämän ulkopuolella olevat, 18-64 -vuotiaat Uudenmaan Te-toimistossa työttömänä työnhakijana olevat henkilöt.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat erityisesti vaikeasti työllistyviin henkilöihin, kuten pitkäaikaistyöttömiin, koulutusta tai työtä vailla oleviin nuoriin aikuisiin sekä maahanmuuttajiin.
Hankkeen työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin tavoitetaan hankkeen aikana 60 henkilöä.

2) yhteistyöverkoston toimijat ja muut hankkeen yhteistyötahot Keski-Uudellamalla. Hankkeen kohderyhmänä on yrityksiä, järjestöjä, seurakuntia,sekä kaupunkien ja Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toimijoita. Hanke mahdollistaa uusien ja innovatiivisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen toteuttamista, sekä mukanaolon osallisuutta ja hyvinvointia lisäävässä toiminnassa. Hankkeen avulla verkoston toimijat voivat jatkossakin toteuttaa osallistavaa ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, sekä kokeilla uusia toimintatapoja. Näissä tilaisuuksissa välillisen kohderyhmän ihmiset voivat kohdata toisiaan, mikä vahvistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki yhteisöllisiin ruokailuihin osallistuvat asiakkaat ja erityistarpeessa olevat henkilöt, joiden sosiaalinen osallisuus on uhattuna.
Verkoston yhteisöllisten ruokailujen kautta tavoitamme sekä varsinaista että välillistä kohderyhmää yhteensä yli 10 000 henkilöä kuukausittain, eli n. 5% alueen väestöstä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 308

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 048

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 135 308

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 048

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Tuusula, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Valimokuja 1

Postinumero: 04410

Postitoimipaikka: Järvenpää

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisältää sukupuolivaikutusten analyysin. Ammattiin valmistumisen jälkeen miehet saavat paremmin pidempiaikaista työtä kuin naiset, mutta jos he joutuvat työttömiksi, näyttää työttömyys pitkittyvän. Pitkäaikaistyöttömissä miesten osuus on suurempi. Miesten työttömyys myös vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisten. Työttömyyden osalta maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee tarkastella erikseen. Vuoden Suomessa asuneiden naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on lähes 20 prosenttiyksikköä: työikäisistä miehistä on töissä hieman yli puolet, kun taas naisista vain noin kolmannes. Työmarkkinat ovat Suomessa edelleen vahvasti sukupuolen perusteella jakautuneet, mikä voi haitata niiden joustavaa toimintaa. Naisvaltaisin toimiala on julkinen hallinto sisältäen koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan, jossa kolme neljäsosaa työssä käyvistä on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimpia aloja ovat rahoitus- ja vakuutusala ja muut palvelualat. Miesvaltaisimpia aloja ovat perinteiset rakentamisen ja sähkö-, lämpö-, kaasu-, ja lvi-huoltoala. Myös teollisuuteen työllistyvistä kolme neljäsosaa on miehiä. Pienin suhteellinen osuus miehillä on julkisen hallinnon työpaikoista, siinäkin kuitenkin neljännes. Naisia on esimerkiksi rakennussektorilla vain 6 % ja huoltoalalla 16 %. Voidaan todeta, että miesten työpaikkajakauma on tasaisemmin eri toimialoilla. Tämä huomioidaan hankkeen työelämävalmiuksia parantamaan tähtäävissä toimenpiteissä. Syrjäytymisvaarassa olevissa ryhmissä on yleisesti ottaen enemmän miehiä kuin naisia. Hankkeen kohderyhmässä on enemmän miehiä, joten myös osallistujista suurempi osa on miehiä. Hankkeen toimenpiteet hyödyttävät enemmän miehiä. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa, kun koulupudokkaista valtaosa on poikia. Naisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin miesten. Lähes joka viides mies jää pelkän perusasteen varaan, mutta naisista vain joka kymmenes. Työnsaantimahdollisuuksien lisäämiseksi erityisesti miehiä tulisi kannustaa aikuiskoulutukseen. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajataustaisia miehiä matalampi. Viidesosa nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista on vailla työtä ja opiskelupaikkaa. Päihde- ja mielenterveysongelmaiset naiset ovat heikommassa asemassa kuin samoista ongelmista kärsivät miehet. Omassa yhteisössään he ovat miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa. Naiset ovat enemmän sidoksissa viiteryhmäänsä, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat heikompia tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka nainen haluaisi irrottautua päihdeyhteisöstä, lähipiiriin kuuluvat miehet saattavat vaikeuttaa ja hidastaa irrottautumista. Tutkimuksissa on todettu ruokajonojen sukupuolijakauman olevan melko tasainen, hieman enemmän on naisia. Jakauma vaihtelee kunnittain, esimerkiksi Helsingissä miehiä on ruokajonossa hieman enemmän kuin naisia. Välillisessä kohderyhmässä, yhteisöllisiin ruokailuihin osallistumisesta saattavat hyötyä erityisesti vanhemmat miehet. Heillä ei välttämättä ole naisiin verrattuna vastaavan tasoisia taitoja ja mahdollisuuksia terveellisen ruoan valmistamisen ja saamiseen. Tässä valossa tarkasteltuna erityisesti yksinäiset, heikommassa asemassa olevat voivat hyötyä hankkeessa toteutetuista yhteisöllisistä aterioista. Hankkeessa valtavirtaistamisen periaate sopii yksinäisiin syrjäytymisvaarassa oleviin miehiin, joiden osallisuus on uhatuin. Hankkeen toimenpiteet mahdollistavat työelämäosallisuutta sekä mahdollisuudet lämpöiseen ateriointiin paranevat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa siten, että hankkeeseen osallistuville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikkiin työtehtäviin. Hankkeessa työskentelevät ovat tietoisia niistä ennakkoasenteista, joita sukupuolten työtehtäviin liittyy. Naisille ja miehille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet sijoittua mihin vain hankkeen työtehtäviin soveltuvuutensa mukaan. Käytännön toimenpiteenä esimerkiksi kuljetustehtäviin hakeva työkokeilija voi olla kumpaa sukupuolta tahansa ja rekrytoinnissa noudatetaan valtavirtaistamisen periaatetta. Hankkeen toiminnot suunnitellaan kuitenkin siten, että kohderyhmästä esiin tulevat naisten ja miesten erityistarpeet huomioidaan ja niiden muutoksiin pystytään vastaamaan mahdollisimman joustavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Valtava kehittämisohjelman loppuraporttia (TEM12/2015) sekä ohjelmassa tuotettua valtavirtaistamisopasta käytetään ohjeistuksina sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen hankkeessa tehtävään työhön, tiedonkeruuseen, tilastointiin ja tiedon tuottamiseen. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten erilaisuus hyödyntämällä Työ- ja elinkeinoministeriön opasta (12/2011). Vaikka hankkeen tavoitteet ja pääasialliset sisällöt ovat yhteisiä koko kohderyhmälle, sukupuolten väliset mahdolliset erot otetaan huomioon jokaisessa hankkeen toteutusvaiheessa. Hankkeen varsinaisessa kohderyhmässä on sekä naisia että miehiä, mutta enemmän miehiä. Osallistujiin kohdistuvissa toimenpiteissä ei henkilön sukupuolella ole vaikutusta toimintaan osallistumisessa. Hankkeen toimenpiteenä tarjotaan kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja palkkatuetun työn paikkoja kohderyhmän henkilöille. Hankkeen toimijat ja osallistujia hankkeeseen ohjaavat tahot ohjaavat toimintaan molemman sukupuolen edustajia, mutta erityisesti miehiä. Miehet ovat suurempi osa kohderyhmää, ja heikommassa asemassa. Heidän ohjautuminen enemmän toimintaan tukee tasa-arvoa ja segregaation vähentymistä. Hankkeen osallistujaksi otetaan tehtävään soveltuva henkilö ja kaikki osallistujat ovat yhdenvertaisia toisiinsa nähden. Ketään ei syrjitä tai jätetä ottamatta hankkeen toimintaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeen osallistujille tarjotaan kannustava työympäristö, jossa tuetaan yksilöä ja tämän vahvuuksia. Jokaisen yksilölliset vahvuudet huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Eri yksilöt hyötyvät erilaisista toimintatavoista. Hankkeen aikana ilmi tulevat erilaiset tarpeet otetaan huomioon ja pyritään kehittämään toimintaa niiden pohjalta. Erilaiset toimintatavat ja niistä hyötyminen huomioidaan hankkeen kaikissa vaiheissa, erityisesti toimintatapojen ja työtehtävien suunnittelussa. Toimijat myös ideoivat ja kehittävät uudenlaisia toimintatapoja kohderyhmästä esiin tulevien tarpeiden perusteella ja ne huomioiden. Hankkeen osallistujien työtehtävät laaditaan siten, ettei siinä tapahdu syrjintää. Kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet taitojensa mukaisiin tehtäviin ja itsensä kehittämiseen. Kaikissa toimenpiteissä huomioidaan osallistujien erilaiset taidot ja heille soveltuvimmat toimintatavat. Hankkeen viestintä toteutetaan siten, että mahdollisimman monella olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulla tietoiseksi hankkeen toiminnasta ja tapahtumista. Hankkeessa kehitettävän ja laajentuvan yhteistyöverkoston edustajiksi kutsutaan sekä naisia että miehiä, jotta molempien sukupuolten ääni tulisi kuulluksi hankkeen kehitystyössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Hävikkiruoan hyötykäyttö aterioiden valmistamiseen ja ihmisille ravinnoksi on kiertotalouden periaatteiden mukaista, kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä edistävää toimintaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Hankkeessa hyödynnetään paikallisten kauppiaiden ja elintarviketuotannon hävikkiruokaa aj ohjataan se paikallisten tarvitsevien ravinnoksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Toiminnan avulla lisätään syrjäytymisvaarassa olevien kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tuottamalla näille kohdennettuja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hankkeessa edistetään terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuutta osallistua työelämäosallisuutta lisäävään toimintaan. Osallisuuden myötä merkityksellisyyden kokemukset lisääntyvät ja yksinäisyys vähenee. Hankkeen myötä myös edullisten tai maksuttomien ruokailujen tarjonta lisääntyy paikkakunnalla, mikä lisää hyvinvointia hankkeen välillisessä kohderyhmässä. Yhteisöllisinä aterioina tarjoiltu lämmin ruoka toimii hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminta ei kohdistu erityisesti kumpaankaan sukupuoleen, vaan tavoitteena on sekä naisten että miesten yhdenvertainen mahdollisuus hyötyä hankkeen toimenpiteistä. Miesten suurempi osuus kohderyhmässä huomioidaan myös hankkeen toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke noudattaa yhdenvertaisuuden periaatteita. Sen valmistelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa toimitaan syrjimättä mitään ihmisryhmiä. Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan, että toiminnan laatu paranee, kun ihmisten erilaisuus otetaan huomioon. Kaikkia ihmisiä kohdellaan hankkeessa yhdenvertaisina. Hankkeen toiminta vahvistaa kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisempaa asemaa yhteiskunnassa, kun se vähentää kohderyhmien heikko- osaisuutta ja köyhyyttä, syrjäytymisriskiä. Yhteinen ateriointi tai yhdessä työskentely tasoittaa erilaisten ihmisryhmien välisiä ennakkoluuloja ja asenteita. Tuomalla erilaiset ihmisryhmät yhteen samaan tilaan mahdollistetaan erilaisuuden ja monimuotoisuuden kohtaaminen, edistetään tasa-arvoa ja moniarvoisuutta sekä vähennetään sosiaalista etäisyyttä ihmisryhmien välillä.Hankkeessa toteutettavat yhteisölliset ruokailut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Niihin voi osallistua kuka tahansa sukupuoleen, ikään,etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteisiin, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään katsomatta. Tilaisuudet on tarkoitettu mahdollistamaan erilaisten ihmisten yhdenvertainen kohtaaminen. Yhteisen ruokapöydän äärellä kaikki ovat tasavertaisia keskenään. Yhteisöllisyys ja osallisuus toteutuvat yhdessä tekemällä ja ruokailemalla, henkilöiden ominaisuuksiin katsomatta. Siinä toteutuu yhdenvertaisuuden periaate.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeen toimintaan osallistuvien henkilöiden ympäristöosaaminen vahvistuu, kun työtehtävät edistävät kestävän kehityksen periaatteita. Hankkeessa myös tiedotetaan toiminnan myönteisitä ympäristövaikutuksesta. Ruokaterminaalissa opetellaan jätteiden lajitteluun ym. ympäristöosaamiseen liittyviä asioita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-