|
|
|
Hankekoodi: S22002
Hankkeen nimi: Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kolpeneen Palvelukeskuksen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210574-6
Jakeluosoite: Myllärintie 35
Puhelinnumero: 0403531408
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.sosiaalikollega.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Kostamo-Pääkkö
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.kostamo-paakko(at)poskelappi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405702844
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tausta
Sosiaalityön tulevaisuus selvitystyöryhmän mukaan sosiaalityöllä on keskeinen rooli heikommasssa asemassa olevien ihmisten osallisuuden edistäjänä asiakkaita lähellä olevana lähipalveluna. Sosiaalityöllä nähdään olevan laajat liittymäpinnat ihmisten arkipäivän sujumisen ja yhteiskunnan sosiaalisen eheyden turvaamisessa. Työssä on keskeisesti läsnä moniammatillinen työskentely asiakkaan asioiden hoidossa, jossa sosiaalityöntekijän rooli nähdään vahvana ja vastuullisena.
Monitoimijaisessa ja markkinoistuvassa hyvinvointipalveluiden järjestelmässä yhä ongelmallisemmaksi näyttää muodostuvan palvelun käyttäjien palvelukokonaisuuksien ja sujuvien palveluketjujen rakentaminen. Erityisesti hankalaan tilanteeseen joutuvat monet heikommassa asemassa olevat, monia palveluja tarvitsevat ihmiset, joiden elämäntilanteeseen kasautuu useiden palvelujen tarpeita, jolloin on haettava samanaikaisesti eri palveluja apua saadakseen. Tavoitetasolla puhutaan palveluintegraatiosta ja sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä, mutta palvelujärjestelmän toimintojen eriytyminen tekee toiminnallisen integraation asiakaspinnassa miltei mahdottomaksi. Kun palvelujen yhteen sovittaminen rakenteellisesti järjestelmätasolla tuottaa monista eri syistä vaikeuksia, niin yhtenä ratkaisuna on nähty palveluiden yhteinen asiakassuunnitelma, jonka avulla tarvittavien palveluiden kokonaisuus ja palveluketjut nivottaisiin yhteen asiakastason palveluratkaisuissa. Asiakassuunnitelmasta tulisi palveluintegraation keskeinen väline. Lisäksi tarvitaan selkeää vastuutoimijaa (vastuutyöntekijän nimeäminen asiakasprosesseissa), joka koostaa useampia palveluja samanaikaisesti tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tilannearviot yhteen ja ottaa vastuulleen palveluita yhteen sovittavan asiakassuunnitelman laatimisen yhteistyössä asiakkaan ja muiden ammattilaisten kanssa. Lisäksi sosiaalityön tehtävänä on myös rakenteellinen vaikuttamistyö, missä pitää nostaa heikommassa asemassa olevien ihmisten asiat ja epäkohdat esille päätöksentekoon, jotta asioita voidaan parantaa järjestelmätasolla. Tähän tarvitaan myös työvälineitä ja -menetelmiä.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on tukea heikoimmassa asemassa olevien työikäisten lappilaisten kansalaisten hyvinvointia kehittämällä kokonaisvaltaisen tuen monitoimijainen toimintamalli Lappiin.
1.Vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä, jossa tuotetaan asiakkaan tarpeisiin perustuvaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia osaksi asiakastyötä, suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa.
2.Kehitetään asiakkaiden kokonaisvaltaista palveluprosessia.
3.Kehitetään matalan kynnyksen palveluita tiiviissä yhteistyössä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten (esim. Kela, TE-palvelut) sekä järjestöjen kanssa.
Hankkeen tavoitteena on rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen, jossa tuotetaan asiakkaan tarpeisiin perustuvaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia osaksi viranomais- ja asiakastyötä, suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa. Rakenteellinen sosiaalityö mahdollistaa heikommassa asemassa olevien kansalaisten kokonaisvaltaisen tuen ja rakenteet palveluille.
Toimenpiteet:
1)Heikommassa asemassa olevien ihmisten tarpeet sekä matalan kynnyksen palvelut osana rakenteellista sosiaalityötä
-kerätään tietoa heikommassa asemassa olevilta kansalaisilta (Kansalaistalo/Järjestötalo) heidän arjesta ja miten julkiset palvelut pystyvät heidän tarpeisiin vastaamaan
-Kehitetään matalan kynnyksen palveluita tiiviissä yhteistyössä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten sekä järjestöjen kanssa
2)Asiakkaiden kokonaisvaltaisen palveluprosessin kehittäminen osana rakenteellista sosiaalityötä
-asiakassuunnitelmien (Tornio) sisällön kartoitus ja analyysi sekä vaikutusten arviointi
-kehitetään asiakkaiden kokonaisvaltaista palveluprosessia sosiaalityöntekijän roolia vahvistamalla osana monitoimijaista palvelurakennetta
-asiakasprosessien johtamisen vahvistaminen
3)Rakenteellisen työn vahvistaminen Lapissa
-osaamisen tukeminen ja sosiaalityön ytimen vahvistaminen Lapin kunnissa (vertaiskonsultaatiot, sosiaalialan ja sosiaalityön asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen, menetelmäosaamisen vahvistaminen)
Hankkeen tuloksena syntyy Lapin sosiaalityön oma malli osana rakenteista sosiaalityön sekä heikommassa asemassa olevien kansalaisten palvelukokonaisuutta.
Hankkeen keskeisen kohderyhmän muodostavat: 1) Heikommassa asemassa olevat aikuiset/työikäiset ihmiset (18-64 –vuotiaat asiakkaat, paljon tukea ja palveluita tarvitsevat sekä palvelujärjestelmän ulkopuolella olevat kansalaiset) sekä 2) Lapin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien työntekijät(sosiaalityöntekijät ja muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, Kela ja työvoimaviranomaiset sekä järjestötoimijat).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan esimiehet (johtajat) sekä poliittiset päättäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 548 022
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 463 698
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 685 032
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 579 626
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Muonio, Posio, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Salla, Kolari, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Savukoski, Inari, Enontekiö, Pello, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 350
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä, sähköisiäjärjestelmiä ja pyritään mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa on mukana myös yksityisten palveluiden tuottajia Lapista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitettän heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointipalveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitettään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointipalveluita ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää ihmisten tasa-arvoa siten, että kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuuden päästä palveluiden piiriin ja saada apua ongelmiinsa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Hanke edistää ihmisten tasa-arvoa siten, että kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuuden päästä palveluiden piiriin ja saada apua ongelmiinsa. Hankkeessa huomioidaan saamalaisuuteen liittyvät erityiskysymyskset osana hyvinvointipalveluita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Saamalaisten kulttuurin huomioiminen hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoria yhteyksiä. | ||
Rakenteellinen sosiaalityö Lapissa - hankkeen tavoitteena oli vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, suunnitelmallista sosiaalityötä sekä rakenteellisen sosiaalityön eri menetelmiä.
Hankkeessa oli kolme työpakettia: heikoimmassa asemassa olevien lappilaisten tarpeet, joiden pohjalta kehitetään matalan kynnyksen palveluita monitoimijaisessa yhteistyössä, Tornion työikäisten kokonaisvaltaisen palveluprosessin kehittäminen sekä rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen ja sosiaalisen raportoinnin kehittäminen.
Kehittämistyötä toteutettiin tietoon pohjautuen erilaisten selvitysten tukemana. Kaikki selvitykset on julkaistu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarjassa 2022.
”Ensin ei ylpeyteni antanut lähteä” selvitys rovaniemeläisten ruoka-avunsaajien hyvinvoinnista, tuen tarpeista sekä palvelujärjestelmän katvealueista (Orhanli, Ahola, Partanen 2022) toteutettiin monitoimijaisessa yhteistyössä asukkaiden, Rovaniemen neuvokkaan, Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Aineistonkeruun yhteydessä rekrytoidut kehittäjäasukkaat, olivat keskeisessä roolissa tuomassa syvempää ymmärrystä ruoka-avusta ilmiönä sekä tulkitsemassa selvityksen tuloksia. Tulosten jalkauttamisen tueksi toteutettiin kuvitettu tiivistelmä Lainaa mun kenkiä (Ahola 2022), joka kiteyttää selvityksen keskeiset tulokset. Tiivistelmän tavoite on saattaa selvityksen tieto ja ihmisten ääni monitoimijaiseen kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi eri tasoille. Tiivistelmä julkaistiin elokuussa 2022.
Selvitys nostaa keskiöön ruokajakelussa käyvien arkea ja hyvinvointia haastavia tekijöitä, palveluiden ja toimintojen nykytilaa sekä monitoimijaisen yhteistyön kehittämistarpeita. Tulosten mukaan ruokajakelussa käyvien ihmisten hyvinvointia haastavat moninaiset tekijät, jotka liittyvät terveyteen ja toimintakykyyn, talouteen ja velkaantumiseen. Avun saamista vaikeuttaa monimutkainen ja epäselvä palvelujärjestelmä, joka näyttäytyy haasteellisena hahmottaa niin asukkaille kuin eri toimijoille ja ammattilaisille. Palvelujärjestelmän selkiyttämiseksi toteutetaan aikuissosiaalityön käsikirja, jonka tavoitteena on avata aikuissosiaalityötä, sen toteuttamista ja palveluita niin asukkaille ja asiakkaille kuin eri ammattilaisille ja toimijoille. Käsikirja saatetaan loppuun Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeessa.
Toinen kokonaisuus liittyi Tornion kaupungin työikäisten palveluiden kokonaisvaltaisten asiakasprosessien kehittämiseen, sosiaalityön johtajuuden vahvistamiseen ja sosiaalityön näkyväksi tekemiseen osana rakenteellista sosiaalityötä. Kehittämistyön pohjaksi toteutettiin selvitys - Suunnitelmallisen aikuissosiaalityön kehittämishaasteet Tornion työikäisten sosiaalipalveluissa (Lindh 2022). Selvityksessä on tunnistettu kehittämistarpeita asiakasprosessin kaikissa osissa, palvelutarpeen arvioinneista, dokumentaatioon, asiakasprosessin päättämiseen ja arviointiin saakka. Kehittämistarpeet ovat osittain rakenteellisia liittyen niin sosiaalityön resursseihin ja johtamiseen kuin sosiaalityön toimintakäytäntöihinkin.
Torniossa järjestettiin kehittämispäiviä noin kerran kuukaudessa ja kehittämispäivien välissä tiimi sai työstettäväksi erilaisia kehittämistehtäviä. Kehittämisen painopisteet olivat erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön määrittelyssä, palvelutarpeen arviointiprosessissa, työn organisoinnissa sekä rakenteellisessa sosiaalityössä (asiakkuussegmentointi ja sosiaalinen raportointi). Lisäksi keväällä 2022 jäsennettiin yhteistyötä ja työttömien asiakkaiden palvelupolkua Tornion työllisyyden kuntakokeilun kanssa.
Kehittämispäivien tuloksena Tornion työikäisten palveluiden tiimissä tarkasteltiin uudelleen työn organisointia ja työnjakoa. Työpajoissa haettiin yhteistä ymmärrystä siitä, kuka on erityistä tukea tarvitseva henkilö. Tämän jälkeen tiimi ja esihenkilö tarkastelivat uudelleen asiakkaiden palveluprosessit johtamisen näkökulmasta, jonka seurauksena hankkeen lopussa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden omatyöntekijänä toimi sosiaalityöntekijä sosiaalihuoltolain mukaisesti.
Kolmantena kokonaisuutena hankkeessa oli rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen, tietoisuuden ja osaamisen lisääminen sekä erilaisten menetelmien kehittäminen sen toteuttamiseksi. Sosiaalinen raportointi on rakenteellisen sosiaalityön (SHL 7§) menetelmä, jolla tuotetaan tietoa esimerkiksi ajankohtaisista sosiaalisista ilmiöistä, palvelurakenteista ja niiden kyvystä vastata asukkaiden tarpeisiin sekä tehdään ratkaisu- ja kehittämisehdotuksia palveluiden parantamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa luotiin sosiaalisen raportoinnin sähköinen työkalu eKollegaan sosiaalihuollon ammattilaisille. Hankkeen loppuun mennessä sosiaalisia raportteja saapui yhteensä 64 kappaletta kuuden kunnan sosiaalihuollon ammattilaisilta.
Hankkeessa toteutettiin selvitys sosiaalisen raportoinnin pilotista, sekä rakenteellisen sosiaalityön tietokäytännöistä Lapissa. Rakenteellisen sosiaalityön tietokäytännöt ja kehittämisen paikat Lapissa (Partanen, Leinonen, Lindh 2022) julkaistiin elokuussa 2022. Selvitys tuotti tärkeää tietoa vallitsevista käytännöistä ja kehittämisen paikoista. Selvityksen mukaan ammattilaiset pitivät sosiaalisen raportoinnin työkalua hyvänä tapana toteuttaa rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteet tiedon kulkuun sen sijaan vaativat vielä vahvistamista. Lisäksi raportin tehtävänä oli herättää laajempaa keskustelua rakenteellisesta sosiaalityöstä, sen merkityksestä ja potentiaalista sosiaalityön tiedolla johtamisessa. Selvitys tarkentaa lopuksi kehittämisehdotuksia rakenteellisen sosiaalityön vahvistamiseksi Lapin hyvinvointialueella tulevaisuudessa.
Sosiaalihuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden rakenteellisen osaamista on vahvistettu myös erilaisilla tilaisuuksilla, valmennuksilla, tapahtumilla ja seminaareilla, joita on toteutettu eri hankkeiden ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Yhteensä niihin on osallistunut yli 600 henkilöä.
Keväällä 2022 suunniteltiin ja käynnistettiin yhdessä tulevaisuuden sotekeskushankkeen kanssa Lapin työikäisten palveluiden sosiaalihuollon ammattilaisille valmennuskokonaisuus Sosiaalityölle nostetta. Valmennuksen suunnittelussa hyödynnettiin hankkeessa toteutettuja pilotteja sosiaalisesta raportoinnista ja Tornion asiakkuussegmentoinnista. Valmennuskokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain mukaisia asiakasprosesseja, lainsäädännön tuntemusta sekä rakenteellista sosiaalityötä mm. asiakkuuksien tarkastelulla ja sosiaalisella raportoinnilla.