Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22006

Hankkeen nimi: MYÖ, TYÖ, HYÖ 2! - Osallisuudesta polkuja työelämään

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rautavaaran kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0172646-0

Jakeluosoite: Koulutie 1

Puhelinnumero: 0408608000

Postinumero: 73900

Postitoimipaikka: Rautavaara

WWW-osoite: http://www.rautavaara.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Selkimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työkoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.selkimaki(at)rautavaara.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408608229

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautavaaralaisten kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien, työelämän ulkopuolella olevien sekä osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä ja tarjota heille polku työelämään. Hankkeessa tehtävien selvityksien pohjalta tarjotaan osallistujille yksilöllisiä matalan kynnyksen vaihtoehtoja, jotka ohjaavat heitä kohti työelämää henkilön toimintakyvyn mukaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä sosiaalista osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä, torjua köyhyyttä, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä tukea elämänhallintaa.

Hankkeessa jatketaan osaltaan MYÖ, TYÖ, HYÖ! – Myötämäkeen työkuntoa tai hyvinvointia! –hankkeessa aloitettua työtä. Kunnan työllisyyspalvelujen asiakkaista monet hyötyvät pitkistä tukiprosesseista, joissa heidän palvelutarpeensa arvioidaan yksilöllisesti ja heille räätälöidään jatkopolut niin, että ne sopivat elämäntilanteeseen. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden ongelmat ovat usein syntyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa, joten niiden korjaaminen vaatii myös enemmän aikaa ja tarkempaa arviointia.

Hankkeessa toteutetaan porrastettu ja yksilöllinen työllistymispolku, jonka avulla tavoitellaan reittiä kohti avoimia työmarkkinoita. Työllistymispolku koostuu asiakkaille tarjottavasta yksilöohjauksesta ja jatkovaihtoehdoista heidän tilanteen mukaan työhönvalmennuksen keinoin. Näitä ovat esimerkiksi tukitoimet työllistymiseen työmarkkinoille, työkokeilu, lisä- ja jatkokouluttautuminen, opiskelu, kuntouttava työtoiminta, kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminta tai työkyvyttömyyseläke jos työkykyä ei yksinkertaisesti ole. Yksilöllisen tilanteen mukaan työllistymispolkua pääsee myös takaisinpäin. Polkuun sisältyvää kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa on alustavasti testattu hyvin tuloksin. Ryhmätoiminta sisältää erilaisia arjenhallinnan teemoja, kuten elämänhallintaa, itsetuntemusta, velkaneuvontaa tai harrastuksiin, terveyteen, ruokavalioon ja liikuntaan liittyviä aiheita. Ryhmässä myös lisätään tietoutta työnhausta sekä itsensä työllistämisestä.

Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehittämällä malli asiakkaalle tarjottavaan työvalmennukseen yrityksessä ja tukemalla esimerkiksi osatyökykyisten työllistämistä osana työllistymispolkua. Kunta sitoutuu kehittämään elinkeinopolitiikassaan tukiohjelman, jolla tuetaan rahallisesti yrityksiä palkkaamaan osatyökykyisen tai pitkään työttömänä olleen henkilön. Myös palkkatuen käyttöä kolmannella sektorilla edistetään sekä selvitetään mahdollisuutta palkkatuetun edelleen sijoittamiselle muihin työpaikkoihin osana etenevää työllistymispolkuna. Hankkeessa toteutetaan tarvittaessa moniammatillisia terveys- ja työkykyselvityksiä niin, että arvioinnin pohjalta voidaan rakentaa tavoitteellinen ja kuntouttava suunnitelma omalla polulla etenemiseen.

Hanke lisää työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua, ja osaltaan torjuu köyhyyttä. Hankkeessa testatut toimenpiteet halutaan juurruttaa pysyväksi toimintatavaksi tuottamaan sosiaalisten positiivisten vaikutusten lisäksi myös taloudellisia hyötyjä ennaltaehkäisevän luonteensa vuoksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat rautavaaralaiset pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt. Kohderyhmään kuuluvat kaiken ikäiset aikuiset, myös nuoret niiltä osin kuin he tukea tarvitsevat, sukupuoleen katsomatta. Erityiseksi kohderyhmäksi nostetaan osatyökykyiset henkilöt, joiden jäljellä olevaa kapasiteettia, motivaatiota ja työkykyä tuetaan uusilla keinoilla.

Rautavaaran kunnassa oli työttömiä työnhakijoita vuoden 2019 lopussa 61 henkilöä, joista iso osa tavattiin yksilöllisesti työkoordinaattorin tai sosiaalityöntekijän toimesta edellisen hankkeen aikana. Tapaamisten aikana on paljastunut huolestuttavasti kuinka heikossa asemassa osa näistä työttömistä on. Uusia työttömiä tulee kuitenkin säännöllisesti kuntaan esimerkiksi muuttoliikkeen kautta tai työpaikkojen menetysten myötä. Näin ollen työ ja asiakasvirta on jatkuvaa.

Suurin osa huolta herättäneistä asiakkaista hyötyvät pitkistä tukiprosesseista, joissa heidän palvelutarpeensa arvioidaan yksilöllisesti ja heille räätälöidään jatkopolut niin, että ne sopivat elämäntilanteeseen. Syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden ongelmat ovat usein syntyneet pitkien ajanjaksojen kuluessa, joten niiden korjaaminen vaatii myös enemmän aikaa ja tarkempaa arviointia.

Aikaisemmissa hankkeissa havaittiin, että ennaltaehkäisevänä työnä on tarpeen pyrkiä yksilöllisesti ja säännöillisesti kohtaamaan kaikki rautavaaralaiset työttömät, joilla on riski pitkittyvään työttömyyteen tai he ovat jo pitkäaikaistyöttömiä tai kuuluvat muuten varsinaiseen kohderyhmään. Kohderyhmän tavoittamista helpottaa, että yli 200 päivää työttömänä olleista tulee kuntaan ennakkotieto Kelalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat pääkohderyhmän henkilöiden läheiset, perheet ja lähipiiri. Välilliseen kohderyhmään kuuluu kunnan työllisyyspalvelujen ja sosiaalityön lisäksi myös julkisen sektorin perusterveydenhuolto, yksityisen sektorin työterveyshuolto, sekä räätälöitynä jatkovaihtoehtona mahdollisesti tuetut työmarkkinat, oppilaitokset tai kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat tahot. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan kunnan omissa yksiköissä tai kolmannen sektorin toimijoissa kuten Rautavaaran työraitti ry:ssä. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa järjestetään ostopalveluna. Välilliseen kohderyhmään kuuluu myös sairausvakuutusetuuksia, eläke- ja vammaisetuuksia sekä työttömyysturvaetuuksia maksavat Kela sekä TE-toimisto (TYP-työ).

TE-toimistolla on merkittävä rooli asiakkaiden suunnitelmien laadinnassa sekä yhdessä kunnan kanssa valita oikea-aikaisesti asiakkaita aktivointitoimien piiriin. TE-toimiston työpanosta tarvitaan viikoittaiseen yhteydenpitoon asiakkaiden asioiden edistämiseksi sekä läsnäoloa aktivointisuunnitelmia laadittaessa. TE-hallinnon asiantuntija ohjaa hankkeeseen asiakkaita moniammatillisesti yhdessä kunnan työllisyyskoordinaattorin sekä sosiaaliohjaajan kanssa.

Hankkeessa vahvistetaan kolmannen sektorin roolia työllistymisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyydessä. Hankkeessa luodaan välillisien kohderyhmien sektorirajat ylittävää yhteistyötä sosiaali-, terveys-, kuntoutuspalveluissa ja työllistymisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 835

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 66 702

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 042

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 377

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon

Kunnat: Rautavaara

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Koulutie 1

Postinumero: 73900

Postitoimipaikka: Rautavaara

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali. Toimintaympäristöä ja kohderyhmää on analysoitu keskusteluissa yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toimenpiteet ja tulokset kohtelevat kohderyhmää kuuluvia henkilöitä yhdenvertaisella tavalla sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali ja periaatteena on tasa-arvoisuuden toteutuminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali ja tasa-arvon toteutuminen huomioidaan kaikissa toiminnan vaiheissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 7
Toimintojen järjestämisessä kiinnitetään huomioita liikkumiseen, siirtymisiin ja palvelujen tarjontaan. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 7
Hankeen aikana tarjotaan mahdollisuus ajankohtaisen tiedon saantiin ja lisäkoulutuksiin niin, että ilmastonmuuotos huomioidaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hankkeen aikana pyritään välttämään luontoa kuormittavia toimintoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeen aikana pyritään välttämään luontoa kuormittavia toimintoja. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suurta vaikutusta hanketoiminnassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 7
Hankkeessa pyritään koulutusmateriaalien ja toiminnan vaatimien materiaalien kierrätykseen, uusiokäyttöön ja materiaalitehokkuuteen. Näihin päästään välttämällä kopiointia ja hyödyntämällä sähköisiä palveluja. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Aktiiviset yhteydenotot, yhteistyön ja kehityksen aikaansaaminen hankkeen aikana. Paikalliset yritykset mukana kehittämässä asiakkaalle tarjottavaa työvalmennuksen mallia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Tuen, ohjauksen ja työllistymismahdollisuuksien kehittämien. Uusien toimintatapojen kehittäminen, kokeilu ja juurruttaminen yritysyhteistyössä. Paikalliset yritykset mukana kehittämässä asiakkaalle tarjottavaa työvalmennuksen mallia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 7
Hankeessa pyritään siirtymisiin yhteiskyydeillä ja välttämään turhia paikkakuntien välillä tapahtuvia ajoja. Hyödynnetään sähköisiä palveluja ja menetelmiä. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Uuden toiminnan käynnistäminen luo välitöntä hyvinvointia, osallisuutta ja tarjoaa vertaistukea. Hankkeessa huomioidaan terveys, sosiaalinen kanssakäyminen, yhteisöllisyys, vaikutusmahdollisuudet omaan toimintaan ja tasavertaisuus.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hanke edistää sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Hanke edistää myös sekä seudullista että valtakunnallista tasa-arvoa tukemalla aluetta, jossa on tunnetusti korkeimmat maksetut KELAn etuudet ja sairastavuusindeksi sekä kansantauti-indeksi. Kaikissa tarjotuissa toimenpiteissä ja hankkeen vaiheissa edistetään tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke edistää sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa torjumalla köyhyyttä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Hankkeen aikana varmistetaan, että eriarvoisuus vähenee ja osallistujien kulttuurinen tasa-arvoisuus toteutuu.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeen aikana hyödynnetään kunnan omia virkistysalueita ja yhteisiä toimintapaikkoja.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeen aikana selkiytetään kunnan ympäristössä olevia mahdollisuuksia. Elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva henkilö osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-