Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22007

Hankkeen nimi: Nuoret pohjoissavolaiset tulevaisuudentekijät

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.3.2020 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Savon Liitto-Maakuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0827616-7

Jakeluosoite: Sepänkatu 1

Puhelinnumero: +358 (0)17 550 1400

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.pohjois-savo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heta Santamäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heta.santamaki(at)pohjois-savo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447142630

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke jakaantuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat:
1.Kartoitetaan nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta liittyen eri teemoihin. Kehitetään yhdessä nuorten kanssa uusia matalankynnyksen toimintoja nuorten äänen esille saamiseksi esim. avoimet teematapaamiset, toiminnalliset menetelmät, pop-up -vaikuttaminen, jalkautuminen, digitaaliset väylät, mikrovaikuttaminen, nuorten työntekijöiden palkkaaminen
2.Nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolla (pysyvän rakenteen ja toimintamallin rakentaminen)
3.Viestintä

Ensimmäisen osa-alueen tavoitteena on selvittää miten houkuttelevana alueena nuoret kokevat maakunnan nyt ja tulevaisuudessa ja minkä tulee maakunnassa muuttua, jotta alue säilyttää vetovoimansa nuorten silmissä. Alustavia tarkasteluteemoja ovat työelämä, asuminen, liikkuminen, yrittäjyys, koulutus, palvelut, vapaa-aika ja virkistys, ympäristö. Tarkastelussa huomioidaan myös valtakunnallinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Erityishuomiota kiinnitetään heikommassa asemasssa oleviin ja syrjäytyneisiin nuoriin. Hankkeen alkuvaiheessa selvitään jo, mitä tietoa aiheesta on jo olemassa ja hyödynnetään sitä hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa.

Toisen osa-alueen tavoitteena on saada kokonaiskuva siitä, miten nuoret pääsisivät jatkossa paremmin vaikuttamaan maakunnalliseen suunnitteluun, strategiatyöhön sekä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka koskettavat nuorten elämää ja toimintaympäristöä. Nuorten äänen tulee kuulua läpi päätöksentekoprosessin aina asioiden valmistelusta toteutukseen ja seurantaan asti.

1.Nuorten tarpeiden yms. kartoituksesta saadaan tietoa kohderyhmän tulevaisuuskuvista (nykytila ja tavoitetila). Tietoa voidaan hyödyntää maakunnallisessa ja alueellisissa suunnittelu- ja strategiatyössä, osallisuustyössä, markkinoinnissa ja muissa vetovoimaan liittyvissä toimenpiteissä. Riippuen käytettävistä menetelmistä, voidaan tarpeen mukaan laatia erilaisia skenaarioita teemakohtaisesti.

2.Pysyvän nuorten näköisen, nuoria houkuttelevan maakunnallisen vaikutus/osallisuusverkoston rakentaminen. Nuorten tulevaisuuskuvien kartoittamisesta tehdään pysyvä toimintamalli.

Jo toteutuksen aikana on tarkoitus saada nuoret aktivoitua tulevaisuustyöhön sekä saada aikaan muutoksia niiden toimijoiden toiminnassa, jotka ovat keskeisessä roolissa nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toimijat, jotka mahdollistavat muutoksen, kontaktoidaan ja määritellään hankkeen aikana.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että hankkeen vaikutuksesta ympäröivä yhteiskunta ja eri toimijat voivat paremmin vastata nuorten unelmiin ja tarpeisiin ruokkimalla nuoria positiivisella tulevaisuustiedolla ja osallistamalla heitä tulevaisuustoimijoina ja edistämällä politiikan keinoin unelmien toteuttamismahdollisuuksia käytännössä.

Kolmas osa alue, viestintä, on oleellinen osa hankkeen toteutusta. Viestinnän lähtökohtana on positiivisuus, eli pyritään nostamaan esille myönteisiä asioita, eikä korosteta liikaa kielteisiä alueella vaikuttavia ilmiöitä, joskin nämä tulee myös huomioida. Hankkeen lopputulemana muodostetaan maakunnallinen nuorten osallisuu/vaikuttajaverkosto

Hankkeen kohderyhmänä on alueen noin 15-25 vuotiaat nuoret. Ikäluokka ei ole tiukka rajaus, vaan siinä joustetaan, mikäli toimenpiteet, eri tarkastelunäkökulmat ja tavoitteiden saavuttaminen sitä edellyttää. Heikommassa asemassa olevien ja syrjäseudulla asuvien nuorten huomioiminen on ensisijaisen tärkeää, kun suunnitellaan hankkeen toimenpiteitä, kuten tiedonkeruu, jossa pyritään mahdollisimman matalaan ja helppoon kynnykseen osallistua. Tarkastelussa huomioidaan myös maahanmuuttajanuoret sekä täällä opiskelevat ulkomaalaiset. Tiedonsaannin kannalta on tärkeää tavoittaa muualta tänne opiskelemaan tulleet nuoret. Mikäli tiedonkeruun menetelmät ja tietolähteet mahdollistavat, myös maakunnasta poismuuttaneiden kokemuksista on hyvä saada tietoa. Hankkeen kohderyhmänä ei ole pelkästään nuoret, sillä merkittävässä asemassa ovat nuorten parissa työtä aikuiset ja heidän edustamansa organisaatiot.

Ylätason päätavoite on, että Pohjois-Savon maakunta on tulevaisuudessa houkutteleva ympäristö nuorille tulevaisuuden tekijöille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on alueen noin 15-25 vuotiaat nuoret. Ikäluokka ei ole tiukka rajaus, vaan siinä joustetaan, mikäli toimenpiteet, eri tarkastelunäkökulmat ja tavoitteiden saavuttaminen sitä edellyttää. Heikommassa asemassa olevien ja syrjäseudulla asuvien nuorten huomioiminen on ensisijaisen tärkeää, kun suunnitellaan hankkeen toimenpiteitä, kuten tiedonkeruu, jossa pyritään mahdollisimman matalaan ja helppoon kynnykseen osallistua. Tarkastelussa huomioidaan myös maahanmuuttajanuoret sekä täällä opiskelevat ulkomaalaiset. Tiedonsaannin kannalta on tärkeää tavoittaa muualta tänne opiskelemaan tulleet nuoret. Mikäli tiedonkeruun menetelmät ja tietolähteet mahdollistavat, myös maakunnasta poismuuttaneiden kokemuksista on hyvä saada tietoa. Hankkeen kohderyhmänä ei ole pelkästään nuoret, sillä merkittävässä asemassa ovat nuorten parissa työtä aikuiset ja heidän edustamansa organisaatiot.

Nuorten tavoittamisessa pyritään huomioimaan aktiivisesti myös heikommassa asemassa olevat ja syrjäytyneet nuoret, eikä pelkästään niitä, jotka ovat jo nyt yhteiskunnallisesti aktiivisia. Hankkeessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida koko maakunta. Täten nuorten tavoittamisessa eri puolilla maakuntaa joudutaan hyödyntämään eri toimijoita. Kaupungeissa ja maaseudulla asuvien nuorten tavoittaminen voi vaatia eri lähestymistapoja, jo siitäkin syystä, että eri aluetyypeissä asuvilla nuorilla voi olla erilaiset näkemykset tulevaisuudesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kunnat, oppilaitokset, yritykset, järjestöt, nuorten parissa toimivat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 101 905

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 127 381

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Siilinjärvi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 38

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maakunnassa trendinä on, että alueelta muuttaa selvästi enemmän pois nuoria naisia, mikä muuttaa väestörakennetta merkittävästi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden toteutuksessa on huomioitava (esim. tiedonkeruussa), mitkä tekijät eriyttävät nuorten miesten ja naisten työ- ja koulutuspolkua siten, että nuoret kouluttautuneet naiset muuttavat alueelta muualle. Onko syynä pelkästään ammatillinen/koulutuksellinen vai onko taustalla muita tekijöitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, molemmat sukupuolet huomioidaan hankkeen toteutuksesta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Kun saadaan selville, mitkä tekijät auttavat nuoria jäämään tai tulemaan maakuntaan, luo se edellytyksiä työvoiman saatavuudelle tulevaisuudessa, kun kouluttautuneet nuoret jäävät alueelle. Lisäksi väestön väheneminen jo yleisesti heikentää yritysten toimintaedellytyksiä, kun palveluilla ei riittävästi ostajia ja käyttäjiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Nuorten näkemyksissä voi nousta esiin uusia palvelujen järjetämismuotoja ja -tapoja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Nuorten näkemyksissä voi nousta esiin uusia liikkumisen järjetämismuotoja ja -tapoja. Väestöphjan heikentyessä, palvelut ovat keskittyneet (ml. nuorten palvelut), joten nuoretkin joutuvat hakemaan palveluita kauempaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Nuorten tilanne/terveys jne. on ollut esillä useasti, joten on tärkeää miten nuoret kokevat hyvinvoinnin eri ulottuvuudet nyt ja tulevaisuudessa (ml. palveluiden saatavuus). Hankkeessa pyritään tavoittamaan myös haasteellisemman nuoret, joiden näkemykset hyvinvoinnista ensiarvoisen tärkeää. Löytyykö mm. uusia ratkaisuja matalan kynnyksen palveluihin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa saadaan taustatietoa siitä, mitkä tekijät (palvelut, koulutus, työelämä jne...) eriyttävät alueen väestöpohjaa sukupuolinäkökulmta. Näihin mahdollisiin rakenteellisiin tekijöihin pyritään etsimään ratkaisuja ja toimenpiteitä. Eriytivä väestökehitys vaikuttaa myös palvetutarpeeseen ja työvoiman tarjontaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hankkeessa huomioidaan eri elämäntilanteessa olevat nuoret (haasteellista, mutta yritetään). Lisäksi maahanmuuttaja- ja kulttuuritaustaiset nuoret ovat osa hankkeen kohderyhmää ja voivat tarjota aivan erilaisen näkökulman, kuin mitä Suomessa syntyneet.
Kulttuuriympäristö 1 1
Saadaan tietoa, mikä on nuorten näkemys kulttuuriympäristön ja -palveluiden merkityksestä ja tilasta. Mitä toimenpiteitä nuoret näkevät, joita kulttuuriympäristön ja -palveluiden parantamiseksi tulee tehdä?
Ympäristöosaaminen 6 6
Saadaan tietoa, mikä on nuorten ympäristötietoisuuden taso ja miten nuoret arvottavat elinympäristöään. Mitä toimenpiteitä nuoret näkevät, joita ympäristön tilan parantamiseksi tulee tehdä?

9 Loppuraportin tiivistelmä

-