Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22010

Hankkeen nimi: Yhdessä ihmisen parhaaksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, 2496986-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rinteen hallitusohjelmassa nähdään palliatiivisen hoidon palvelujärjestelmien kehittäminen yhdeksi keskeiseksi uuden kehittämisen kohteeksi. Suomessa on alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa, tavoitteena tulisi olla palveluiden yhdenvertainen saatavuus. Myös Kainuun maakuntaohjelmassa painotetaan hoidon ja hoivan tasavertaista saavutettavuutta keskeisenä kehittämistavoitteena. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan ihmisen ja hänen läheisensä aktiivista, kokonaisvaltaista ja moniammatillista hoitoa. Hoidon tavoitteena on kärsimyksen ehkäiseminen ja lievittäminen sekä elämänlaadun vaaliminen huomioiden potilaan ja hänen läheisensä fyysiset, psykososiaaliset sekä spirituaaliset tarpeet. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu oletetun kuoleman ajankohdan välittömään läheisyyteen - elämän viimeisille päiville tai viikoille.

Palvelujen kehittämisen mahdollistamiseksi keskeinen kehittämisen kohde on osaaminen. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen tulisi mahdollistaa riittävä osaaminen palvelujen järjestämiseen. Koulutus ei vielä valmista opiskelijoita perustason palliatiivisen hoidon toteuttamiseen ja erityistason koulutusjärjestelmä on puuttunut kokonaan. Koulutuksen kehittämisen keskeinen haaste on opettajien osaamisen vahvistaminen, jotta riittävä osaaminen voidaan opiskelijoille mahdollistaa. Palliatiivisen hoidon tasavertaisen saatavuuden ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi on todennettavissa oleva tarve lisätä niin työelämän eri ammattilaisten kuin opetushenkilöstön osaamista. Lisäksi pitkien etäisyyksien ja lisääntyvän hoidon tarpeen hallitsemiseksi on tarpeen tarkastella ja kehittää uusia yhdenvertaisuuden mahdollistavia toimintamalleja. Lisäksi keskeistä on luoda koko maakuntaan toimintamalli palliatiivisen hoidon toteuttamiseen eri toimijoiden, oppilaitosten, julkisen palvelun, yksityisten toimijoiden ja kolmannen sekä neljännen sektorin kesken.

Hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali-, terveys- alan osuvaa koulutusta sekä koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Tavoitteena on varmistaa Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kainuun ammattiopiston opetushenkilöstön, sosiaali- ja terveydenhuollon työelämän ja johdon sekä kolmannen sektorin monialaista palliatiivisen hoidon osaamista. Tavoitteena on luoda yhdessä Kainuun alueen palliatiivisen hoidon moniammatillinen toimintamalli. Tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon etähoidon osaamista. Hankeen tavoitteena on hoitotyön perusopetuksen opetussuunnitelman kehitystyö palliatiivisen hoidon osalta sekä ylemmän ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman osalta. Tähän liittyy Kainuun soten palliatiivisen osaamisen täydennyskoulutussuunnitelman luominen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että oppilaat, opiskelijat ja sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut entistä asiakaslähtöisemmin ja sujuvammin.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat kolmesta työpaketista. Työpakettien tarkan sisällön rakentuminen perustuu hankkeen aikana toteutuvasta suunnittelutyöstä. Työpaketti 1 muodostuu palliatiivisen hoidon osaamista vahvistavasta koulutuksesta. Koulutuksen sisältöjen suunnittelussa huomioidaan organisaatiokohtaiset tarpeet. Työpaketissa 1 keskitytään osaamisen lisäämiseen tiedon avulla; koulutusorganisaatioihin ja työyksiköihin koulutetaan palliatiivisen hoidon kehittäjiä. Työpaketit 2 ja 3 keskittyvät uuden osaamisen integrointiin osaksi eri alojen ammatillista ja korkeakoulu koulutusta sekä osaamisen arviointiin, juurruttamiseen sekä tiedon levittämiseen.

Sote-alan opettajien (KAMK JA KAO) ja Kainuun alueen sote-alan toimijoiden, hoivayritysten henkilöstön ja kolmannen sekä neljännen sektorin osaaminen on kehittynyt. Sote alan opetussisältöihin on integroitu alueen osaamistarpeet ja koulutus vastaa paremmin työelämän vaatimuksia. Opetussisältöjä rakennetaan siten että ne hyödyttävät myös alueen täydennyskoulutustarpeita. Alueen toimijat osaavat toteuttaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa jokapäiväisessä työssään. Koulutusorganisaatioiden, koulutusalojen ja työelämän yhteistyö syventyy koulutussisältöjen suunnittelun osalta. Opettajien osaaminen, uudistuneet koulutussisällöt ja oppimisympäristöt vastaavat paremmin työelämän tarpeita niin että työelämä saa osaavaa työvoimaa. Kainuun alueella toimii vahva monialainen osaamisverkosto ja palliatiivisen hoidon hoitoketju, jota johdetaan prosessijohtamisen periaattein. Kainuussa toteutuu yhdenvertainen ja laadukas palliatiivinen hoito.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä on KAMK ja yhteistyökumppani KAO, joissa hankkeen vaikutuksesta opettajien osaaminen lisääntyy. Lisäksi koulutusasteiden välinen yhteistyö tiivistyy. Hankkeessa KAMKin sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalue antaa asiantuntemustaan koulutusten ja pilottien suunnitteluun, sisältömäärittelyihin ja toteutukseen. Osaamisalue hyötyy hankkeesta kehittämällä uutta osaamista sote-alan ja palliatiivisen hoidon erityiskysymyksistä. KAO sosiaali- ja terveysalan opettajat saavat uutta osaamista palliatiivisesta hoidosta koulutuksen avulla. Tieto sisällytetään tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten opetukseenja täydennyskoulutukseen. Hanke parantaa KAMKin yhteistyökumppaneiden tietämystä KAMKin koulutuksista sekä luo edellytyksiä lähempään yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Hanke auttaa vahvistamaan yhteistyötä ja hankkeen aikana vahvistuu myös palliatiivisen hoidon osaaminen.

Hankkeen kohderyhminä on sosiaali- ja terveysalan julkiset ja yksityiset organisaatiot sekä kolmas ja neljäs setori. He hyötyvät uusien toimintamallien ja osaamisen kehittymisestä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä on sosiaali- ja terveysalan asiakkaat sekä opiskelijat. Asiakkaat ja heidän läheisensä hyötyvät asiakaslähtöisten ja yhdenvertaisten toimintamallien kehittämisestä, he saavat laadukasta palvelua sujuvasti. Uusien palveluiden kautta hyvinvointi lisääntyy asiakaskunnassa. Henkilöstö lisää osaamistaan ja saa uusia toimintatapoja, jotka juurrutetaan osaksi arkea. Opiskelijat hyötyvät välillisesti, kun alueella toimivien koulutusorganisaatioiden opetus vastaa uudistuvan työelämän tarpeita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 316

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 81 717

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 424

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 108 957

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Kajaani, Puolanka, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 62

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta valmisteltaessa perehdyttiin toimintaympäristöstä tehtyihin tutkimuksiin sukupuolinäkökulmasta. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ovat naisvaltainen ryhmä, naisia yrittäjistä on yli 70%. Tyypillinen yrittäjä alalla on nainen, jonka keskiikä on 48 vuotta. (Räsänen & Kolehmainen 2008, Hyvinvointialalle reittejä yrittäjyyteen 2017, Haapa-Aho 2014) Tunnetusti Sote ala on naisvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmennusten toteuttamisessa varmistetaan, että osallistujissa on sekä miehiä että naisia. Hankkeen välillisen kohderyhmän eli toimintaan osallistuvien asiakkaiden kohdalla varmistetaan sukupuolten välinen tasaarvo sekä suunnitellaan toiminnot siten, että ne sopivat sekä miehille että naisille. Hankkeen palaute kerätään sukupuolijaotettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen Kajaanin Ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston opettajille sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille, jotta luontoperusteisten menetelmien käyttö ja kehittäminen mahdollistuvat.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa tavoitellaan pitkien etäisyyksien hallintaan luonnonvaroja säästäen ja etäsovelluksia hyödyntäen. Hankkeen kokouksia ja koulutuksia järjestettäessa mahdollistetaan myös etäyhteydellä osallistuminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Taloudellisesti kestävää kehitystä hanke edistää tukemalla maaseudun ihmisten tasavertaista hoidon saantia ja parantaa yksityisten toimijoiden vahvempaa integroitumista toimintamalleihin. Tämä edesauttaa sosiaalisesti kestävää kehitystä ja elämänlaadun paranemista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia palveluja sekä testataan ja pilotoidaan niitä. Toimintamallit jäävät alueelle toimijoiden ja yrittäjien käyttöön hankkeen jälkeen. Hankkeen toimenpiteillä myös tuetaan uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä ja osaamisen lisääntymistä alueen yrityksissä ja koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioissa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Etäluennot ja verkko-opinnot vähentävät liikkumisen tarvetta. Koulutukset pyritään rakentamaan siten että mahdollisimman monia alueelta pystyy siihen osallistumaan. Lähipäivinä pyritään mahdollistamaan etäyhteys, jolloin osallistumisen mahdollisuus paranee ja liikkumisen tarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Palliatiivinen hoito lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.Hanke edistää maaseudun taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Samalla hanke vastaa yhteiskunnan ja kuluttajien kysyntään ja tarpeisiin edesauttamalla laadukkaiden ja eettisesti hyväksyttävien palvelujen syntyä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien sosiaalista integroitumista ja elämänlaadun vahvistamista.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Palliatiivisen hoidon saatavuuden parantaminen ja sen kehittäminen lisää ihmisten mahdollisuuksia saada joustavasti palvelua. Palvelujen määrän lisääntyessä kaikilla on yhtälainen mahdollisuus saada paliatiivista hoiotoa ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 0
Palliatiivisen hoidon kehittäminen edistää yhteiskunnallista tasa-vertaisuutta varmistamalla että tarvittava hoito ja osaaminen on saatavilla kaikille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-