|
|
|
Hankekoodi: S22015
Hankkeen nimi: Pohjois-Savon Kuntoutuspalveluiden Osaamis- ja Liiketoimintaverkosto
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Live-säätiö sr
Organisaatiotyyppi: Suuryritys
Y-tunnus: 0201375-3
Jakeluosoite: Itkonniemenkatu 9
Puhelinnumero: 020 1474040
Postinumero: 70500
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.livesaatio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jori Reijula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jori.reijula(at)inlive.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0458471133
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työssä käyvien osuus työelämän ulkopuolella oleviin nähden pienenee Pohjois-Savon alueella. Ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän terveydenhoitoa ja monissa kunnissa hoivapalvelujen osuus on merkittävästi kasvanut sote-menoista väestön ikärakenteen vuoksi. Työikäisten ja työssä käyvien työuran jatkaminen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat yhteiskunnan keskeinen haaste ja velvollisuus. Pohjois-Savon alueella onkin suuri osaavien sote-ammattilaisten työntekijäpula. On erityisen tärkeää, että työnjako on maakunnallisesti tehokkaasti organisoitu alueellisten kuntoutuspalvelujen tuottajien kesken kuntoutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näin voidaan paitsi parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta, niiden laatua, asiakasohjausta ja sujuvuutta.
Hanke tarjoaa ongelmaan ratkaisua seuraavilla toimenpiteillä:
1) Kasvavan asiakasjoukon kuntouttamiseksi tarvitaan asiakaskeskeistä otetta kuntoutuspalvelujen tuottajilta. Asiakkaan kuntoutustarve on kartoitettava ja täytettävä saumattoman palveluketjun ja vaikuttavan kuntoutusprosessin avulla.
2) Osaavan kuntoutushenkilökunnan varmistamiseen ja uusien ammattilaisten kouluttamiseen on panostettava nykyistä paremman organisaatioiden välisen verkostoitumisen sekä koulutussisältöjen että -menetelmien ja työkalujen kehittämisen avulla. Tarvitaan modernia, sisällöltään kattavaa koulutusta moniammatilliseen työskentelyyn.
3) Sote-palvelun tuottajien on ratkaistava alan paheneva henkilöstöresurssiongelma. Näin ollen kuntoutuspalvelun ammattilaisten on hallittava kuntoutuksen moniammatillinen osaaminen palvellakseen kasvavaa asiakaskuntaa mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Pohjois-Savon alueen kuntoutuskoulutusta on profiloitava esille nousseeseen tarpeeseen. Alue on maan kuntoutusosaajakärkeä ja alueella toimii sote-koulutuksen huippuosaajia. Kuntoutusosaamisen ja -liiketoiminnan kehittämiseksi onkin huolehdittava alueen näkyvyyden ja vetovoimaisuuden edistämisestä kokoamalla yhteen ryhmittymä kuntoutuksen tärkeimpiä alueellisia substanssiosaajia, koulutusmenetelmien ja -työkalujen kärkiosaajia sekä kuntoutuksen verkostoasiantuntijoita alueellisen osaamisen ja liiketoimintaverkoston kehittämiseksi. Pohjois-Savon alueella on näkyvää sote-koulutustoimintaa, mutta koulutuslaitosten ja kuntoutuspalveluiden tuottajien välillä on yhä verkostoimisen tarve. Hanke ratkaisee ongelman luomalla vahvan alueellisen kuntoutuksen osaajaverkoston Pohjois-Savoon. Osaajaverkosto luo ja määrittelee kuntoutuskoulutuspalvelujen toimintamallin edistämään alueellista osaamista ja liiketoimintaa.
Korkean tason kuntoutuskoulutus Pohjois-Savon alueella luo alueelle paljon kaivattuja osaavia sote-ammattilaisia. Lisäksi se vahvistaa alueen sote-palveluiden kilpailukykyä, tuo alueelle näkyvyyttä, luo vaikuttavan verkoston kuntoutusosaamisen jakamiseksi, koordinoi ja kehittää kuntoutuksen state-of-art-osaamisen koulutustoimintamalleja, -liiketoimintamalleja, työkaluja sekä menetelmiä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tietopankki kuntoutuskoulutusten alustaksi. Lisäksi hanke tuo läpinäkyvyyttä kuntoutusalan palveluihin ja niiden tuottajiin sekä helpottaa asiakasohjausta kuntoutuspalveluihin. Hanke on rajattu gerontologiseen kuntoutustyöhön, työikäisten vammautuneiden kuntouttavaan hoitotyöhön, työikäisten mielenterveyspotilaiden ja tules-potilaiden kuntoutukseen sekä preventiiviseen kuntoutukseen.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kuntoutuspalvelujen tuottajat (esimerkiksi sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat jne.) sekä sote-alan (erityisesti kuntoutusalan) opiskelijat.
Hankkeen varsinaisista kohderyhmistä asiakkaiksi voidaan luokitella ne kuntoutuspalvelujen tuottajat, jotka tilaavat koulutuspalveluja muodostetulta liiketoimintaverkostolta.
Asiakaskohderyhmään kuuluvat ikääntyneet, vammautuneet sekä erilaisia pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt, gerontologista hoito- ja hoivatyötä-, kuntoutustyötä- ja työikäisten vammautuneiden kuntoutuspalvelutyötä tekevä henkilöstö sekä työikäisten mielenterveyspotilaiden kuntoutus. Näitä ovat mm. neurologiset potilaat, sydän- ja verisuonitautipotilaat, mielenterveyspotilaat sekä geriatriset kuntoutujat.
Neurologisista kuntoutujista olennainen ryhmä Pohjois-Savon alueella ovat aivoverenkiertohäiriö- (AVH-) kuntoutujat: Vuonna 2015 n. 1,1 miljoonaa EU:n alueella asuvaa ihmistä sairastui aivoverenkiertohäiriöön (https://www.em-consulte.com/en/article/1092990). AVH:n seuraukset voivat johtaa kuolemaan tai elinikäiseen vammautumiseen ja järkyttää sairastuneen ja hänen läheistensä elämää. AVH:n kustannukset ovat vuodessa noin 1,1 mrd euroa. AVH-kuntoutujista osa on työikäisiä. Mitä nopeammin henkilö saa laadukasta hoitoa ja kuntoutusta, sen suurempi todennäköisyys on toimintakyvyn palautumisella ja henkilön mahdollisuudesta palata takaisin työelämään.
Kuntoutuspalveluja tarjoava taho; kuntoutussektori sisältää kuntoutusalan yritykset ja toimijat. Kuntoutussektorilla tarkoitetaan niitä toimijoita, jotka tarjoavat kuntoutusalan palveluita. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirit. Kuntoutusalan ammattilaisia osana moniammatillista kuntoutustiimiä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit sekä terapiatyötä tekevät kuntoutuksen ammattihenkilöt.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kuntoutuspalvelujen asiakkaat, alueelliset koulutusorganisaatiot, asiantuntija- ja tutkimusorganisaatiot, aluevalvontaviranomaiset (AVIt) sekä muut sote- ja koulutusliiketoimintaa harjoittavat organisaatiot.
Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kolmannen sektorin toimijat. Tukipilarin kanssa yhteistyösopimuksen ovat allekirjoittaneet 46 eri vammais- ja kansanterveysyhdistystä/organisaatiota - pääsääntöisesti Pohjois-Savossa toimivat – mukaan lukien AVH-yhdistys. Nämä ovat sotetoimintaa harjoittavia organisaatioita eli toiminta on yleishyödyllistä ja pääsääntöisesti maksutonta palvelutoimintaa; vapaaehtois-, vertaisryhmä-, tukihenkilö- ja kokemustoimintaa. Yhdistysten jäsenet ja vapaaehtoiset ovat oman sairautensa tai lähiomaisen sairauden ja em. aihe-alueiden asiantuntijoita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 674 159
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 606 405
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 741 171
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 666 682
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon
Kunnat: Siilinjärvi, Kuopio, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistäviä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat ympäristön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta matalariskisiä ja auttavat näin vähentämään niihin liittyviä riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistäviä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke kasvattaa alueen sote/kuntoutusosaamista ja lisää alueen houkuttelevuutta. Näin alueelle saadaan lisää alan ammattilaisia ja palveluntuottajia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Koulutus- ja etäkoulutusmenetelmien tuottaminen ja kehittäminen on keskeinen osa hanketta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Hankkeen etäkoulutukset mahdollistavat opiskelun kouluttautujan paikasta/sijainnista riippumatta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Koulutus- ja etäkoulutusmenetelmien tuottaminen ja kehittäminen on keskeinen osa hanketta. Kuntoutuspalvelujen tarve Pohjois-Savossa on ilmeinen ja hanke vastaa tähän edistäen alueellista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Palveluja ja koulutusta tarjotaan sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin. | ||
TIIVISTELMÄ
Terveydenhuollon palvelujen kustannukset ovat ja tulevat jatkossa kohoamaan nykyisestä suurten ikäryhmien ikääntymisen ja keskeisten kansantautien yleistymisen johdosta. Tämän päivän terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujen prosesseissa ja ammattilaisten osaamisessa on paljon kehittämisen tarvetta, ja tälle onkin kohdistunut voimakas paine. Jatkuvasti paheneva pula osaavasta henkilöstöstä ja rahoituksesta rajoittaa kuitenkin mahdollisuuksia edistää tilannetta. Rajallisten resurssien vuoksi on syntynyt kysyntää uusille innovaatioille, jotka mahdollistavat sekä tehokkaamman
terveydenhuollon ja kuntoutuksen että kuntoutuskoulutuksen kohtuullisella resurssipanostuksella. Tarvitaan uusia näkökulmia, mikäli aiotaan ratkaista terveydenhuollon ja kuntoutuksen tulevat haasteet, jotka vaikuttavat alalla toimivien työntekijöiden osaamiseen sekä toisaalta myös kuntoutujien toimintakykyyn.
Pohjois-Savon Kuntoutuspalveluiden Osaamis- ja Liiketoimintaverkosto (KUNTOS) -hankkeen tavoitteena oli luoda vahva alueellisen kuntoutuksen osaajaverkosto Pohjois-Savoon, kuntoutuskoulutuksen toimintamalli sekä liiketoimintamalli. Vaikka projekti kohdistuikin ensisijaisesti Pohjois-Savon alueelle, voidaan projektin tuloksia hyödyntää laajemminkin terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimialalla Suomessa. Helposti saavutettavalla ja houkuttelevalla, digitaalisella kuntoutuskoulutuksella kyetään edistämään kuntoutusalalla työskentelevän henkilöstön osaamista sekä kuntoutujien toimintakykyä. Hanke pyrki edistämään yhtenäisten, hyvien kuntoutuskäytäntöjen toteutumista, lisäämään yhteistä ymmärrystä kuntoutuskäsitteen laaja-alaisuudesta ja kannustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon alan toimijoita madaltamaan kynnystä tuoda kuntoutus osaksi sote-asiakkaiden jokapäiväistä arkea. Hankkeen tarkoitus oli myös edistää kuntoutuksen piirissä toimivien ammattilaisten yhteistyötä.
KUNTOS-hankkeessa oli tarkoitus tuottaa alueelle vaikuttava kuntoutuspalvelujen toimintamalli ja -verkosto koulutusosaamisen edistämiseksi. Hankkeessa kehitettävän asiakaslähtöisen ja digitaalisen toimintamallin on tarkoitus vastata Pohjois-Savon alueella kriittisiin palvelujen, resurssien ja asiakkaiden saavutettavuuden haasteisiin. Mallin tavoite oli myöskin tuoda Pohjois-Savon alueelle paljon kaivattuja osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Mallin lähtöajatuksena on ollut vahvistaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kilpailukykyä, parantaa alueellista näkyvyyttä, luoda vaikuttava verkosto kuntoutusosaamisen jakamiseksi, koordinoida ja kehittää kuntoutuksen state-of-art-osaamisen koulutustoimintamalleja, -liiketoimintamalleja, työkaluja sekä menetelmiä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena oli parantaa läpinäkyvyyttä kuntoutusalan palveluihin ja niiden tuottajiin sekä helpottaa asiakasohjausta.
Projektissa rakennettiin ensin läpiluotaava kuntoutustarpeen selvitys haastattelemalla kolmeakymmentä Pohjois-Savon prominenttia kuntoutusosaajaa. Tarveselvityksen pohjalta tarkennettiin hankkeessa työstettävät koulutuskokonaisuudet: kolme neurologisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuutta (aivoverenkiertohäiriöisen (AVH) asiakkaan akuuttivaiheen kuntoutus, AVH-asiakkaan akuutin vaiheen laitoskuntoutus ja AVH-asiakkaan avokuntoutus), ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen arjessa, sydänkuntoutus sekä asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen. Lisäksi hankkeessa työstettiin menestyksekkäästi mielenterveyskuntoutuksen koulutuskokonaisuus, mutta sen läpikotainen pilotointi jäi rajallisen aikataulun vuoksi suorittamatta.
Jokaiselle pilotoitavalle koulutuskokonaisuudelle (6kpl) rakennettiin työpaja, jonne kuhunkin kutsuttiin 10-50 kuntoutusasiantuntijaa, pääosin Pohjois-Savon alueelta. Työpajojen tehtävänä oli kerätä sisältöä ja rajata luotavia koulutuskokonaisuuksia alueellista tarvetta vastaavaksi. Työpajatulosten perusteella saatiin muodostettua selkeä runko tuotettaville koulutuskokonaisuuksille.
Hankkeessa alettiin työstämään koulutuskokonaisuuksia digitaaliselle Vuolearning-alustalle maaliskuussa 2021. Digitaaliset koulutuskokonaisuudet ovat sisällöltään helppotajuisia, mutta vankasti tieteeseen pohjaavia. Koulutuskokonaisuuksien rungon muodostavat podcast-asiantuntijahaastattelut sekä opetusvideoleikkeet, joita hankkeessa on tarkoitusta varten tuotettu. Podcast-haastatteluissa on hyödynnetty hankkeen asiantuntijaorganisaatioita ja hankkeessa rakennettua kuntoutuskoulutusverkostoa. Olemme hyödyntäneet Savonian, Savon ammattiopiston ja Karelian opiskelijoiden tekemiä opetusvideoita ja podcasteja hankkeen sisällöntuotannossa.
Hankkeessa on lisäksi tuotettu kuopiolaisen Talentreen johdolla liiketoimintasuunnitelma siitä, miten hankkeessa tuotettavat koulutuskokonaisuudet voidaan lanseerata myytäväksi tuotteeksi. Liiketoimintasuunnitelmassa kuvataan kuntoutuskoulutusten kilpailijakenttää sekä mahdollisia etuja ja haasteita tuottamiimme koulutusmateriaaleihin liittyen. Liiketoimintasuunnitelmaa ovat olleet työstämässä Talentreen asiantuntijoiden ja hankkeen projektipäällikön lisäksi hanketyöntekijät KUNTOS-hankkeen osatoteuttajaorganisaatioista sekä muutamat Live-säätiön johtoryhmän jäsenet.
KUNTOS-hankkeen kesto oli 1.9.2020 – 31.8.2023 ja sen päätoteuttaja oli Live-säätiö. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto (Savon koulutuskuntayhtymä) ja Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos (KuLTu). Tämän lisäksi hankkeen asiantuntijaroolissa toimivat Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Kansallinen neurokeskus, Talentree, Aducate sekä Tukipilari. Hankkeen rahoitti Etelä-Savon Ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR).
Edellä mainitut organisaatiot muodostivat pohjan hankkeessa rakennetulle liiketoimintaverkostolle. Lisäksi olemme saaneet useita organisaatioita osaksi hankkeen kuntoutuskoulutuksen verkostoa. Esimerkiksi Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, TATU ry, Invalidiliitto, Aivoliitto, Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry, Parkinsonliitto ry, Savon sydänpiiri, Neuroliitto, Sosteri/Nilakan palvelukeskus, FysioSenior, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä, Rebekan hoitokoti, Aspa Palvelut Oy, Hoitokoti Kultasirkku, Roinilan hoitokoti Repo oy, Suomen Sydänfysioterapeutit, Tuusniemen terveyskeskus, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varkauden kaupunki, Respecta ja Ravistamo Oy ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen verkostotyöhön ja auttaneet toiminnallaan merkittävästi myös KUNTOS-hanketyötä.