Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22015

Hankkeen nimi: Pohjois-Savon Kuntoutuspalveluiden Osaamis- ja Liiketoimintaverkosto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2020 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Live-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Suuryritys

Y-tunnus: 0201375-3

Jakeluosoite: Itkonniemenkatu 9

Puhelinnumero: 020 1474040

Postinumero: 70500

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.livesaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jori Reijula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jori.reijula(at)inlive.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0458471133

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savon koulutuskuntayhtymä (Savon ammattiopisto), 1852679-9
Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos (Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö), 0873505-2
Savonia ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työssä käyvien osuus työelämän ulkopuolella oleviin nähden pienenee Pohjois-Savon alueella. Ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän terveydenhoitoa ja monissa kunnissa hoivapalvelujen osuus on merkittävästi kasvanut sote-menoista väestön ikärakenteen vuoksi. Työikäisten ja työssä käyvien työuran jatkaminen sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat yhteiskunnan keskeinen haaste ja velvollisuus. Pohjois-Savon alueella onkin suuri osaavien sote-ammattilaisten työntekijäpula. On erityisen tärkeää, että työnjako on maakunnallisesti tehokkaasti organisoitu alueellisten kuntoutuspalvelujen tuottajien kesken kuntoutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näin voidaan paitsi parantaa kuntoutuspalvelujen saatavuutta, niiden laatua, asiakasohjausta ja sujuvuutta.
Hanke tarjoaa ongelmaan ratkaisua seuraavilla toimenpiteillä:
1) Kasvavan asiakasjoukon kuntouttamiseksi tarvitaan asiakaskeskeistä otetta kuntoutuspalvelujen tuottajilta. Asiakkaan kuntoutustarve on kartoitettava ja täytettävä saumattoman palveluketjun ja vaikuttavan kuntoutusprosessin avulla.
2) Osaavan kuntoutushenkilökunnan varmistamiseen ja uusien ammattilaisten kouluttamiseen on panostettava nykyistä paremman organisaatioiden välisen verkostoitumisen sekä koulutussisältöjen että -menetelmien ja työkalujen kehittämisen avulla. Tarvitaan modernia, sisällöltään kattavaa koulutusta moniammatilliseen työskentelyyn.
3) Sote-palvelun tuottajien on ratkaistava alan paheneva henkilöstöresurssiongelma. Näin ollen kuntoutuspalvelun ammattilaisten on hallittava kuntoutuksen moniammatillinen osaaminen palvellakseen kasvavaa asiakaskuntaa mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Pohjois-Savon alueen kuntoutuskoulutusta on profiloitava esille nousseeseen tarpeeseen. Alue on maan kuntoutusosaajakärkeä ja alueella toimii sote-koulutuksen huippuosaajia. Kuntoutusosaamisen ja -liiketoiminnan kehittämiseksi onkin huolehdittava alueen näkyvyyden ja vetovoimaisuuden edistämisestä kokoamalla yhteen ryhmittymä kuntoutuksen tärkeimpiä alueellisia substanssiosaajia, koulutusmenetelmien ja -työkalujen kärkiosaajia sekä kuntoutuksen verkostoasiantuntijoita alueellisen osaamisen ja liiketoimintaverkoston kehittämiseksi. Pohjois-Savon alueella on näkyvää sote-koulutustoimintaa, mutta koulutuslaitosten ja kuntoutuspalveluiden tuottajien välillä on yhä verkostoimisen tarve. Hanke ratkaisee ongelman luomalla vahvan alueellisen kuntoutuksen osaajaverkoston Pohjois-Savoon. Osaajaverkosto luo ja määrittelee kuntoutuskoulutuspalvelujen toimintamallin edistämään alueellista osaamista ja liiketoimintaa.
Korkean tason kuntoutuskoulutus Pohjois-Savon alueella luo alueelle paljon kaivattuja osaavia sote-ammattilaisia. Lisäksi se vahvistaa alueen sote-palveluiden kilpailukykyä, tuo alueelle näkyvyyttä, luo vaikuttavan verkoston kuntoutusosaamisen jakamiseksi, koordinoi ja kehittää kuntoutuksen state-of-art-osaamisen koulutustoimintamalleja, -liiketoimintamalleja, työkaluja sekä menetelmiä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tietopankki kuntoutuskoulutusten alustaksi. Lisäksi hanke tuo läpinäkyvyyttä kuntoutusalan palveluihin ja niiden tuottajiin sekä helpottaa asiakasohjausta kuntoutuspalveluihin. Hanke on rajattu gerontologiseen kuntoutustyöhön, työikäisten vammautuneiden kuntouttavaan hoitotyöhön, työikäisten mielenterveyspotilaiden ja tules-potilaiden kuntoutukseen sekä preventiiviseen kuntoutukseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kuntoutuspalvelujen tuottajat (esimerkiksi sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat jne.) sekä sote-alan (erityisesti kuntoutusalan) opiskelijat.
Hankkeen varsinaisista kohderyhmistä asiakkaiksi voidaan luokitella ne kuntoutuspalvelujen tuottajat, jotka tilaavat koulutuspalveluja muodostetulta liiketoimintaverkostolta.
Asiakaskohderyhmään kuuluvat ikääntyneet, vammautuneet sekä erilaisia pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt, gerontologista hoito- ja hoivatyötä-, kuntoutustyötä- ja työikäisten vammautuneiden kuntoutuspalvelutyötä tekevä henkilöstö sekä työikäisten mielenterveyspotilaiden kuntoutus. Näitä ovat mm. neurologiset potilaat, sydän- ja verisuonitautipotilaat, mielenterveyspotilaat sekä geriatriset kuntoutujat.
Neurologisista kuntoutujista olennainen ryhmä Pohjois-Savon alueella ovat aivoverenkiertohäiriö- (AVH-) kuntoutujat: Vuonna 2015 n. 1,1 miljoonaa EU:n alueella asuvaa ihmistä sairastui aivoverenkiertohäiriöön (https://www.em-consulte.com/en/article/1092990). AVH:n seuraukset voivat johtaa kuolemaan tai elinikäiseen vammautumiseen ja järkyttää sairastuneen ja hänen läheistensä elämää. AVH:n kustannukset ovat vuodessa noin 1,1 mrd euroa. AVH-kuntoutujista osa on työikäisiä. Mitä nopeammin henkilö saa laadukasta hoitoa ja kuntoutusta, sen suurempi todennäköisyys on toimintakyvyn palautumisella ja henkilön mahdollisuudesta palata takaisin työelämään.
Kuntoutuspalveluja tarjoava taho; kuntoutussektori sisältää kuntoutusalan yritykset ja toimijat. Kuntoutussektorilla tarkoitetaan niitä toimijoita, jotka tarjoavat kuntoutusalan palveluita. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirit. Kuntoutusalan ammattilaisia osana moniammatillista kuntoutustiimiä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit sekä terapiatyötä tekevät kuntoutuksen ammattihenkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kuntoutuspalvelujen asiakkaat, alueelliset koulutusorganisaatiot, asiantuntija- ja tutkimusorganisaatiot, aluevalvontaviranomaiset (AVIt) sekä muut sote- ja koulutusliiketoimintaa harjoittavat organisaatiot.
Lisäksi hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kolmannen sektorin toimijat. Tukipilarin kanssa yhteistyösopimuksen ovat allekirjoittaneet 46 eri vammais- ja kansanterveysyhdistystä/organisaatiota - pääsääntöisesti Pohjois-Savossa toimivat – mukaan lukien AVH-yhdistys. Nämä ovat sotetoimintaa harjoittavia organisaatioita eli toiminta on yleishyödyllistä ja pääsääntöisesti maksutonta palvelutoimintaa; vapaaehtois-, vertaisryhmä-, tukihenkilö- ja kokemustoimintaa. Yhdistysten jäsenet ja vapaaehtoiset ovat oman sairautensa tai lähiomaisen sairauden ja em. aihe-alueiden asiantuntijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 674 159

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 896

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 741 171

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 860

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuntoutusalan ammattilaisille sukupuolesta riippumatta. Hoitoalalla naisten osuus on suurempi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisten suuri osuus hoitoalan ammattilaisista on huomioitu hankkeen työpajojen suunnittelussa. Teknologian käyttö kuntoutuksessa lisääntyy. Teknologia-alat ovat perinteisesti miesvaltaisia. Tuomalla näitä näkökulmia esille koulutuksessa, töihin liittyvät sukupuoliroolit vähenevät. Hankkeen työpajat ja koulutukset ovat sukupuolineutraaleja ja soveltuvat sukupuolesta riippumatta kaikille alan ammattilaisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei erottele osallistujia sukupuolen mukaan ja on tasa-arvoinen kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistäviä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat ympäristön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta matalariskisiä ja auttavat näin vähentämään niihin liittyviä riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa toteutettavat koulutukset, esimerkiksi etäkoulutukset ovat luonnonvarojen käytön kestävyyttä edistäviä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ko. parametriin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke kasvattaa alueen sote/kuntoutusosaamista ja lisää alueen houkuttelevuutta. Näin alueelle saadaan lisää alan ammattilaisia ja palveluntuottajia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Koulutus- ja etäkoulutusmenetelmien tuottaminen ja kehittäminen on keskeinen osa hanketta.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hankkeen etäkoulutukset mahdollistavat opiskelun kouluttautujan paikasta/sijainnista riippumatta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Koulutus- ja etäkoulutusmenetelmien tuottaminen ja kehittäminen on keskeinen osa hanketta. Kuntoutuspalvelujen tarve Pohjois-Savossa on ilmeinen ja hanke vastaa tähän edistäen alueellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Palveluja ja koulutusta tarjotaan sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta ko parametriin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-