Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S22025

Hankkeen nimi: Virtalähde - Digitaalisen tapahtumatuotannon koulutus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0400349390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Keuru

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.keuru(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400349228

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kevään 2020 pandemian seurauksena monien toimialojen ohella luovan alan toimijat ovat joutuneet ahdinkoon. Haasteet ovat kohdanneet ehkä kaikkein raskaimmin tapahtumatuotannon parissa työskenteleviä pk-yrityksiä ja heidän toiminnastaan läheisesti riippuvaisia sidos- ja toimijaryhmiä. Tapahtumien peruuntuminen on aiheuttanut suuria taloudellisia menetyksiä, eikä suunnitelmia tulevaisuutta varten ole pystytty tekemään. Tapahtumatuotannon alan suurin tarve on löytää mahdollisuuksia toteuttaa tapahtumia poikkeavista ympäristötekijöistä riippumattomina ja samalla pitää yllä ansaintaansa.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusia toimintaedellytyksiä tapahtumatuotantoalan yrityksille sekä tapahtumatuotantoa osana liiketoimintanaan käyttäville pk-yrityksille. Toimintaa ja ansaintalogiikoita tullaan kehittämään digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisilla alustoilla toimimisen kautta. Ratkaisuja epidemian lamauttamalle toimialalle haetaan tapahtumatuotannon jatkuvuuden ja uusien ansaintamallien löytämisen virtuaalisuuden ja uusien teknologioiden pohjalta.

Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteuttamalla hankkeen kohderyhmille digitaalinen tapahtumatuotannon koulutuskokonaisuus. Tavoitteena on yhteistoteutus Joensuun kaupungin ja Ylen kanssa, mutta Humak pystyy toteuttamaan koulutuksen myös itsenäisesti. Koulutuskokonaisuuden toteutusta edeltää kohderyhmien kartoitus sekä kohderyhmien tarvekartoitus. Kartoituksessa hyödynnetään Humakin laajaa tapahtumatuotannon tuntemusta ja alumniverkostoa.

Lopputuloksena hankkeesta syntyy uutta digitaalista osaamista sekä uusien ansaintalogiikoiden käyttöönottoa tapahtumatuotantoalan yritysten keskuudessa. Koulutuksen tulokset arvioidaan ja koulutusta kehitetään tulosten pohjalta pidemmälle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Itä-Suomen alueella toimivat tapahtumatuotantoyritykset ja tapahtumia tuottavat järjestöt Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Lisäksi kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka järjestävät tapahtumia osana liiketoimintaansa (esimerkiksi yritystapahtumat).

Taphtumia, joita kysytään mukaan ovat esim. Kuopio tanssii ja soi, Tahko juhanus, Savonlinnan oopperajuhlat, Mikkelin musiikkijuhlat, Rock in the city (Kuopio), Kosmos festival, Barokki Kuopio, Kangasniemen musiikkiviikot, Saimaan kauneimmat sävelet, Karvio Rock, Heinäveden musiikkipäivtä, Kuopio RockCock, Siltakemmakat, EloJubilee, RunniRock, Joroisten Musiikkipäivät, St. Michel Summer Fest, Iskelmäviikko, Nilsiä musiikki- ja tanssileiri, St. Olaf Summerfest, Varpasalon Pihasoitto, Sineraaria-konsertti, Ilovaari, Ilosaarirock, Juuan musiikkijuhlat, Drive in & Rock, (Nurmes), Puhoksen perinnepäivät, Kontiolahden kesätapahtuma ja muut tapahtumat ja messut. Lisäksi kiinnostusta kartoitetaan muilta tapahtumia järjestäviltä tahoilta kuten kirjastot, panimot, yritystapahtumien järjestäjät, museot, hotellit ja ravintolat.

Koska koulutus toteutetaan verkossa, se on avoin valtakunnallisesti myös muiden alueiden toimijoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat koko tapahtumatuotantoprosessin alihankintaketjut. Tämä sisältää esimerkiksi mainostoimistot, kuljetusyritykset, äänentoisto- ja valopalveluita tarjoavat yritykset, järjestyksenvalvontaa ja tapahtumaturvallisuutta tarjoavat yritykset, erilaiset catering- ja ravitsemuspalveluita tuottavat yritykset, oheistuotteiden tuotannosta vastaavat yritykset, alueelliset majoituspalveluita tarjoavat yritykset ja lukuisat muut tapahtumatuotannosta riippuvaiset tai hyötyvät toimijat

Välillisenä kohderyhmänä voidaan nähdä myös monenlaiset erityisryhmät, joita voidaan tavoittaa ja osallistaa digitaalisten toteutusten kautta. Tässä on nähtävissä pitkällä tähtäimellä hyötynä esimerkiksi elämän laadun koheneminen ja jopa syrjäytymisen ehkäisy (ks. Festaripörssi-hanke, jossa kohderyhmänä syrjäytymisuhan alla olevat nuoret miehet) vapaaehtoistoiminnan digitaalisten toteutusten kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 800

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Koillis-Savon, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Hirvensalmi, Lieksa, Kontiolahti, Lapinlahti, Nurmes, Enonkoski, Rääkkylä, Rantasalmi, Outokumpu, Siilinjärvi, Kangasniemi, Tuusniemi, Puumala, Mikkeli, Keitele, Tohmajärvi, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Pertunmaa, Pieksämäki, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Joensuu, Mäntyharju, Tervo, Sulkava, Heinävesi, Kitee, Joroinen, Juuka, Varkaus, Juva, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Savonlinna, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 38

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Luovilla aloilla toimii paljon naispuolisia yrittäjiä ja usein työsuhteet ovat epätyypillisiä (yrittäjät työllistyvät aloille sivutoimisesti erilaisten projektien/tuotantojen kautta). Humakin kulttuurin ja tuotannon koulutusohjelmissa opiskelijoiden ja alalle hakeutuvien osuus on merkittävän naisvaltainen. Tämä heijastuu myös yrittäjyyteen tapahtutuotantoalalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Luovat toimialat ovat keskimääräistä naisvaltaisempia, joten toiminnalla on vaikutus naisyrittäjyyden edistämiseen. Naiset toimivat keskimäärin vähemmän yrittäjinä miehiin verrattuna vaikka naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten (OECD). Hankkeella pyritään vahvistamaan erityisesti naisten elinkeinomahdollisuuksia ja heidän luovilla aloilla tapahtuvan liiketoiminnan kehittymistä. Koulutuksen myötä voidaan myös parantaa Itä-Suomen maakuntien vetovoimaisuutta ja työmahdollisuuksia nuorten naisten keskuudessa ja siten olla osaltaan ehkäisemässä näiden alueiden “naiskatoa”.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan edistämiseen hankkeen toimintojen kautta sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 8
Hankkeen toiminnan kautta kehitetään aineettomia palveluja, ei teollisesti tuotettavia tuotteita. Palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen tapahtuvat usein samanaikaisesti. Palveluiden tuotannossa on välillistä toimintaa (mm. kuljetuspalvelut), joka vaikuttaa epäsuorasti luonnonvarojen käyttöön. Projektin toiminnot tapahtuvat pääosin verkkoympäristöissä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 6
Hankkeen valmennuksista valtaosa toteutetaan sähköisesti erilaisten webinaarien ja muiden verkkokoulutuksen muodossa, joka vähentää mm. liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää kulutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnot eivät vaikuta luonnon monimuotoisuuden. Epäsuoria vaikutuksia voi syntyä tulevaisuudessa palveluiden ja tuotantojen kehittyessä, jolloin palveluiden kokeminen ja kuluttaminen voi lisätä mm. energian kuluttamisen tarvetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Hankkeen toiminnoilla ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnoilla ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. Hankkeen toiminnot eivät myöskään kohdennu Natura 2000-alueiden ympäristöihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 6
Hanke osallistuu toimenpiteiden kautta materiaalin ja jätteen tuotannon vähentämiseen. Hankkeen toiminnot keskittyvät aineettoman, immateriaalioikeuksien ja siihen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Näemme että toiminnan kautta ei synny merkittävää negatiivista vaikutusta uuden jätteen tai materiaalin tuottamiseen. Valmennustilaisuuksien tiloissa on toimivat jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvät toiminnot.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Hankkeen kohderyhmään voi kuulua sellaisia toimijoita, joiden liiketoiminta liittyy uusiututuvien energialähteiden käytön tulevaan suunnitteluun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen toiminnoilla on merkittävä positiivinen vaikutus luovan alan yritysten kasvun edellytysten parantumisessa, hankkeen toiminta-alueilla. Hankkeen kautta toteutettavan osaamisen kehittymisen vaikutukset heijastuvat myös positiivisesti muihin toimintaan luontevasti liittyvien kohderyhmien kumppaneiden toimintaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen toiminnan ydin on osaamisen kehittämisessä ja aineettoman pääoman kehittämisestä. Palvelut ja tuotteet sekä niihin liittyvä osaamisen kehittyminen ovat aineettomia sekä usein jaettavissa erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 6
Hankkeen merkittävänä toimintaympäristönä ovat erilaiset digitaaliset ympäristöt. Näissä ympäristöissä voidaan sekä toteuttaa hankkeen konkreettisia toimienpiteitä (valmennus ja kehittäminen) mutta myös hankkeen kohderyhmien liiketoiminta tapahtuu usein ko. ympäristöissä. Toiminta tehostuu ja tuo taloudellista resurssien säästöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Osallistujat saavat tukea jaksamiseen ja hyvinvointiin koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin ja logistisiin huoliin. Se, että joku tulee auttamaan ja tulemaan ja tuomaan uutta tietoa ja uusia välineitä oletetaan olevan merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä tapahtumatuottajien keskuudessa. Hankkeen koulutuksen seurauksena syntyvien digitaalisten tapahtumien kohderyhmät hyötyvät sisällöistä monella tavalla. Tapahtumiin osallistuminen lisää sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja etenkin aktiivinen osallisuus tuo mukanaan paljon hyvää. Erityisryhmien osallistumismahdollisuuksien paraneminen saavutettavuuden helpottumisen seurauksena luo hyvinvointia näille kohderyhmille.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Erityisryhmien osallistumismahdollisuuksien parantumisen kautta myös tasa-arvon edistäminen toteutuu. Hanke ei erittele osallistujia minkään tekijän mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toiminnoilla sitoutetaan osallistujia heidän liiketoiminnan ja osaamisen kehittymisen kautta yhä vahvemmin osaksi ympäröivää yhteiskuntaamme. Toimintojen kautta vahvistetaan työllisyyttä ja toimeentulon mahdollisuuksia, jotka vastaavasti pienentävät eriarvoisuutta. Osallistujat voivat olla eri taustaisia ja eri lähtökohdista toimintaan linkittyviä henkilöitä.
Kulttuuriympäristö 7 8
Hankkeen kulttuurinen ympäristö liittyy pk-yritysten toimintaan, luovaan osaamiseen Osallistujien monipuolinen tausta lisää näkemystä erilaista toimijoista, toimintamalleista ja ympäristöistä rakentaen uutta kulttuuriympäristöä ja siihen liittyvää yhteistä ymmärrystä. Tapahtumat ovat keskeinen osa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueiden kulttuuriympäristöä ja niiden säilyminen elinvoimai sena on keskeistä.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeen toiminnot ovat vahvasti digitaalisessa ympäristössä, joka mahdollistaa monella tavoin ympäristövastuullisempaa ja ympäristötietoisempaa toimintaa. Hankkeen yritysten palvelutarjonta kohdistuu aina jollekin kohderyhmäyleisölle ja näitä vaikutuksia tulee huomioida/minimoida kunkin palvelun kehittelyssä erikseen. Kaikella toiminnalla on vaikutuksensa ympäristöön, joten ympäristövastuu on enemmänkin jo normi. Lisäksi kuluttajien, yleisöjen ympäristöosaaminen/tietous on korkealla tasolla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kevään 2020 pandemian seurauksena luovan alan toimijat joutuivat ahdinkoon. Tapahtumatuotannon parissa työskentelevät pk-yritykset ja niiden toiminnasta läheisesti riippuvaiset sidosryhmät kohtasivat raskaimmat haasteet, kun koko toimiala sulkeutui hetkellisesti. Tapahtumien peruuntuminen aiheutti suuria taloudellisia menetyksiä, eikä suunnitelmia tulevaisuudesta pystytty tekemään epävarmasta tilanteesta johtuen. Tapahtumatuotantoalan suurin tarve oli löytää mahdollisuuksia toteuttaa tapahtumia poikkeavista ympäristötekijöistä riippumattomina ja samalla pitää yllä tulovirtaa. Virtalähde-hankkeen tavoitteena oli luoda uusia toimintaedellytyksiä tapahtumatuotantoalan yrityksille sekä tapahtumatuotantoa osana liiketoimintanaan käyttäville pk-yrityksille. Digiosaamista kehittettiin. Ratkaisuja haettiin jatkuvuuden ja uusien ansaintamallien löytämiseksi. Ideoita virtuaalisia tapahtumista ja uusia teknologioita kehitettiin. Virtalähde-hanke vastasi hätähuutoon ja järjesti nopealla aikataululla kohderyhmille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutuskokonaisuuden.

Koulutuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin tekemällä kohderyhmälle webrobol-kysely, jolla kartoitettiin Itä-Suomen ja lopulta koko valtakunnan alueella toivottuja koulutussisältöjä sekä -toiveita. Kyselyä markkinoitiin eri sosiaalisen median kanavilla ja levitettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun verkostoihin. Ensimmäisen kolmen viikon aikana saimme kaiken kaikkiaan yli 300 vastausta. Vastanneille tarjottiin myös mahdollisuus ilmoittautua tulevaan koulutukseen ja syyskuun alkuun 2020 mennessä ilmoittautuneita oli lähes 300. Ilmoittautuminen oli avoinna vuoden loppuun asti ja koulutukseen osallistuneiden kokoonpano vaihteli muutamalla kymmennellä syksyn aikana. Keskimäärin verkossa toteutettuihin koulutuspäiviin osallistui 50-100 osallistujan välillä, huipun ollessa yli 300 osallistujaa. Koulutuspäivät tallennettiin ja tallenteet oli katsottavissa vuoden 2020 loppuun asti koulutusalustalla Hoodle:ssa (Humakin Moodle). Koulutusten jälkeisinä päivinä tallenteita katsottiin keskimäärin 200-300 kertaa. Lisäksi kaikki oheismateriaali oli osallistujien saatavilla vuoden 2020 loppuun asti. Virtalähden-hanke järjesti kaiken kaikkiaan 13 koulutuspäivää, joiden pituus oli yleensä 4,5h (sisältäen) tauot. Koulutuspäivät olivat tiistaisin klo 9.30 - 15.00. Ensimmäinen koulutuspäivä oli 1.9.2020 ja viimeinen 8.12.2020. Lokakuussa oli kahden viikon mittainen syystauko, johtuen syyslomista. Koulutuspäivät striimattiin ja striimit olivat nähtävissä suorana yleensä Zoom-palvelun kautta ja muutamilla kerroilla Youtube:n välityksellä. Koulutuspäivien opettajat olivat yleensä oman alansa asiantuntijoita ja jopa valtakuunnallisesti tunnettuja oman alansa huippuja. Virtalähdekoulutuksen jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta. Palautteen yleisarvosana oli hyvä ja osallistujat olivat tyytyväisiä koulutukseen. Follow-up:na Virtalähdekoulutus on poikinut mm. striimauskoulutuksen jatkumisen avoimen ammattikorkeakoulun opintoina, joita tarjotaan ilmaiseksi tapahtumalan ammattilaisille.

Lopputuloksena hankkeesta on syntynyt uutta digitaalista osaamista sekä uusien ansaintalogiikoiden käyttöönottoatapahtumatuotantoalan yritysten keskuudessa.